19.05.2020 | Mainostajan sisältöä
Patrick ”Pata” Degerman on tunnettu löytöretkeilijä ja itse asiassa Suomen ainoa alan ammattilainen. Hän on suunnitellut ja johtanut lukemattomia löytöretkiä, jotka ovat vieneet hänet niin läpitunkemattomiin viidakoihin kuin äärimmäiseen kylmyyteen napa-alueille. Yhdeksän näistä löytöretkistä on suuntautunut aiemmin tutkimattomille alueille. Pata on kiivennyt yli 200 vuorelle, joista useille ensimmäisenä.
Pata on tottunut karuihin ja haastaviin olosuhteisiin. Jokaisella retkellä hän panee mielensä, kehonsa ja fyysisen sietokykynsä koetukselle – usein sää- ja ympäristöoloissa, jotka tavallisesta ihmisestä tuntuvat äärimmäistäkin raskaammilta.
”Varmistaakseni, että olen turvassa ja palaan yhtenä kappaleena retkiltäni, minulla on kolme pääsääntöä: hyvä suunnittelu, hyvä viestintä ja tehokas ryhmätyö."
”Olosuhteiltaan vaikeimmat retkeni ovat suuntautuneet Etelämantereelle, joka on maailman kylmin, kuivin ja tuulisin maanosa. Näiden retkien aikana olemme kohdanneet lukuisia myrskyjä, joiden aikana tuuli on puhaltanut jopa 42 m /s voimakkuudella, olemme joutuneet lento-onnettomuuteen ja kestäneet jopa -76°C pakkasasteen kylmyyttä”, kertoo Pata kasvoillaan rauhallinen ja luottavainen hymy.
Tämä 52-vuotias helsinkiläismies on paljon enemmän kuin miltä aluksi vaikuttaa.
Pata on käyttänyt inReach-laitetta retkillään nyt joidenkin vuosien ajan. Laite on luotettava, kestävä ja uskollinen kumppani. Pata on huomannut, että laite on yhtä tarpeellinen kuin ruoka ja juomavesi. Hän kertoo “auttavan ystävän” eduista ja arvosta luonnon keskellä:
”Aivan ensimmäiseksi hämmästelin laitteen akunkestoa. En joutunut lataamaan sitä kertaakaan ensimmäisen retken aikana! En myöskään tiennyt mahdollisuudesta tallentaa kaikki esikirjoitetut viestit, reittipisteet, reitit, jne.”, Pata kertoo.
Viestintä- ja säätietotoiminto on myös yksi Garmin inReach-laitteen arvostetuista toiminnoista. Koska retkeilijä saattaa olla matkapuhelinverkon ulottumattomissa päiväkausia, laitteen tarjoama yhteys tuo turvaa niin hänelle itselleen kuin kotona odottaville perheenjäsenillekin.
Kun matkustaa ja löytöretkeilee niin kuin Pata, tilanteet muuttuvat päivittäin. Aina voi sattua ja tapahtua. Pata kertoo ajatuksiaan turvallisuudesta ja etukäteissuunnittelun merkityksestä, joilla varmistetaan selviytyminen yllättävistä ja vaarallisista tilanteista.
”Varmistaakseni, että olen turvassa ja palaan yhtenä kappaleena retkiltäni, minulla on kolme pääsääntöä: hyvä suunnittelu, hyvä viestintä ja tehokas ryhmätyö. Näiden lisäksi harjoittelulla on ratkaiseva merkitys.”
Suunnittelu ja valmistautuminen ovat keskeisessä roolissa, jos haluaa huolehtia turvallisuudesta. Ajallisesti niihin kuluu paljon enemmän aikaa kuin varsinaiseen retkeen. Pata selittää:
”Viimeksi suunnittelimme retkeä neljän vuoden ajan, ja varsinainen retki kesti kuusi viikkoa. Toinen asia, jonka löytöretkeilijä voi oppia Patan kokemuksesta, on taustatietojen kokoaminen. Tee lista ’mitä jos’ -tilanteista ja mieti, kuinka toimia, jos tapahtuukin jotain odottamatonta.”
”Sanotaan vaikka, että halutaan kiivetä vuorelle Antarktiksella. Teen ’mitä jos” -listan, joka sisältää kaikki mahdolliset tilanteet ja vaarat. Mitä minun pitää tehdä, jos jalka esimerkiksi menee poikki. Minun on harjoiteltava etukäteen ensiavun antamista. Tarvitsemme jotain, millä jalan saa kiinnitettyä tukevasti, eli mukaan pitää ottaa lasta, jne. Näin teemme varustelistan”, Pata selittää.
Patan toinen tärkeä neuvo on hyvän ja vahvan ryhmän muodostaminen.
”Vahva ryhmähenki ja täydellinen luottamus ryhmän jäseniin ovat ehdoton edellytys turvallisuuden luomiseksi. Näin varmistetaan hyvä kommunikaatio ryhmän sisällä ja mahdollisen ongelmatilanteen sattuessa osataan toimia oikein ja pyytää tarvittaessa apua.”
On hyvä ajatella, että aina voi harjoitella vähän lisää ja sille löytyy aikaa, jos niin haluaa. Pata vie harjoittelun vielä pidemmälle.
”Harjoittelussa on aina pyrittävä pääsemään vähintään omaan parhaimpaansa. Löytöretkillä ei koskaan saa joutua omien taitojensa äärirajoille. Osaamista on laajennettava turvallisessa paikassa tapahtuvan harjoittelun aikana. Ja toistoja on tehtävä paljon. Koskaan ei voi olla liian hyvä, kun kyse on löytöretkistä ja niiden aikana kohdatuista vaikeuksista.”
Intensiivisestä valmistautumisesta, huolellisesta suunnittelusta ja äärimmäisestä harjoittelusta huolimatta odottamattomat tilanteet tulevat silti aina yllättäen. Pata kertoo, mitä löytöretkellä ei kannata tehdä:
”Ensinnäkin, ja tämä on kaikkein tärkeintä: älä ota turhia riskejä, pysy turvassa ja toimi turvallisesti. Toiseksi, lähde matkaan ihmisten kanssa, jotka tunnet ja joihin luotat. Ryhmä on onnistumisen perusta. Kolmanneksi, älä aliarvioi kattavan ja tehokkaan harjoittelun merkitystä ennen retkeä.”
Kokeneena löytöretkeilijänä Patan reppuun on kertynyt monenlaisia seikkailuja, ja hän on joutunut myös hankaliin tilanteisiin.
”Olen ollut monissa myrskyissä kylmillä alueilla, missä joudut suuriin vaikeuksiin, jos esimerkiksi hanskat tai suojalasit putoavat, teltta hajoaa tai et löydä takaisin teltalle. Ehkä pelottavimmat tilanteet ovat liittyneet jääkarhuihin ja viidakkorosvoihin. Sekä jääkarhut että ihmiset ovat riittävän älykkäitä aiheuttamaan vaikeuksia, jos et ole valmistautunut.”
”Olen herännyt viidakossa aseen osoittaessa päätäni ja seissyt kahdesti viiden metrin etäiysyydellä jääkarhusta. Tällaisiin tilanteisiin ei todellakaan halua joutua ilman kunnollista valmistautumista. Jos jokin päätös tehdään pelkästä laiskuudesta, siitä ei seuraa mitään hyvää. Kirjoitin tämän teltan seinään muistutukseksi silloin, kun emme ottaneetkaan työkaluja mukaan syystä, että ne painoivat liikaa ja oletimme, ettemme tarvitsisi niitä.”
Edellä mainituissa tilanteissa paniikkinappulasta olisi ollut paljon hyötyä. Garmin inReach-laitteesta toiminto löytyy monien muiden seikkailijalle hyödyllisten toimintojen ohessa. Tässä vielä yksi tilanne:
”Kerran kun olimme lähestymässä tuntematonta vuorijonoa Kuningatar Maudin maalla Antarktiksella lentäjät kysyivät, voisinko tulla eteen näyttämään, mihin haluamme laskeutua. Hämmästelin vuoria ja parin käännöksen jälkeen olimme valmiita laskeutumaan. Kiinnitin itseni vöihin lentäjien väliin”, Pata kertoo.
”Näkymä oli aivan mielettömän upea! Muutamia sekunteja myöhemmin matkustajat unohtivat koko upeuden. Lentokone osui lumeen vähän kovempaa kuin lentäjä oli suunnitellut, eikä lumi ollut kovin pehmeää vuorella 2400 metrin korkeudessa.”
”Kone kitisi ja paukkui, ja luulin, että niin sen kuuluukin. Mutta kun kuulin lentäjän alkavan kiroilla, ymmärsin, että tilanne oli riistäytynyt käsistä. Pari sekuntia myöhemmin oikeanpuoleinen laskeutumisteline hajosi, potkuri osui lumeen ja kun siipi osui lumeen, teimme nätin U-käännöksen oikealle. Kaikki pysähtyi muutamaksi sekunniksi. Lentäjä huusi F**K niin kovaa kuin pystyi. Tässä vaiheessa en edes tiennyt, mitä oli tapahtunut, mutta katsottuani ikkunasta ymmärsin. Lentäjä kutsui meidät koolle ja kertoi, että meillä oli ISO ONGELMA”, Pata selittää.
”Ongelmana oli, että toinen lentokone, jonka olisi pitänyt olla toiminnassa alueella, lojui myrskyn jäljiltä hajonneena maassa nokallaan ilman siipiä. Joten sillä hetkellä olimme todellakin omillamme. Lentäjä yritti ottaa radiolla yhteyttä perusleiriin, mutta olimme “montussa” vuorten ympäröiminä, joten emme saaneet yhteyttä. Olimme totaalisesti radion katvealueella. Heidän satelliittiradionsa oli myös vahingoittunut, joten inReach olisi ollut silloin paikallaan”, Pata hymyilee.
Pata ei enää matkusta ilman inReach -laitetta. Luotettava kumppani on mukana vaara- ja hätätilanteiden varalta. Hän selittää miksi:
”Garmin inReach -laitteen ehdottomasti paras ominaisuus on mahdollisuus hälyttää apua hätätilanteessa. Tällaista ominaisuutta löytöretkeilijät ovat kaivanneet vuosien ajan ja nyt sellainen on”, Pata sanoo.
*inReach-laitteen käyttö edellyttää satelliittisopimuksen aktivoimisen. Lisätietoja www.garmin.fi.
Kommentointi