Ulkoilua valoisaan aikaan

17.09.2018 10:00 | Eki Karlson

Pian kellojen siirtely saattaa koko EU-alueella loppua, mutta mikä olisi ulkoilun kannalta paras vaihtoehto?

Suomen hallitus on ehdottanut EU:lle, että turhasta kellonaikojen siirtelystä kahdesti vuodessa luovuttaisiin. Hallitus ei vielä tässä vaiheessa halua ottaa kantaa siihen kumpi – kesä- vai talviaika – olisi parempi vaihtoehto.

Mikä olisi ulkoilun kannalta paras vaihtoehto?

Monet maat siirtyivät 1980-luvun alussa kesäaikakäytäntöön, koska sen uskottiin säästävän sähköä, vähentävän rikollisuutta ja onnettomuuksia sekä lisäävän ihmisten hyvinvointia valoisien iltojen myötä.

Monet oletetut hyödyt on myöhemmin kumottu ja haittojakin on löydetty: nykyisen järjestelmän pimeät aamut heikentävät mielen hyvinvointia. Useat maat ovatkin siirtyneet takaisin yhden ajan järjestelmään.

Kellonajoilla on merkitystä myös ulkoilijoille, vaikka suuri joukko voi valita entistä helpommin koska liikkuvat: eläkeläisiä, koululaisia ja osa-aikatyötä tekeviä suomalaisia on yli 2,2 miljonaa. Suurin merkitys kellonaikojen siirrolla on toimistoaikoina kokoaikatyötä tekevälle 1,5 miljoonalle suomalaiselle. Mitä pidempään arki-iltana on valoisaa, sitä todennäköisemmin ihmiset ulkoilevat.

Mikä olisi ulkoilun kannalta paras vaihtoehto? Nykyinen käytäntö? Vai siirtyminen pelkkään kesä- tai talviaikaan?

Teimme vuosilaskelman sillä oletuksella, että merkittävin muuttuja on valoisan ajan määrä arkisin kello 16–20 välillä. Laskelman perusteella ehdottomasti paras vaihtoehto olisi siirtyä kokonaan kesäaikaan, jolloin Etelä-Suomessa saisimme yli 90 tuntia ja Kiilopään korkeudella 40 tuntia vuodessa valoa ulkoiluun.

Toiseksi paras vaihtoehto olisi säilyä nykyisessä järjestelmässä. Huonoin vaihtoehto olisi siirtyä kokonaan talviaikaan, jolloin esimerkiksi Helsingissä valoisa ulkoiluaika vähenisi 74 tunnilla nykyisestä.

Suomalaisista aikuisista 96 % ulkoilee yhteensä 600 miljoonaa kertaa vuodessa. Yhdenkin prosentin muutos tarkoittaa kuutta miljoonaa ulkoilukertaa.

Valolla on suuri merkitys ulkoiluun ja sitä kautta ihmisten terveyteen – siksi toivon, että ulkoilu huomioitaisiin yhtenä tärkeimpänä argumenttina, kun harkitaan siirtymistä uusiin aikajärjestelmiin.