Unisysteemi

08.09.2021 | Tapani Leppänen

Unisysteemi a.k.a. järjestelmä. Suomeksi makuupussi, alusta ja vaatekerta. Ne muodostavat kokonaisuuden, jota amerikkalaiset kutsuvat nimellä sleep system. Ja siinä on perää.

Välinevalmistajien lanseeraaman sleep system -käsitteen voisi hyvin kuitata ruksaamalla varustelistalta makuupussin ja -alustan. Systeemin siitä kuitenkin tekee kokonaisuus, jonka palaset pelaavat yhteen.

On tärkeä ymmärtää, että lämpimimpiä kesäkelejä lukuun ottamatta makuualusta ei ole pelkkä pehmuste, vaan tärkein eriste alapuolelta tulevaa kylmää vastaan. Nukkujan alla makuupussin täyte on kasassa, eikä se eristä käytännössä lainkaan. Edes markkinoiden parhaalla makuupussilla ei voi korvata liian ohutta alustaa.

Oikeilla valinnoilla voi sen sijaan optimoida paitsi yöuniaan, myös rinkan painoa. Makuupussin ja -alustan lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat vaatteet. Makuupussien lämpötilarajoissakin on huomioitu pitkä kerrasto. Kokenut retkeilijä voi laskea kokonaisuuteen myös taukotakkinsa.

Vuoden ympäri retkeilevä tarvitsee vähintään kaksi makuupussia ja -alustaa sillä ajatuksella, että talvella niitä kaikkia käytetään yhdessä.

Kolmen vuodenajan pussi toimii keväällä ja syksyllä, mutta nimestään huolimatta se on yleensä liian lämmin kesällä. Lähelle nollaa luokiteltu kesäpussi ja reilusti pakkasen puolelle ulottuva kolmen vuodenajan makuupussi ovat puolestaan yhdistelmä, jolla pärjää pitkälle talveen.

VALITSE OIKEAT LÄMPÖARVOT

Kylmänsieto on yksilöllinen ominaisuus, johon vaikuttavat myös ikä, sukupuoli, fyysinen kunto ja retkeilykokemus. Yleensä miehet pärjäävät hieman viileämmässä kuin naiset. Tämän vuoksi makuupussien valmistajat ilmoittavat tuotteilleen kaksi erillistä raja-arvoa.

Kysymys on eurooppalaisesta EN 13537 -standardista, joka mahdollistaa eri valmistajien makuupussien keskinäisen vertailun. EN-standardin mukainen Comfort-arvo tarkoittaa alinta lämpötilaa, jossa keskiverto nainen nukkuu katkeamattomat yöunet. Miesten vastaava raja-arvo on nimeltään Limit.

Jos makuupussin mallinimessä ilmoitetaan yksi arvo, se on yleensä Limit tai siihen perustuva valmistajan oma arvio. Naisten ja kokemattomien retkeilijöiden kannattaa valita pykälää lämpimämpi pussi, ellei aiempi kokemus kerro muuta.

Mukavuuslämpötilat perustuvat oletukseen, että käytössä on vähintään vastaavalla lämpöarvolla varustettu alusta. Tähänkin on olemassa standardi, amerikkalainen ASTM F3340-18, joka mahdollistaa eri merkkisten alustojen vertailun.

Nyrkkisääntönä alustat, joiden R-arvo on alle 2, soveltuvat kesäkäyttöön. Kolmen vuodenajan alustoiksi luetaan arvolla 2–4 varustetut patjat ja talvikäyttöön alustat, joiden R-arvo on yli neljä. Kahta alustaa käytettäessä R-arvoja voi laskea kätevästi yhteen.

Eristävyyttä kuvaava R-arvo on laskennallinen luku, joka ei ota suoraan kantaa käyttölämpötiloihin, koska ne ovat yksilöllisiä. Valmistajat voivat niin tehdä, ja erilaisia muuntotaulukoita löytyykin joka lähtöön. Makuualustankin valinnassa olennaista on tunnistaa omat fysiologiset ominaisuutensa ja tehdä valinta mieluiten hieman yläkanttiin.

NELJÄ VUODENAIKAA

Makuupusseja ja -alustoja yhdistelemällä saa lisää erilaisia variaatioita. Kesäpussi ja kolmen vuodenajan makuupussi muodostavat toimivan yhdistelmän talvella. Sama pätee makuualustoihin, joita on talvikäytössä muutenkin hyvä olla kaksi.

Kahden alustan taktiikalla voi vähentää ilmatäytteisen alustan puhkeamiseen liittyvää riskiä, jonka vaikutukset korostuvat alhaisissa lämpötiloissa. Perinteinen solumuovialusta on idioottivarma ja toimii mainiosti ilmatäytteisen kaverina.

Makuupusseista tilavampi kannatta laittaa ulommaksi. Yleensä ohuempi pussi sujahtaa helpommin paksumman sisään. Mikäli toinen pussi on kuitutäytteinen, se kannattaa mahdollisuuksien mukaan sijoittaa ulommaksi. Tekokuidut kestävät untuvaa paremmin ulkoa tulevaa kosteutta.

Jos yölämpötilat vaihtelevat tai samalla retkellä yövytään sekä sisällä että ulkona, kahden makuupussin yhdistelmä voi olla yhtä paksua talvipussia monikäyttöisempi.
 

VAATETTA PÄÄLLE

Kerrasto on osa kokonaisuutta. Makuupussien lämpötilarajat perustuvat EN-standardin mukaiseen testiin, jossa nukkujalla on yllään pitkä alusasu.

Se että makuupussiin ei saisi pukeutua on muutenkin sitkeästi elävä myytti. Kylmänä yönä nukkumaan voi hyvin sonnustautua untuvatakissa tai fleece-puserossa puhumattakaan piposta ja villasukista. Olennaista on, että vaatteet ovat kuivia ja makuuspussissa on riittävästi tilaa.

Untuvatakin voi vetää myös makuupussin jalkopäähän, sen ulkopuolelle. Varusteidensa painoa optimoiva kokenut kulkija voi laskea vaatteitaan osaksi kokonaisuutta ja valita astetta ohuemman makuupussin. Tavalliselle tallaajalle pukeutuminen tuo pelivaraa silloin, kun lämpötilat vaihtelevat.

 

Suomi on pitkä maa, minkä lisäksi lämpötiloihin vaikuttavat suuret vuosittaiset vaihtelut. Yksittäisen retken kohdalla kannattaa keskiarvojen ja äärilämpötilojen sijaan katsoa sääennustetta. Oheisesta taulukosta näkee minkälaisiin yölämpötiloihin eri vuodenaikoina on syytä varautua. Taulukossa on esitetty vuorokauden alimman lämpötilan vaihteluväli kuukausittain viimeisen 10 vuoden vertailujaksolla. Tiedot on kerätty Ilmatieteen laitoksen Hangon Tulliniemen ja Utsjoen Kevojärven havaintoasemilta.