Terveyttä elintarvikkeista

20.04.2018 12:46 | Pauliina Toivanen

Terveysvaikutteiset eli funktionaaliset elintarvikkeet ovat ruokatuotteita, joilla on kliinisin kokein osoitettu olevan terveydelle edullisia vaikutuksia. Ne sijoittuvat niin sanottujen terveysruokien ja lääkevalmisteiden välimaastoon. | Teksti Pauliina Toivanen

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat jokapäiväistä ruokavaliota täydentäviä tuotteita, kuten maitohappobakteereita sisältäviä jukurtteja, kasvisteroleilla rikastettuja margariineja tai ksylitolipurkkaa. Myös kliinisin kokein tutkitut ravintolisät voivat olla terveysvaikutteisia.

Esimerkiksi ruisleipä ja kaurahiutaleet edistävät terveyttä luonnostaan

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet eivät ole kapseleita, pillereitä tai jauhetta, vaan luonnollisista raaka-aineista valmistettua ruokaa, joka yhdessä hyvän ruokavalion kanssa voi vahvistaa biologisia puolustusmekanismeja, estää tiettyjä sairauksia tai edistää niistä paranemista.

Terveyttä edistäviä vaikutuksia haetaan muun muassa elintarvikkeiden bioaktiivisiksi kutsutuista ainesosista ja vitamiineista, hivenaineista sekä muista ravintoaineista.

Elintarvike voi olla joko luonnostaan terveyttä edistävä tai jalostettu terveyttä edistäväksi. Esimerkiksi ruisleipä ja kaurahiutaleet edistävät terveyttä luonnostaan kuitupitoisuuksiensa vuoksi.

Elintarvikkeen jatkojalostus terveysvaikutteiseksi tapahtuu lisäämällä siinä jo luonnostaan olevaa tai uutta funktionaalista yhdistettä, korvaamalla sen jokin ainesosa funktionaalisella yhdisteellä tai poistamalla siitä jokin haitallinen ainesosa.

”Ei riitä, että yksi molekyyli toimii terveysvaikutteisesti. Jos juomaa tai tuotetta halutaan kutsua terveysvaikutteiseksi ja saada sille virallinen hyväksyntä, se vaatii vuosikausia kliinisiä ravitsemuskokeita ja tieteellistä näyttöä. Esimerkiksi ksylitolin taustalla on vuosien tieteellinen tutkimus”, Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen varajohtaja ja makututkija Mari Sandell kertoo.

Terveysvaikutteinen elintarvike syntyy usein ison yrityksen toimesta. Tutkimuksen tekeminen on arvokasta, ja pieni yritys ei siihen yleensä kykene ilman ulkopuolista rahoitusta. Pelkkä tuoteaihio ei riitä, sillä elintarvikkeen saaminen kuluttajatuotteeksi on oma pitkä prosessinsa.

Turun ja Helsingin yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehityskeskusten lisäksi terveysvaikutteisia elintarvikkeita tutkivat ja kehittävät ulkoiset palveluntuottajat, kuten Foodwest, jonka tuotekehityksen perustana ovat erityisesti kuluttajatutkimukset ja kaupallistaminen.

Tuotteita kehitetään asiakkaan ideasta tai tuotekonseptista aina lanseeraukseen asti.

”Saatamme osallistaa myös kuluttajan prosessiin. Esimerkiksi jos kehitämme proteiinituotetta, voimme kysyä kuluttajilta, saako tuote sisältää sokeria, mikä makeutustapa tuottaa vähiten vastustusta tai miltä tuotteen pitäisi näyttää”, Foodwestin markkinatutkimuspäällikkö Suvi Luoma kertoo.

Kun yliopistolla tutkimuksen keskiössä ovat funktionaalisten elintarvikkeiden ainesosat, kuten flavonoidit, kasvisterolit, kuitu, bioaktiiviset peptidit ja maitohappobakteerit tai kotimaisten elintarvikeraaka-aineiden jalostusketjut, Foodwestillä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden syntyyn vaikuttavat kuluttajan terveellisyyskäsitykset ja vallitsevat ruokatrendit.

Luoman mukaan terveellisyyskäsitykset voidaan jaotella karkeasti kolmeen isompaan ryhmään.

”Ensimmäinen ryhmä on luonnollisuutta korostava, jossa suositaan mahdollisimman vähän prosessoituja tuotteita, joissa ei ole käytetty lisäaineita. Toisen ryhmän terveellisyyden määritelmänä on perinteinen lautasmalli tai ruokakolmio, ja kolmanteen ryhmään kuuluvat proteiinin ja sokerin tarkkailijat. Käsitykset terveellisyydestä riippuvat siitä, keneltä kysytään. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden on jollain tavalla lisättävä hyvinvointia ja se, mikä toiselle on hyvinvointia, ei välttämättä ole sitä toiselle.”

Myös medialla on suuri rooli terveysvaikutteisten elintarvikkeiden suosioon nousussa. Esimerkiksi joitakin vuosia sitten kuumana tirissyt rasvakeskustelu sai aikaan täydellisen asennemuutoksen margariineja kohtaa, ja kuluttajat alkoivat suosia voiseoksia.

”Ongelmallista on, että monilta tuntuu puuttuvan lähdekritiikki ja alan ammattilaisia ei uskota yhtä paljon kuin mielipidevaikuttajia. Toki margariinin kohdalla on kyse myös tuotteesta, sillä margariinista on vaikea saada saman makuista kuin voista. Kannustaisin kuluttajia aktiivisesti selvittämään asioita ja hakemaan alan asiantuntijoiden tuottamaa tietoa luotettavista lähteistä”, Luoma muistuttaa.

Margariinin lisäksi mediamyllytyksen kohteeksi ovat viime vuosina joutuneet lisäaineet. Huhujen mukaan syömme niin paljon lisäaineita, että ruumiitkaan eivät maadu.

”On ikävää, että kuluttajille uppoavat väitteet, joiden mukaan teollisuus tuottaisi ihmisille tarkoituksella hirveää roskaa. Kuluttaja on se, joka tekee kaupassa valinnat. Omista valinnoistaan ei voi syyttää yrityksiä, sillä kaupassa on ainoastaan sellaisia elintarvikkeita, joita kuluttajat haluavat ostaa. Jos elintarvike ei mene kaupaksi tai on kuluttajalle todella pahaksi, se ei kaupan hyllyillä kauaa viihdy. Kuluttajan valintoihin perustuvat myös karkkihyllyjen ja Alkojen olemassaolot, vaikka jokainen tietää, että niiden tuotteet ovat epäterveellisiä”, Luoma sanoo.

Parhaillaan kiihtyvä sokerinvälttämistrendi on muuttanut kuluttajien suhtautumista myös tutkimuksissa terveysvaikutteiseksi todistettuihin jukurtteihin ja kevyttuotteisiin.

”Kuluttaja on mielenkiintoinen. Herkuille sallitaan ihan kaikki, ne saavat olla kokonaan sokerista ja rasvasta, mutta peruselintarvikkeita kohtaan esitetään enemmän ja herkemmin kritiikkiä. Ennen kevyt oli terveellisyyden tae: rasvaa oli nolla mutta sokeria sitäkin enemmän. Ajan kuluessa vanhat väittämät saattavat muuttua ja kääntyä jopa itseänsä vastaan. Jukurttien terveysvaikutus ei perustu sokeriin, vaan tuotteiden sisältämiin probiootteihin ja prebiootteihin, jotka ovat vahvasti tutkittuja ja edistävät vatsan ja suoliston toimintaa”, Luoma muistuttaa.

Myös Sandell varoittaa virheellisestä tiedosta, jota sosiaalisessa mediassa liikkuu paljon. Termit eivät välttämättä ole oikein, ja somen voimalla saatetaan herkästi ampua alas tutkimuksissa terveysvaikutteiseksi todistettuja elintarvikkeita. Toisaalta median voima on vahva myös silloin, kun kuluttajat saavat terveysvaikutteisista tuotteista myönteisiä kokemuksia.

Ruokatrendien lisäksi muutoksiin kuluttajapinnassa vaikuttaa lainsäädäntö. Se, saako tuotetta sanoa vähärasvaiseksi tai vähäsokeriseksi, on lopulta viranomaisten käsissä. Elintarvikkeiden valmistajat painivat jatkuvasti pakkausmerkintöjen parissa, mitä saa sanoa ja mitä ei. Luoman mukaan sokerinvälttämistrendiä seuraa jo suolailmiö.

”Suolan välttäminen ja suolamäärän seuraaminen kasvavat tulevaisuudessa entisestään. Myös kasviproteiinin lähteet ovat saaneet valtavasti suosiota, ja niistä tullaan näkemään vielä paljon kiinnostavia tuotteita. Hyönteiselintarvikkeista ei ole vielä tutkimusta. Ne kuulostavat minusta hurjalta ja marginaaliselta, mutta seuraan mielenkiinnolla, mitä tapahtuu ja milloin lihankäyttö kääntyy laskuun.”

Sandellin mukaan Turun yliopistolla tutkijoita kiinnostavat tällä hetkellä erityisesti aistinvaraiset ominaisuudet, kuten rakenne ja maku.

”Terveysvaikutteisuus ei ole riittävä seikka kaikille kuluttajille. Osa vaatii rinnalle esimerkiksi aistiominaisuuksia. Tuotteen pitää maistua ja näyttää hyvälle. Parhaimmillaan terveysvaikutteinen elintarvike voi olla aivan mieletön mahdollisuus tuottaa niin kansanterveydellisiä kuin kansantaloudellisiakin vaikutuksia. Huipputuote on elämyksentuottaja, ja on bonus, jos tuote tukee lisäksi ihmisen terveyttä ja hyvinvointia.”