Tornien Suomi

02.06.2021 | Markus Sirkka

Suomessa on satoja näkötorneja, etenkin, kun sellaisiksi voi usein lukea myös lintutornit, jopa vesitorni käy maisemien ihailuun. Torneja löytyy niin merenrannoilta, puistoista, kaupungeista kuin salomaiden aarteiden ääreltä. Torni on usein tae paitsi hienosta maisemasta, myös muuten mielenkiintoinen retkikohde.

01 Mustanlamminvuoren näkötorni, Repoveden kansallispuisto

Repoveden kansallispuisto on oikeaa vuorimaata, missä avautuu tämän tästä avaria näkymiä rannoilta ja kalliojyrkänteiltä, Olhavan pystysuora kallioseinä tunnetuimpana. Toinen, jo lähes ikoniseksi muodostunut näkymä Repoveden Ruskiasalmeen löytyy kiipeämällä Mustanlamminvuoren laelta löytyvään näkötorniin. Samalla sieltä voi ihailla kansallispuiston peittävää metsämerta. Tornille voi patikoida retkeilyreittiä tai karauttaa kanootilla komeasti vuoren juurelle. 

luontoon.fi/repovesi
 

02 Aulangonvuoren näkötorni, Hämeenlinna

Hämeessä liikkuessa ei kannata ohittaa Hämeenlinnaa ja Aulankoa, vaikka se ei aivan tyypillinen retkeilykohde olekaan. Historian siipien havinaa kuulee käyskennellessä yli vuosisata sitten rakennetussa englantilaistyyppisessä puistossa, nykyisellä Aulangon luonnonsuojelualueella, poiketessa jäätelökoskille ja tornikahvilaan, pysähdellessä vilvoittavien tekolampien äärelle ja kavutessa Aulangonvuoren laelle ihailemaan Vanajaveden kansallismaisemaa. Laelle rakennettu kansallisromanttinen graniittinen näkötorni kohoaa 33 metriä kallioista lakea korkeammalle ja korkeuseroa tornin huipulta alapuolella siintävään Aulangonjärveen kertyy reilu sata metriä.

Tänä kesänä näkötorniin ei pääse kiipeämään, sillä remontti ja korona pitävät tornin ovet säpissä. Laelle kannattaa kuitenkin kavuta, sillä näkötorni on jo itsessään näkemisen arvoinen ja sen alapuolelta sijaitsevalta näköalatasanteeltakin avautuvat mainiot näkymät. Aulangon luonnonsuojelualue on myös osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa.

luontoon.fi/aulanko
 

03 Hangon vesitorni, Hanko

Hangosta löytyy Suomen mantereen eteläisin paikka, Tulliniemi, ja poikkeuksellisen komea näkötorni. Tosin maisemien ihailu ei ole Hangon ainoan vesitornin pääkäyttötarkoitus, mutta komeat panoraamanäkymät huipulta kuitenkin avautuvat niin merelle kuin vaikkapa Hangon kylpyläkaupungin pitsihuviloiden suuntaan. Punainen, 48 metriä korkea torni kohoaa 65 metriä kivenheiton päässä lainehtivaa merenpintaa korkeammalle, mutta torniin ei kavuta portaita, vaan sinne matkustetaan herroiksi hissillä. Kesäisin päivittäin auki olevaan vesitorniin on pääsymaksu.

Liikuntaa ja luontoelämyksiä tarjoaa patikointi Tulliniemen kärkeen. Vajaan 7 kilometrin mittaisen luontopolun varrella voi vuodenajasta riippuen havaita runsaastikin lintuja, merimaisemat lumoavat vuoden ympäri. Muualla luonnonsuojelualueella ei saakaan liikkua.

visithanko.fi
luontoon.fi/uddskatan

04 Lauhanvuoren näkötorni, Lauhanvuoren kansallispuisto

Pinnanmuodoiltaan perin tasaiselta Pohjanmaaltakin löytyy vuori, Länsi-Suomen korkein kohta, Lauhanvuori. Jyrkkärinteinen ja talvisin lumivarma mäki kohoaa ympäristöstään peräti 100 metriä ja merenpinnasta vielä 131 metriä lisää. Pohjanmaalla sellaista kohoumaa voi jo hyvällä syyllä kutsua vuoreksi. Laelle pystytetystä massiivisesta tornista voi kiikaroida ympäröivää metsämaisemaa, kirkkaalla säällä aina merelle saakka. Lauhanvuoresta löytyvät kattavat retkeilypalvelut reitteineen ja taukopaikkoineen. Lauhanvuoren kansallispuisto on myös osa Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkia.

luontoon.fi/lauhanvuori
lauha.fi
 

05 Kirkkovuoren näkötorni, Karstula

Maailman korkeimmaksi hirsirakenteiseksi näkötorniksi mainittu Kirkkovuoren näkötorni Karstulassa on maineensa veroinen, linnantornimainen ilmestys. Satahirsikertaa, yli 20 metriä, korkeasta tornista avautuu mainio maisema vuoren alla lainehtivalle Pääjärvelle ja Karstulan keskustaan. Vuonna 2008 valmistuneelle tornille johtaa 350 metriä pitkä polku mäen alla sijaitsevalta parkkipaikalta. Torniin voi poiketa ohikulkumatkalla tai yhdistää vierailun vaikkapa Saarijärven koskireitin melontaan, mikä etenkin alkukesästä on Keski-Suomen hienoimpia melontareittejä.

kirkkovuori.fi

06 Saltkaret-näkötorni, Merenkurkun saaristo

Merenkurkun rannikolla maa kohoaa edelleen ja paljastaa merestä uutta maata 8 millin vuosivauhtia. Svedjehamnin punaisten kalavajojen reunustaman kalasataman kupeeseen sen sijaan nousi jokunen vuosi sitten harvinaisen komea näkötorni, Saltkaret, Merenkurkun paras paikka maankohoamisrannikon De Geer-moreeniraitojen ihailemiseen. 

23 metriä korkealle tornille on kalasataman maksulliselta parkkipaikalta vain reilun puolen kilometrin kävely myös lastenrattaille ja pyörätuolille sopivaa soratietä pitkin. Pitemmälle retkelle halajava suuntaa Björköby–Panike-vaellusreitille tai melontaretkelle tuhansien saarien muodostamaan saaristoon. Merenkurkun maailmanperintöalueelle saavutaan Suomen pisintä, yli kilometrin pituista Raippaluodon siltaa pitkin.

luontoon.fi/merenkurkku
 

07 Heikinjärvennevan luontotorni, Salamajärven kansallispuisto

Heikinjärvennevan luontotorni on erinomainen paikka Salamajärven kansallispuiston tunnuseläimen, metsäpeuran, näkemiseen. Suomen kansalliseläimeksikin sopiva sarvipää metsästettiin Suomesta sukupuuttoon vuosisata sitten, mutta palasi itse itärajan takaa Kuhmoon, mistä kymmenpäinen tokka siirretiin Salamajärvelle reilu 30 vuotta sitten.

Salamajärven metsäpeuroilla menee hyvin, nykyisin niitä palkii Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan nevoilla ja kivisillä mäntykankailla jo pari tuhatta. Peura näkyy kansallispuistossa muutenkin, mm. retkireittien nimissä, tornillekin voi patikoida Hirvaan kierrosta, alueesta monipuolisen kuvan antavaa, 58 km pitkää vaellureittiä.

suomenpeura.fi
luontoon.fi/salamajarvi

08 Aavasaksa, Ylitornio

Takavuosikymmenien perinteisen juhannuksen viettopaikan, Aavasaksan, 242 metriä korkea karu profiili hallitsee Tornionjoen maisemaa Ylitorniolla.

Tieto napapiirin tuntumassa sijaitsevan vaaran kimmeltävästä keskiyön auringosta ja avarista maisemista kiiri aina ulkomaita myöten jo 1700-luvulla, kun ranskalainen Pierre Louis Moreau de Maupertuis retkikuntineen suoritti vaaralla maapallon muotoon liittyviä mittauksia.

Samaa asiaa ratkottiin vaaralla myös seuraavalla vuosisadalla, kun nykyisin Unescon maailmanperintölistaltakin löytyvän Struven astemittausketjun mittauksia tehtiin laella vuonna 1845. Nykyisin vaaran laelta löytyy kahvilan ja luontopolun lisäksi myös tiilirakenteinen näkötorni, josta avautuu näkymä Tornionjokilaakson kansallismaisemaan ja rajajoen yli Ruotsiin.

aavasaksa.fi
luontoon.fi/struvenketju


09 Pookivaaran näkötorni, Rokuan kansallispuisto

Pookivaaran näkötorniksi muutettu palovartiotorni näkyy nimensä mukaisesti kauas. Tunnusmajakkaa tarkoittavan vaaran päälle ensimmäisen kerran jo 1930-luvulla pystytetystä tornista myös näkee kauas, vaikka aivan ylös asti ei turvallisuussyistä pääsekään kiipeämään, mutta opastettuna sekin onnistuu. Lähimaisema koostuu kauniista, metsäisistä vaaramaisemista.

Tornin juurella on viehättävä autiotupa, sekin palovartijan käyttöön alun perin tehty, sekä erillinen päivätupa. Tornille voi patikoida monesta suunnasta ja tutustua samalla mm. dyyneihin, suuriin suppiin ja kirkasvetisiin suppalampiin. Alueelta löytyvät myös kattavat matkailupalvelut kylpylähotellista varustevuokraukseen.

Rokuan kansallispuisto kuuluu myös seudun geologiaa esittelevään Rokua Geopark-alueeseen yhdessä Oulujärven retkeilyalueen ja Oulujoen kohteiden kanssa.

luontoon.fi/rokua
rokuageopark.fi



10 Kaunispään kolmiomittaustorni, Saariselkä

Kolmiomittaustornitkin käyvät mainiosti maisemien ihailuun, niitä vain ei ole enää kovin montaa jäljellä. Ajan hammas on syönyt torneja ja GPS korvannut uudet maanmittarien työkaluina. Pari uutta kuitenkin on.

Geodeettinen laitos ja Maanmittauslaitos ovat pystyttäneet kaksi tornia muistuttamaan kolmiomittaustornien tärkeydestä Suomen kartoituksessa.

Yksi löytyy Keski-Suomesta, Oravivuorelta, ja uudempi Kaunispäältä Inarista, kummatkin mitä parhaimpia maisemapaikkoja, vaatihan kolmiomittaus esteetöntä näkyvyyttä seuraavalle pisteelle. Oravivuorella maiseman valtaa valtava Päijänne, Saariselällä kumpuiluva tunturimeri.

Kaunispäällä on helppo piipahtaa kestopäällysteistä tietä tai polkua pitkin, kunhan vaan hevos- tai reisivoimia piisaa 438 metriä korkean tunturin huipulle kipuamiseen. Voimat palautuvat laen kahvilan kuuluja munkkeja mutustaessa ja maisemaa ihaillessa.

maanmittauslaitos.fi
saariselka.com