Terveyttä metsästämässä

20.04.2018 13:27 | Panu Könönen

Metsän monista terveysvaikutuksista ja -tuotteista keskusteltiin eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari, totesi avaussanoissan, että metsissä samoilu voi olla tulevaisuudessa kova bisnes.

”Luonnossa liikkumisen kulttuuri ja metsä­suhde rapautuisivat ilman joka­miehen­oikeuksia.”

”Erityisesti ulkomaalaisille matkaajille metsä ja siellä liikkuminen ovat asioita, joista ollaan valmiita maksamaan. Meidän tulee jatkossakin tehdä sellaisia päätöksiä, että metsät säilyvät käytettävissä jokamiehenoikeuksilla.”

”Metsä on meille elinvoimanlähde. Metsien virkistys- ja talouskäyttö eivät sulje toisiaan pois”, Kalmari muistutti.

Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki kertoi satapäiselle yleisölle, miten lähimetsät turvataan, kun Helsinki kasvaa tulevaisuudessa 200 000 asukkaalla.

Kaupungin uudessa strategiassa luvataan vaalia arvokasta luontoa ja toimia kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Seminaariyleisön monissa kommenteissa tuli esille, että strategiasta huolimatta esimerkiksi uusi yleiskaava uhkaa kolmannesta Helsingin metsistä.

”Nyt on viimeiset hetket oivaltaa Helsingin luontoverkoston valtava arvo kestävän kaupunkikehityksen, ilmastonmuutoksen torjunnan ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Tehdään Helsingistä maailman luontometropoli”, kommentoitiin yleisöstä.

Sinnemäki korosti, että Helsingissä on paljon pehmeästi hoidettuja metsiä, joten kaupungin metsäluonto on monimuotoista. Lisäksi Helsinki on ottanut viimein selvitykseen kansallisen kaupunkipuiston perustamisen.

”Kasvu tuo kuitenkin haasteita”, Sinnemäki myönsi.

Seminaarin ensimmäisessä paneelikeskustelussa pohdittiin metsän liikuttamisvoimaa.

Antti Huttunen Retkipaikka.fi-­verkkoyhteisöstä muistutti, että uudet lajit, kuten polkujuoksu ja maastopyöräily ovat lisänneet liikunta metsissä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoi, että metsä on suomalaisten suosikkiliikuntapaikka, mutta tutkimusta asiasta on vielä vähän.

”Metsässä liikkuessa liikunnan hyötyjen lisäksi saa luonnon terveyshyödyt. Metsä tasaa myös eriarvoisuutta, sillä metsä on ilmainen liikuntapaikka.”

Olympiakomitean johtaja Pekka ­Nikulainen kertoi omista huomioistaan:

”Luontoa ei ole ymmärretty urheilijoiden harrastuspaikkana laajasti. Suunnistus ja hiihto ovat luonnollisia harrastuksia metsässä, mutta aivan hyvin myös vaikkapa palloilulajien harrastajat voisivat toisinaan harjoitella metsässä.”

Toinen paneelikeskustelu keskittyi siihen, miten yhteiskunta hyötyisi enemmän metsien elvyttävistä vaikutuksista.

Kehittämispäällikkö Timo Kukko Metsähallituksesta kertoi, että kolmasosa Suomen maista ja vesistä on Metsähallituksen hallinnassa.

”Sitä kautta aika iso osa kansalaisten ulkoilusta kohdistuu valtion maille. Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen. Metsähallituksen tehtävänä on mahdollistaa liikkuminen kaikille ihmisille.”

”Virkistyskäytön edistäminen vaatii myös laajaa kumppanuutta kuntien, yritysten ja eri toimijoiden välillä”, Kukko lisäsi.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen taas muistutti, että motivaatio ulkoiluun löytyy ihmisen syvistä tarpeista:

”Aito motivaatio syntyy silloin, kun pystytään koskettamaan jotain syvää tunnetta ihmisen sisällä.”

Metsällä on ennalta ehkäisevä rooli terveydenhuollossa, mutta luonto tarjoaa myös myös yhtymäkohdan terveydenhuollon ja elämän koko kaareen.

”Viemällä metsään ihmisiä voidaan purkaa stressiä ja lisätä hyvinvointia. Kun on jo sairauksia, metsä tarjoaa apua ahdistukseen ja rentouttaa. Kuoleman lähestyessä luonnon kiertokulku voi valmistaa meitä kuolemaan. Luonto voi tuoda kauniilla tavalla lohdutusta.”

Järjestäjien loppupuheen­vuoroissa Suomen Metsäyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Hellström muistutti, että metsästä saadaan myös terveystuotteita.

”On tärkeä ymmärtää metsien terveyshyödyt mahdollisimman laajalti”, Hellström totesi.

”Metsä tarjoaa valtavan monipuolisen alustan monenlaiselle olemiselle, se rauhoittaa, mutta myös energisoi, se on yksinäisyyden, mutta myös yhteisöllisyyden paikka”, Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Anne Rautiainen summasi päivän antia.

Suomen Ladulla onkin metsiin liittyen kolme teemaa, joihin järjestö pyrkii vaikuttamaan.

”Metsän pitää olla ensinnäkin saavutettava, ja siihen vaikuttaa maankäyttö ja kaavoitus. Vihreät alueet pitää turvata”, Rautiainen kertoi.

Lisäksi tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä.

”Kenelle ulkoilu kuuluu? Nyt se jakautuu liian moneen hallinnonalaan.”

Kolmas asia ovat jokamiehen­oikeudet.

”Missä voisit liikkua, jos ei olisi jokamiehenoikeuksia? Luonnossa liikkumisen kulttuuri ja metsäsuhde rapautuisivat ilman jokamiehenoikeuksia.”

Päättäjien Metsäakatemia, Suomen Latu ja Tahko Pihkala -seura järjestivät yhdessä maa- ja metsätalousvaliokunnan ja sivistysvaliokunnan kanssa keskiviikkona 21.3. seminaarin metsän terveysvaikutuksista.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

LIITY JÄSENEKSI, SAAT LEHDEN

Latu&Polku on Suomen Ladun jäsenlehti ja levikiltään Suomen suurin ulkoilun harrastelehti. Me julkaisemme tarinoita ulkoilmaelämästä, jotta sinä voisit löytää ulkoilusta, retkeilyistä ja liikunnasta elämääsi enemmän sisältöä. Liity jäseneksi, niin saat Latu&Polku-printtilehden kotiisi neljää kertaa vuodessa sekä lukuoikeuden verkkolehteen ja näköislehtiarkistoon.

Liity nyt

Luitko jo nämä jutut?