02.12.2019 00:44 | Panu Könönen
Jos Suomessa siirryttäisiin yhteen kiinteään aikajärjestelmään, niin 43 % suomalaisista valitsisi vaihtoehdon, joka toisi mukanaan valoisammat iltapäivät ja illat, selviää Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.
Erityisesti siksi, että liikunta painottuu iltapäiviin ja alkuiltaan.
Vain joka viides suosii valoisampia aamuja ja aamupäiviä. Runsaalle kolmannekselle sopisivat molemmat vaihtoehdot. Näin ollen valoisammat iltapäivät ja illat olisivat suurimmalle (81%) osalle suomalaisista sopiva vaihtoehto.
Kyselyn tulos poikkeaa muun muassa oikeusministeriön Otakantaa-palvelussa järjestetystä kyselystä, jossa 52 prosenttia kannatti talviaikaan ja 48 prosenttia kesäaikaan siirtymistä.
“Kun puhutaan vain pysyvästä kesä- ja talviajasta, niin sen käytännön vaikutuksia päivittäiseen elämäämme on hankala ymmärtää. Siksi halusimme viedä kysymyksen käytännön tasolle”, Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson kertoo.
“Teettämämme tutkimus osoittaa, että kysymyksenasettelulla on väliä. Pysyvä kesäaika tarkoittaa jopa 130 valoisampaa tuntia iltapäiviin ja iltaan vuodessa, ja niillä on vastaajille selkeästi väliä.”
Kysely tehtiin viikoilla 43 ja 44, joiden välisenä viikonloppuna siirryttiin kesäajasta talviaikaan.
Suomen Latu on huolissaan pysyvän talviajan vaikutuksesta suomalaisten ulkoiluun ja liikunnalliseen aktiivisuuteen. Erityisesti siksi, että liikunta painottuu iltapäiviin ja alkuiltaan.
“Ottamatta kantaa pysyvän talvi- tai kesäajan puolesta, niin meidän laitteidemme käyttäjät liikkuvat selkeästi eniten arkisin kello 16–20 välillä”, tiedejohtaja Raija Laukkanen Polar Electro Oy:lta kertoo.
Tutkimuksessa esitettiin vastaajille kysymys: Suomi harkitsee siirtymistä keväisistä ja syksyisistä kellonaikojen siirtelyistä yhteen kiinteään aikajärjestelmään. Jos näin päätetään, niin haluaisitko kiinteän aikajärjestelmän tuovan lisää valoa iltapäiviin ja iltoihin vai aamupäiviin ja aamuihin vai onko asialla sinulle väliä?
Suomen Ladun Taloustutkimukselta tilaamassa tutkimuksessa haastateltiin 1 000 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ±2,2 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla. Haastattelut tehtiin 21.10–23.10.2019 ja 28.10-29.10.2019 Taloustutkimus Oy:n puhelinhaastattelukeskuksesta Helsingistä.
Kommentointi