Vaeltajan rengasreitit 2/2, pohjoinen Suomi

01.06.2022 | Jouni Laaksonen

Lyhytkin retki on juhlaa, mutta monen päivän vaellus on riemua potenssiin kaksi. Rengasreitit ovat monen mieleen, sillä niillä ei ole logistiikkapulmia. Edellisessä numerossa vaelsimme Etelä-Suomessa, nyt suuntana on pohjoinen.

01 | Hossa

Vaikka Hossan kansallispuiston kaikki nimetyt reitit ovat päiväretken mittaisia, reittejä yhdistämällä saa luotua jopa Hetta–Pallasta pitemmän rengasvaelluksen.

Luontokeskukselta lähdetään upeaa Huosiharjua pitkin länteen ja jatketaan Jatkonvaaran yli kauniille ja erikoisen nimisille järville, Lounajalle ja Kokalmukselle. Kokalmukselta voi jatkaa Ala-Valkeisen ja Muikkupuron kristallinkirkkaiden vesien kautta tai suoremmin Kaunislammen sivuitse. Värikallio on Suomen kansallispuistoverkoston merkittävin kalliomaalaus. Sieltä matka jatkuu rotkojärvi Julma-Ölkyn ympäri. Vielä päästään Somerjokea seurailevalle pitkälle harjujaksolle ennen kuin palataan Huosijärvelle ja luontokeskukselle.

Hossan tunnusmerkki on neulasmattoinen mäntykangaspolku, joka kulkee korkealla harjun laella tai järven tai joen rannassa. Julma-Ölkky on eri maailma kuusikoineen ja kalliojyrkänteineen.

Reitin varressa on kolme autiotupaa ja lukematon joukko laavuja. Saunallisille vuokrakämpillekään ei ole pitkät pistot.

Pituus 59 km | Saapuminen Linja-autolla Hossan kylälle tai omalla autolla Hossan luontokeskukselle | Lisätietoja luontoon.fi/hossa

02 | Vellinsärpimän kierros

Urho Kekkosen kansallispuiston länsiosassa on laaja merkittyjen reittien verkosto. Pääasiassa näitä reittejä tallaavat päiväretkeilijät, mutta niistä voi muodostaa myös mielekkäitä rengasvaelluksia. Kiinnostavin on Vellinsärpimän kierros.

Lähteä voi Saariselältä tai Kiilopäältä. Jälkimmäisestä kannattaa suunnata aluksi Niilanpään päivätuvan kautta kohti Rautulammen uusia tupia. Matkalla Raututunturien kaakkoisimmalta nokalta näkee houkuttelevasti UK-puiston sydänosiin, Sokostille asti. Tunturien sylissä lepäävältä viehättävältä Rautulammelta matka jatkuu Rautuvankan laaksoa Luulammen erämaakahvila-päivätuvalle. Taajoslaavun kautta Vellinsärpimän päivätuvalle johtava osuus on reitin rauhallisin ja erämaisin. Iisakkipään–Vahtamapään alueella käydään avotunturissa, josta laskeudutaan takaisin metsään ja Rumakurun jylhyyteen. Lopuksi ylitetään vielä Ahopään lempeä paljakka.

Reitin varressa on sopivin välimatkoin yksi autiotupa-varaustupa, viisi päivätupaa ja yksi laavu.

Pituus 44 km | Saapuminen Linja-autolla tai omalla autolla Kiilopäälle | Lisätietoja luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto

03 | Luirojärven kierros

Toisaalta UK-puisto on niin laaja ja monipuolinen, että Vellinsärpimän kierros antaa vain pienen maistiaisen. Paljon kattavamman elämyksen saa Luirojärven kierroksella. Huomaa, että Luirojärven kierros ei ole merkitty reitti, vaikka onkin tunnettu vaellus. Tuvalta toiselle johtaa vankka polku, mutta polun varressa ei ole merkkejä eikä risteyksissä viittoja.

Matka alkaa edellisen tavoin Kiilopäältä Niilanpäälle, jossa jätetään Rautulammen merkitty reitti ja jatketaan leveää uraa kohti Suomujoen latvoja. Autiotupa-varaustupia on sopivin päivämatkoin: Suomunruoktu, Tuiskukuru, Luirojärvi, Lankojärvi, Rautulampi. Lisäksi reitin varressa on pari laavua. Reitillä on kaksi kahlausta: Luirojärven luusuassa Luirojoen yli ja Lankojärven lähellä Suomujoen yli.

Ehdoton huippukohta reitillä on Luirojärvi, joka on koko Koilliskairan suurin järvi. Järven rannasta kohoaa alueen korkein tunturi, Sokosti. Luirojärvelle kannattaa varata tila välipäivälle, jolloin rinkka ei liiku. Hyvän sään kohdalle osuessa voi tällöin huiputtaa Sokostin. Luirojärven vetovoimaa lisää myös avoin sauna.

UK-puistossa on Suomen tihein autiotupaverkosto ja lähes joka tuvalta seuraavalle johtaa vahva, joskin merkitsemätön polku. Luirojärven kierrosta on helppo lyhentää esimerkiksi 56-kilometriseksi Tuiskukurun kierrokseksi, jolla ei ole kahlauksia. Tai sitä voi laajentaa 120-kilometriseksi huikeaksi Lumikurun kierrokseksi, joka käy Paratiisikurussakin.

Pituus 71–85 km | Saapuminen Linja-autolla tai omalla autolla Kiilopäälle | Lisätietoja luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto
 

04 | Nuorttin reitti

Nuorttijoki virtaa Urho Kekkosen kansallispuiston kaakkoiskulmassa. Joki on tunnettu kalastajien keskuudessa, mutta sen ympäri kiertää myös mainio vaellusreitti.

Kun reitin alussa tullaan Nuorttijoen rantaan, joki virtaa rauhallisena ja leveänä tasaisen maaston keskellä. Tilanne muuttuu tulevien päivien mittaan huomattavasti näyttävämmäksi. Nuorttijoki ylitetään reitillä kahteen otteeseen, Kärekeojan tuvan kohdalla vaijeriavusteisesti kahlaten ja Saihon tuvan luona siltaa pitkin. Kannattaa kiertää myötäpäivään eli kahlata ensin yli.

Itäosassa jyrkät rinteet kohoavat Nuorttijoen rannasta molemmin puolin yli sadan metrin korkeuteen. Puhutaan jopa Nuorttin kanjonista, eikä se juuri liioittelua ole. Reitillä kuljetaan pääasiassa vanhassa havumetsässä.

Reitin varressa on viisi autiotupaa, joista kolmen yhteydessä on myös varaustupa. Karhuojalla on avoin sauna. Lisäksi on useita laavuja.

Pituus 45–50 km | Saapuminen Omalla autolla Haukijärvenojan P-paikalle | Lisätietoja luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto

05 | Ylläs–Aakenus

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsee Suomen tunnetuin vaellusreitti, nauhamainen, 55-kilometrinen Hetta–Pallas. Tätä voi näppärästi pidentää Hetta–Ylläkseksi, jolloin taivalta on jo 120 kilometriä.

Hieman yllättäen Suomen suosituimmassa kansallispuistossa ei ole vakiintunutta vaelluksen mittaista rengasreittiä. Päiväretkeilyyn sopivia rengaspolkuja on lukemattomia, ja Ylläksen, Aakenuksen ja Levin välillä pidempiäkin merkittyjä reittejä. Näistä yhdistelemällä saa mielenkiintoisen 60–70-kilometrisen rengasvaelluksen.

Ylläksen luontokeskus Kellokas on hyvä lähtöpaikka. Matka voi alkaa esimerkiksi Keskisenlaen kierrosta pitkin. Kellostapulin ja Keskisenlaen välisen hyvin erämaisen kurun läpi käveltyä eteen aukeaa houkutteleva maisema itään, outakairan yli bumerangin muotoiselle Aakenukselle.

Jatketaan siihen suuntaan, Kesänki idän puolelta kiertäen Hangaskurun laavulle ja edelleen Kolmentunturinkurun kautta Pyhäjärven autiotuvalle. Aakenuksella kannattaa käydä ainakin Pallilaen avarissa maisemissa, miksei uudella Aakenustuvalla asti.

Takaisin päin palatessa jatketaan Pyhäjärveltä Pyhätunturin pohjoispuolitse Kutujärven niittypirtille ja Kotamajalle, ja sitten Kukastunturin huipun kautta Hangaskurulle ja Pirunkurua alas Kesänkijärvelle. Viimeiseksi noustaan vielä rehevää Varkaanojaa seuraillen Kellokkaalle.

Reitin varressa on kolme autiotupaa ja kuusi kotaa tai laavua.

Pituus 66 km | Saapuminen Äkäslompoloon yöjunalla ja bussilla tai omalla autolla | Lisätietoja luontoon.fi/pallas-yllastunturi

06 | Kuivin reitti

Kevon reitti on yksi Suomen hienoimmista vaellusreiteistä. Nauhamainen reitti Karigasniemen-tieltä Sulaojalta Utsjoen-tielle Kenesjärvelle on näppärä toteuttaa linja-autojen avulla. Rengasreittiä kaipaavalle Kuivin reitti näyttää Kevon luonnonpuiston upeimmat nähtävyydet.

Suomen suurin lähde, Sulaoja, on ensimmäinen erikoisuus ja Luomusjärvet halkaiseva tunturikoivikkoinen kapea harju seuraava. Kevon peräseinä, jossa kanjoni aivan yhtäkkiä putoaa lähes sadan metrin syvyyteen, pysäyttää jokaisen vaikuttavuudellaan.

Fiellun putous on yksi maamme korkeimmista ja upeimmista vesiputouksista, ja sen juurella on mahtava leiripaikka. Kuivin autiotuvalta voi käydä päiväretken alueen korkeimmalla tunturilla, Kuivilla. Muutenkin reitti kulkee paljon avotunturissa eli kaukomaisemia on luvassa.

Kevon reitillä on peräti neljä vaijeriavusteista kahlausta, Kuivin reitillä vain yksi. Kuivin reitin varressa on kolme autiotupaa, kaksi kammia, kota sekä pari tulipaikkaa.

Kevo on luonnonpuisto, jossa saa patikoida vain merkityllä reitillä ja silläkin ainoastaan 15.6.–15.10.

Pituus 78 km | Saapuminen bussilla tai omalla autolla Sulaojalle | Lisätietoja luontoon.fi/kevo
 

07 | Lemmenjoen Kultareitti

Lemmenjoen kulta-alueen halki kulkeva retkeilyreitti linjattiin uusiksi vuonna 2018. Syntyi 25 kilometriä pitkä lenkki Kultasatamasta Ravadasjärvelle. Jos patikoi pelkän tämän, täytyy kulkea jokivenekyydillä Lemmenjoen kylältä mennen tullen.

Kuitenkin Lemmenjoki on niin laaja ja niin kaukana, että siellä kannattaa viipyä pitempään. Jos menee jokiveneellä Ravadasjärvelle, mutta Kultareitin käveltyään palaa Lemmenjoen kylälle patikkareittejä pitkin Lemmenjoen laaksossa ja Joenkielinen-tunturilla koukaten, matkaa kertyy 54 kilometriä. Koko ajan edessä on uusi polkuosuus. Jos jättää jokivenekyydin kokonaan pois ja myös menomatkalla kävelee, matkaa kertyy 68 kilometriä.

Ikimetsäinen, tunturien reunustama Lemmenjokilaakso on upea niin vesiltä kuin rannoilta käsin. Ravadasköngäs on yksi Suomen kauneimmista vesiputouksista. Kullankaivuu on kaksitahoinen: lapionkaivuun jäljissä on perinnettä ja sympaattista, mutta konekaivuu on jättänyt roisimpia jälkiä.

Mielenkiintoisia ovat muun muassa Lemmenjoen ensimmäisen kullan löytöpaikka, Kultasataman ja Morgamojan Kultalan kultakämpät eli nykyiset autiotuvat, Pihlajamäen kullankaivajan pihapiiri sekä Jäkäläpään lentokenttä. Tasalakisella, puuttomalla tunturilla kaksi kiitorataa näkyvät vain valkoisten reunakivien ansiosta ja lentokenttärakennus toimii nykyään erämaakirjastona.

Matkalla on kolme autiotupaa, kaksi saunallista vuokratupaa, kaksi päivätupaa ja useita tulipaikkoja.

Pituus 54 km | Saapuminen Omalla autolla Lemmenjoen kylälle | Lisätietoja luontoon.fi/lemmenjoki
 

LUE MYÖS

Vaeltajan rengasteitit osa 1/2, eteläinen Suomi

Sarjan ensimmäisessä osassa esitellään eteläisen Suomen vaellusreittejä.
Lue lisää...