Kohisevat kosket ja siniset järvenselät

Lukuisien vesistöjen maakunta tarjoaa lukemattomia kohteita vesiretkeilyyn, oli kyse soudusta, melonnasta tai vaikkapa avovesiuinnista. Maalaismaisemien, pienten järvien ja koskien vuorottelusta kiinnostunut meloja suuntaan kanootin Petäjävedeltä Jämsänkoskelle ja halutessa aina Päijänteelle saakka mutkittelevalle Wanhan Witosen melontareitille, jonka varrella voi tutustua myös Unescon maailmanperintökohteeseen, Petäjäveden vanhaan kirkkoon.

Vauhdikkaammasta menosta pitävälle mainio vaihtoehto on Kyyjärveltä Saarijärvelle mutkitteleva Saarijärven koskireitti. Reitti on nimensä veroinen: 80 kilometrin matkalla lasketaan yhteensä 22 koskea. Reitin maisemat vaihtelevat erämaisista näkymistä kulttuurimaisemiin, joilla on valtakunnallistakin arvoa.

jamsa.fi/aktiviteetteja

visitsaarijarvi.fi/aktiviteetit

Jalkaa toisen eteen

Patikoijalle Keski-Suomesta löytyy edustavia ja pitkiä vaellusreittejä, etenkin jos ei kavahda naapurimaakuntien puolella pistäytymistä. Hirvaan kierros Salamajärven kansallispuistossa ja sen ympäristössä on reiteistä ehkä paras. Reitin 58 kilometriä ovat erämaisinta Keski-Suomea, tosin puolet reitistä ja kansallispuistosta sijaitsee naapurimaakunnan, Keski-Pohjanmaan puolella.

Hirvaan kierrokselta voi jatkaa Keski-Pohjanmaalta Pohjois-Pohjanmaalle johdattavaa Peuran polkua pohjoiseen ja Pohjois-Pohjanmaan etelänurkalta, Reisjärveltä poiketa takaisin Keski-Suomen puolelle Pihtiputaalle ja Suurijärveä kiertäville reiteille. Reittien erikoisuus on erämaisen luonnon, johon kuuluvat niin suurpedot, maakotka kuin metsäpeurakin, lisäksi useat autiotuvat, mitkä eteläisessä Suomessa ovat harvinaisuuksia. Hyvä lähtöpaikka ainoastaan Suurijärven reitistöihin tutustuvalle on esimerkiksi historiallinen Jääkolun rajapyykki.

Lyhyempiä patikkareittejä ja luontopolkuja on lukuisia ympäri maakuntaa. Koko perheen kohde on esimerkiksi vajaan neljän kilometrin mittainen Nyrölän luontopolku Jyväskylässä. Lapset pitävät erityisesti käsikäyttöisestä vetolossista, jolla kuljetaan Iso-Mustan ”Seikkailujen saareen”, missä on hieno laavu ja laituri uimareille ja varpaanuittajille.

luontoon.fi/hirvaankierros

luontoon.fi/peuranpolku

nyrola.fi/luontopolku

Kansallispuistojen maakunta

Kansallispuistoja Keski-Suomessa on toistaiseksi viisi: maakunnan pohjoisosassa, Suomenselän karulla vedenjakajalla sijaitsevan Salamajärven lisäksi ikimetsien Pyhä-Häkki, monipuolinen, soiden, harjujen ja Rutajärven kirjoma Leivonmäki sekä osittain Pohjois-Savon puolella sijaitseva saarten, selkävesien ja vuorimaiden Etelä-Konnevesi, mikä tarjoaa mainioita melonta- ja patikointielämyksiä.

Isojärvi on eteläisin Keski-Suomen kansallispuistoista. Tosin parin vuoden kuluttua se poistuu Keski-Suomen kansallispuistojen joukosta, kun Kuhmoinen vaihtaa maakuntaa Pirkanmaahan.

Isojärvellä on tiheä polkuverkko, mistä voi valita useita eripituisia reittejä, muutamasta pariin kymmeneen kilometriin. Polut vievät jylhille kallioille, aarnimetsään ja kirkasvetisen Isojärven rannalle. Peräti 80 metriä syvä Isojärvi tarjoaa mainioita melontahetkiä, talvisin jääkuori retkiluistelua ja hiihtoa. Heretyn kämppäkahvilasta voi vuokrata soutuveneen, jolla pääsee tutustumaan järven pohjoispuolella sijaitsevaan Luutsaaren kalapirttiin ja Metsähallituksen Luutsaaren vuokratupaan, minne halukkaat voivat hakeutua lammaspaimeniksi, mutta arpaonnea pitää hitunen olla, sillä paimenpesti on kovin suosittu ja lomailijat arvotaan 200–300 halukkaan joukosta.

luontoon.fi/isojärvi

Lintujen Keski-Suomi

Linnuista kiinnostunut retkeilijä saapastelee jollekin maakunnan monista lintutorneista ja-–järvistä ja kosteikoista. Viitasaaren itäpuolella, aivan maakunnan rajalla sijaitseva Heinä-Suvannon lintuvesi on linturetkikohteista tunnetuimpia. Kosteikko on lintujen tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka, joten paikka on oiva kevätaamun retkikohde, mistä ei ääntä puutu. Kansainvälisestikin arvokkaaksi arvioidulta kosteikolta on tavattu yli 100 pesivää lintulajia. Alueen rakenteita on vastikään kunnostettu, kosteikon laidassa seisoo mm. uusi lintutorni, evästellä voi nuotiopaikalla.

ksly.net

Runoilijan polulla

Keski-Suomen luonto on innoittanut lukuisia taiteilijoita Akseli Gallen-Kallelasta kansallisrunoilija J.L. Runebergiin ja Einari Vuorelaan, yhteen tunnetuimmista luontolyyrikoistamme. Keuruun Jukojärvellä lapsuutensa viettänyttä Vuorelaa muistetaan nimikkorunopalkinnon lisäksi kesäkuussa järjestettävällä Einari Vuorela -vaelluksella, mikä kulkee Vuorelan käyttämää koulupolkua Multialta Vuorelan kotitalolle. Noin 9 km mittainen koulupolku on nykyisin merkitty patikkareitti, Runoilijan polku. Yhdensuuntaisen polun varrella voi ihailla Sinervän kalliorantoja, kirkasvetistä Valkeista ja poiketa Kukelinkyökin luolalle. Vaellustapahtuman yhteydessä voi tutustua myös Vuorelan rakennuksiin, muuten se onnistuu etukäteen varaamalla.

multia.fi/matkailu/runoilijan-polku

visitkeuruu.fi

Hitonhauta

Keski-Suomen useista rotkoista vaikuttavin on Laukaan Valkolassa sijaitseva Hitonhauta. Puolikilometrisen rotkovajoaman jyrkät kallioseinät tippuvat parhaimmillaan parikymmentä metriä rotkon pohjalle. Pieni puro hyppää kallioseinää alas ja luo rotkoon hienon äänimaiseman, joka talvella peittyy paksuun jäähän. Vastapäätä sijaitseva luola on erityisesti lasten mieleen.

Rotkon kosteassa pienilmastossa viihtyy usea vaatelias laji, kuten hajuheinä. Mutta varoituksen sana: maasto rotkossa on paikoin kivistä ja hankalakulkuista. Harisen parkkipaikan vieressä on laavu tauonpitoon.

Hitonhautoja on itse asiassa kaksi, toinen, astetta vaatimattomampi, lymyää Sumiaisten kirkonkylän takana Keiteleen Peiponlahden tuntumassa. Kuntaliitosten myötä Sumiainen on nykyisin osa Äänekoskea.

ksymparistokasvatus.fi

LISÄÄ KOHTEITA

Tässä on esitelty vain muutama kohde monipuolisesta Keski-Suomesta. Lisää kohteita on luvassa Markus Sirkan loppuvuodesta julkaistavassa kirjassa Luhangan lehdoista Suomenselän erämaihin – Sata retki- ja luontokohdetta Keski-Suomessa.

Rotkoja ja kalliomaalauksia

Kauemmas historiaan sukelletaan Laukaan Saraaveden Saraakalliolla, Suomen hienoimpiin kuuluvalla kalliomaalauskohteella, jonka vanhimmat maalaukset ovat 7 000 vuoden takaa. Maalaukset ovat kestäneet ajanhammasta hämmästyttävän hyvin ja kalliosta erottuu useita selviä kuvioita, kuten hirvi ja vene. Yhteensä maalauksia on pari sataa kahdessa eri maalauskentässä.

Jyrkälle Saraaveden rantakalliolle vie lyhyt polku Ränssintieltä, mutta Saraakalliolle voi myös meloa. Laukaan satama on hyvä lähtöpaikka. Esi-isien pyhää paikkaa on syytä lähestyä nöyrin mielin, myös turvallisuussyistä, sillä kalliot ovat liukkaita ja jyrkkiä eikä rappusia tai kaiteita ole.

Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty lukuisia ympäri maakuntaa, mutta Summasjärven Summassaaressa Saarijärvellä löydöt ovat parhaiten esillä. Kesäkaudella avoinna olevassa Kivikauden kylässä voi astella Muinaispolkua aidoilla asuinpaikoilla ja tutustua kivikautisien asumuksien ennallistuksiin ja viritellä kitkatulia. Summassaaren saavuttaa maantien lisäksi melomalla Seitsemän järven kierrosta Saarijärveltä. Parin päivän kierros kaartaa Summasjärveltä Pyhäjärven kautta takaisin Saarijärven keskustaan. Retken voi aloittaa myös Summassaaresta.

Saarijärven Latu vuokraa kanootteja ja kajakkeja tarvitsijoille. Kivikauden kylään on pääsymaksu.

luontokohteet.geo.fi/saraakallio

saarijarvi.fi/kivikauden-kyla