Uusi alku

02.03.2022 | Pauliina Toivanen

Yksi tyypillisimmistä uuden vuoden lupauksista on pudottaa painoa ja lisätä liikuntaa. Vain muutama prosentti ihmisistä onnistuu kuitenkin pitämään lupauksensa. Latu&Polku kysyi mielen voimaan ja onnistuneeseen muutokseen erikoistuneelta tietokirjailija-tohtori Harri Virolaiselta, kuinka kuntoilulupaukset lunastetaan.

Yli 90 prosenttia ihmisistä ei onnistu uudenvuoden kuntoilulupauksissaan, ja 80 prosenttia lipsuu jo ensimmäisen kahden viikon aikana. Mistä kiikastaa?

Kuntoilun on oltava itselle mielekästä. Kyllä muutaman kerran jaksaa räkä poskella tai apinanraivolla lähteä kuntosalille tai hiihtämään, mutta jossain vaiheessa pitäisi kokea myös mielihyvän tunnetta. Tärkeintä on löytää itselle sopiva liikuntamuoto, josta oikeasti tykkää.

Kuntoilu voi tuntua myös liian raskaalta, jos ei esimerkiksi hallitse hiihtotekniikkaa, osaa tanssiaskelia tai tiedä, miten kuntosalilaitteita käytetään. Silloin ei auta, vaikka kuinka tietäisi lajin hyödyt. On saatava myös onnistumisen elämyksiä. Lisäksi lupauksista puuttuu usein suunnitelmallisuus ja tavoite.

 

Miten tehdään kuntoilulupausta tukeva suunnitelma?

Suunnitelma kannattaa tehdä kirjalliseen muotoon tietokoneelle tai paperille ja kirjoittaa se positiiviseen sävyyn. Esimerkiksi harrastan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa on täsmällisempi ilmaisu kuin en laiskottele tai käyn harrastamassa liikuntaa fiiliksen mukaan. Osalla sitä fiilistä ei koskaan tule. Kannattaa myös kertoa kaverille. Suomalaiset ovat usein rehellisiä eivätkä viitsi valehdella kaverille, jos lipsuvat.

Suunnitelmaan tulisi laittaa sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tavoitteet, joita seurataan ja päivitetään tasasin väliajoin.

Viikon treenikerrat voi kirjata ylös. Silloin näkee, milloin on kuntoillut viimeksi. Muuten mieli tekee helposti tepposia. Samalla voi pohtia, oliko kivaa, onko laji mielekäs vai pitäisikö sitä vaihtaa ja olivatko treenit liian vaikeat tai helpot.

Suunnitelma voi olla sesonkiluontoinen, talvella talvilajeja ja kesällä muita.

Suunnitelmassa voi myös miettiä, mistä saa motivaatiota, jos on kiire tai laiskottaa. Sitä voi saada esimerkiksi treeniseurasta, kumppanilta, valmentajalta tai personal trainerilta, joka auttaa myös oikean tekniikan kanssa. Myös tavoitteet motivoivat, kun ne on kirjoitettu ylös – esimerkiksi nostan kuntoa.

 

Miksi maaliskuu on parempi kuin tammikuu ryhtyä tositoimiin?

Maaliskuussa on valoisampaa, mikä tuo enemmän mahdollisuuksia ulkoliikuntaan. Kun aloittaa maaliskuussa, ehtii vielä kesäkuntoonkin. Peliä ei ole vielä menetetty. Vaikka tavoite olisikin jo lähempänä, nyt täytyy viimeistään petrata. Paras aika lisätä liikuntaa ja muutosta on aina nyt.

 

Miten toimia, jos jokin meneekin pieleen?

Hyvin usein jokin menee pieleen. On stressiä, työkiireitä, tulee flunssa tai jokin muu este, että ei pääse treenaamaan. Se on inhimillistä, joten itselleen on oltava armollinen.

Kun flunssa tai loma on ohi, on vain kaivettava suunnitelma takaisin eteen. Kun lähtee taas tekemään, se alkaa taas maistua. Usein se, ettei viitsi lähteä, on este vain ihmisen mielessä.

Kynnyksiä ovat etenkin loma-ajat. Niiden jälkeen kannattaa palata arkeen heti. Jos seuraavankin viikon laiskottelee, keho alkaa jo tottua sohvaan ja pienikin rasitus alkaa tuntua ylivoimaiselta.

Samalla tavalla keho tottuu myös liikuntaan ja alkaa kaivata liikettä.

 

Muutos aiheuttaa ihmisille stressiä. Miten sen voisi kääntää voimavaraksi?

Vaikka muutos olisikin positiivista, ihminen haluaa aina välttää stressiä. Jotkut kääntävät mielentilan niin päin, että haluan oppia uutta, haluan haastaa itseni, kehittyä, kokeilla uutta tai testata pärjäänkö. Eihän kukaan lähtisi hengenvaaralliselle retkelle Mount Everestillekään vapaaehtoisesti, elleivät he menisi sinne haastamaan omia kykyjään.

Muutoksessa voivat stressata myös negatiiviset ajatukset, kuten en osaa, tämä on varmaan rankkaa, ei siellä ole ketään tuttuja. Tieto erilaisista lajeista on kuitenkin usein vain mielikuvien varassa. On kuullut jotain eikä viitsi siksi edes kokeilla.

Liikunnallisen riemun lisäksi voi saada muitakin positiivisia kokemuksia, joiden ansiosta uskaltautuu kokeilemaan uudestaankin – yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta ja samanhenkistä porukkaa, joiden kanssa tiukan treenin jälkeen on saunassa mahtava fiilis.

 

Mitä erityistä on kuntoilulupauksissa verrattuna muihin muutoksiin?

Kuntoilun voi aina aloittaa uudestaan. Muissa lupauksissa ei myöskään välttämättä korostu mielihyvän tunne. Liikunnasta saa pitkäkestoista mielihyvän tunnetta, sillä ihminen on tehty liikkumaan. Se on meille luontaista ja välttämätöntä toisin kuin jokin muu lupaus.

Sairastumme, jos emme liiku. Evoluutiobiologisesti olemme metsästäjä-keräilijöitä emmekä mitään puita, jotka seisovat paikallaan.

 

Minkälaisia vinkkejä haluaisit antaa Latu&Polku-lehden lukijoille mielen voiman treenaamiseen?

Ensimmäinen on identiteetti. Monella se on liikunnan kohdalla hyvin negatiivinen. En ole urheilullinen, en kokeile, en harrasta. Identiteettiä voi kuitenkin muuttaa positiivisemmaksi liikuntaa kohtaan. Ei tarvitse olla yhtäkkiä huippu-urheilija, mutta lievempi ilmaisu voisi olla olen liikunnallinen. Jos pitää itseään lihavana eikä lainkaan urheilullisena, mieli ohjaa myös siihen, että ei viitsi edes kokeilla.

Toinen on kehon kuuntelu. Hiljenny ja kuuntele, mitä keho kaipaa. Liikettä, ulkoilua tai venytystä vai onko harrastettu liian kovaa, ja keho ei ole päässyt palautumaan riittävästi?