30.11.2022 | Hannu Tiusanen
Ensimmäinen tavoite käsittelee jokamiehenoikeuksia, joihin ulkoilumme luontoympäristössä hyvin laajasti perustuu. Jos jokamiehenoikeuksia rapautettaisiin, iskisi se ulkoiluun lujasti. Voit todentaa tämän, kun ajattelet omalle kohdallesi, miten monipuolisesti ulkoilet jokamiehenoikeuksilla.
Onkin tärkeää, että jokamiehenoikeuksien tärkeys tunnistetaan yhteiskunnassamme. Yksi osoitus tästä on nykyisen hallituksen hallitusohjelman maininta jokamiehenoikeuksien turvaamisesta. Jotta jokamiehenoikeudet turvataan jatkossakin, meidän on viestittävä niistä ja kerrottava, miksi ne ovat kansallisaarteemme.
Vuonna 1973 säädetty ulkoilulaki on hyvin kapea-alainen sisältäen säädökset vain kolmesta kokonaisuudesta: ulkoilureittien perustamisesta reittitoimituksella, valtion retkeilyalueista ja leirintäalueista. Jokaisen ulkoilijan etu on, että maassamme on ulkoilua laajemmin käsittelevä laki.
Laajempi ulkoilulaki on yksi tärkeä osoitus yhteiskunnan arvostuksesta ulkoilua kohtaan. Esimerkiksi liikuntalaissa on määritelty lain tavoite ja keskeiset termit. Näin tulee tehdä myös ulkoilulaissa.
50 vuotta vanha laki tarvitsee kokonaisuudistuksen. Nyt uudistus on tehtävä – sen ulkoilu todellisena kansanliikkeenä ansaitsee.
Missä sinä ulkoilet eniten? Haluaisitko lisää, laadukkaampia, saavutettavampia tai esteettömämpiä ulkoilualueita ja ulkoilun olosuhteita.
Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisten tavanomaisesta arjessa luonnossa liikkumisesta yli puolet (57 %) kohdistuu kunnan omistamille, reilu kolmannes (35 %) muille yksityiseen virkistykseen käytetyille ja vajaa kymmenes (8 %) valtion omistamille maa- tai vesialueille.
Tämän vuoksi tarvitsemme laaja-alaisen ulkoilualueita ja ulkoilun olosuhteita kehittävän ohjelman, missä ulkoilualueiden ylläpitäjinä Metsähallituksen lisäksi huomioidaan vahvasti kunnat ja virkistysalueyhdistykset ja -säätiöt.
Olemme eläneet useita vuosia poikkeusaikoja, eikä loppua näy. Pitkäaikaiset sähkökatkot, energiakriisi, vedenjakelun häiriöt, luonnontuhot, vakavat tartuntataudit tai pahimmillaan sotilaalliset konfliktit ovat todennäköisiä.
Erilaisia selviytymistaitoja ovat esimerkiksi riittävä varautuminen poikkeusaikoihin, osaaminen hyödyntää luonnonantimia, retkeilytaidot, puuhuolto ja puunkäyttö. Koetko sinä tai koetko, että lähipiirissäsi olisi tarvetta näiden taitojen lisäämiselle?
Selviytymistaidot ovat hyödyllisiä normaalioloissakin, mutta poikkeusaikoina ne korostuvat. Yhteiskunnalla on oma vastuunsa, mutta meillä jokaisella on vastuu omasta huoltovarmuudestamme. Tämän vuoksi selviytymistaitojen vahvistamiseen tulee hankerahoituksella panostaa.
Suomalaiset liikkuvat keskimäärin terveytensä kannalta liian vähän. Tarvitsemme enemmän koordinaatiota ja hallinnonrajat ylittävää yhteistoimintaa liikkumisen edistämisessä. Siksi tulee käynnistää valtioneuvoston johtama liikkumisohjelma, jonka osana vakiinnutetaan liikuntapolitiikan koordinaatioelin (LIPOKO). Lisäksi tulee vakiinnuttaa koko elämänkaaren kattavat Liikkuvat-ohjelmat: Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu, Liikkuva aikuinen, Ikiliikkuja ja Suomen Ladun koordinoima Liikkuva perhe.
Oletko tutustunut Liikkuvat-ohjelmiin? Liikkuvat-ohjelmista jokainen voi löytää itselleen omaan elämänvaiheeseen sopivimman ohjelman.
Lisätietoja eduskuntavaalitavoitteista ja Suomen Ladun vaikuttamistyöstä.
Kommentointi