Säännöllinen talviuinti – helpommin sanottu kuin tehty

19.01.2023 | Pauliina Toivanen

Säännöllistä harrastamista helpottaa, jos vesille pääsy on tehty mahdollisimman helpoksi. Rantojen rakentaminen on vähentänyt kaikille avoimien virkistyspaikkojen määrää.

On yksi aste plussaa, tuulee yhdeksän metriä sekunnissa, ja sysimusta taivas piiskaa räntää kasvoilleni. Olen kuitenkin päättänyt aloittaa säännöllisen talviuinnin ja mennä tänään pulahtamaan.

Pitkästä untuvatakista ja toppahousuista ei ole vesisateella hyötyä. Onneksi alla on villakerroksia, jotka pysyvät lämpimänä hieman kosteanakin. Kun riisun ulkopukkarissa vaatekerroksiani, tajuan, että nyt ne kastuvat läpikotaisin.

Tällä kertaa avantoon meno ja siellä rauhottuminen on kuitenkin koko huvin helpoin osuus. Vesi ei tunnu ilmaan verrattuna yhtä jäätävältä tai kylmäreaktiokaan niin voimakkaalta kuin yleensä. Kun silmät koittavat sopeutua tammikuisen etelätuulen riepotteluun ja lumisen maiseman sulamiseen, veden alle päässeet kehonosat saavat jo tutuksi tulleen syvärentoutuksen.

Ulkopukkarissa pyyhkeeni on lentänyt märälle lattialle. Vaatteita ylle kiskoessani mieleeni palaa onneksi talviuinnin yleispätevät elämänopit. Päätän itse, onko pukeminen epämiellyttävää. Pulahdus teki jälleen hyvää, olo on kokonaisvaltaisesti ihana ja kävellessä minulla tullee jälleen lämmin – etenkin, kun märät vaatteet tuovat mehukkaan lisäpainolastin.

Kun lähden rannasta, kuulen sisäpukkarista iloista puheen sorinaa. Pohdin: Säännöllinen talviuinti olisi huomattavasti houkuttelevampaa säällä kuin säällä, jos pääsisi pulahduksen jälkeen sisälle muiden uimareiden joukkoon.

Olisinkohan edes saanut käyttää yleisen uimarannan laituria ja sinne avattua avantoa tähän aikaan vuodesta?
 

Pääsy vesimaisemaan vaikeutuu

Jotta talviuintia voisi jatkaa säännöllisesti, olisi siis veden ääreen päästävä mahdollisimman vaivattomasti. Talviuimari ja maaliskuussa julkaistavan Uintiretkillä avovesissä -teoksen kirjoittanut Päivi Pälvimäki kertoo, että erityisesti isoissa kaupungeissa tavallisten ihmisten pääsy vesimaisemaan ja rantaan on kuitenkin vaikeutunut.

Myös Suomen Latu on ilmaissut huolensa ihmisten vesille pääsystä ja vesien virkistyspaikkojen riittävyydestä Ulkoilufoorumissa. Ulkoilufoorumi on 20 ulkoilualan järjestön yhteistyöelin. Suomen Latu on vetovastuussa Ulkoilufoorumin toiminnasta vuonna 2023.

"Meillä on miljoona vettä täällä, mutta rantoja rakennetaan täyteen kiihtyvällä vauhdilla", Pälvimäki kertoo.

Erityisesti korona-aikana, kun uimahallit ja liikuntapaikat olivat kiinni, ihmiset ottivat ohjat omiin käsiinsä ja lähtivät itse kehittelemään uimapaikkoja. Esimerkiksi Helsingin Ruoholahdessa menee veteen portaat, joita ihmiset alkoivat käyttää uimaportainaan. Kaupunki kuitenkin kielsi uimisen kyseisellä paikalla.

"Tottakai ihmiset menevät veteen, jos sinne pääsee. Kaupunkisuunnittelijat ja -rakentajat eivät tunne uimareiden tarpeita ja käyttäytymistä tai eivät ole sitä tarpeeksi kiinnostuneita."

Pälvimäki ymmärtää kuitenkin hyvin, että kaupunki on vastuussa avoimien uimapaikkojen turvallisuudesta. Avantouintiseuroissa vastuu pumppujen ja portaiden turvallisuudesta on seuralla. Erityisesti Helsingissä monet talviuintiseurat ovat  kuitenkin täynnä ja niihin voi joutua jonottamaan jopa vuosia.

Toisaalta kumpi tulee kaupungille lopulta kalliimmaksi: se, että ihmiset pääsevät veden ääreen pitämään huolta psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan vai se, että he eivät pääse sinne ollenkaan?

"Briteissä tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka asuvat rannoilla tai vesien ääressä ja joilla on helppo pääsy sinne, voivat paremmin. Olisiko rannikolla tai sen läheisyydessä asuminen yksi suomenruotsalaisten hyvinvoinnin salaisuuksista?" Pälvimäki kysyy.

Säännöllisyyden monet merkitykset

Mutta mitä tarkoittaa säännöllinen talviuinti? Riittääkö kerran viikossa?

Pälvimäen mukaan suositus kahdesta kolmeen kertaan viikossa liittyy tutkimuksissa havaittuun verenpaineen ja stressihormonin laskuun. Lisää uusia tutkimuksia kuitenkin kaivattaisiin talviuinnin terveysvaikutuksista. Kyselytutkimuksissa ihmiset ovat kertoneet myös siitä, miten flunssat pysyvät loitolla säännöllisen harrastamisen vuoksi.

Uusimmat tutkimustulokset ovat sen sijaan osoittaneet, että säännöllisesti kylmäuintia harrastaneilla kylmäreaktio säilyy puolet pienempänä jopa seitsemän kuukautta kuin sellaisilla, jotka eivät ole harrastaneet kylmäuintia säännöllisesti.

"Se on hämmästyttävä tulos! Eli jos sinulle tulee parin viikon uintitauko, sillä ei ole mitään väliä, jos olet käynyt sitä ennen säännöllisesti ja saanut jo lievennettyä kylmäreaktiotasi. Keho muistaa."

Talviuinnissa terveyshyötyjä on kuitenkin muitakin kuin verenpaineen ja stressihormonin lasku. Siksi joillekin riittää, että käy avannossa esimerkiksi kerran viikossa. Joillekin säännöllisyys voi tarkoittaa sitä, että käy pulahtamassa kylmässä vedessä joka päivä. 

Joillakin säännöllisyys voi mennä myös överiksi. Sen huomaa siitä, että saa riippuvuusoireita ja tuntuu esimerkiksi siltä, että on tulossa flunssa ja särkee lihaksia. Ja kun käy uimassa, oireet menevät pois. Avantouinnissa tuttu sanonta voisikin mennä siis päinvastoin: mieluummin vajarit kuin överit.
 

Koukussa talviuintiin

Monet talviuimarit puhuvat siitä, miten lajiin todella jää koukkuun. Kylmäuintia käytetään myös ennaltaehkäisevänä keinona kiireisestä päivästä selviämiseen tai terveenä pysymiseen.

Pälvimäki ei itse koe olevansa addiktoituvaa sorttia eikä hänelle tule minkäänlaisia oireita siitä, jos hän ei pääsekään pulahtamaan.

"Mutta kaipuu veteen on aina kova. Jos näen kartan, en näe muuta kuin sinistä", hän nauraa.

Koukuttumisen lisäksi säännöllisen harrastamisen jatkamista auttavat myös uintikaverit. Kaveri on hyvä olla mukana myös turvallisuussyistä. Suomen Latu järjestää eri paikkakunnille myös avantouintiretkiä, joissa pääsee tutustumaan samanhenkisiin uimakavereihin ja uusiin uintipaikkoihin.

Pitäisiköhän Suomen Ladun lanseerata Nuku yösi ulkona -kampanjan tyyliin kollektiivinen Mene avantoon -kellonaika talvikuukausiksi?

"Se olisi hyvä idea. Lisäksi meidän pitäisi saada työpaikoille ympäristöystävällisiä kylmäaltaita tai pakastimia talojen katoille, joissa ihmiset voisivat käydä ennen lounasta pulahtamassa. Minä kyllä innovoin sen vielä joku päivä, jos kukaan muu ei sitä tee", Pälvimäki toteaa.

Säännöllisyys on jotain, mikä sopii juuri sinulle

Edellisestä uintikerrasta on kulunut miltei viikko. En tiedä, kuvittelenko vain, mutta päässä tuntuu hieman painetta ja olo on hieman pinkeä. Olenkohan jo koukussa?

Säännöllisen harrastamisen jatkamisen kannalta olen kuitenkin päässyt nyt hieman parempien olosuhteiden äärelle. Olen Pohjois-Suomessa perheeni mökillä, joka on järvenrannalla. Nyt pitää saada tehtyä enää avanto.

Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, vaikka paikkakunnalla asuva, talviuintiin hurahtanut ystäväni rientää auttamaan heti, kun sanon sanan avanto. Mökiltä löytyy kaira ja jääsahan lainaan naapurissa asuvilta sukulaisiltani. En kuitenkaan muista tarkalleen, missä kohtaa uimaranta lähtee syvenemään. Ensimmäisen ja toisenkin reiän kohdalla on liian matalaa.

Kolmas kairaus osuu jo riittävän syvälle, mutta siinä vaiheessa kätemme ovat niin poikki, ettemme enää jaksa jatkaa urakkaa. Alle viiden tunnin valoisa aika tuo hommaan omat rajoitteensa, jos töihin ei ryhdy heti aamusta.

Tekosyitä säännöllisen kylmäaltistumisen ja itselle sopivan määrän havainnoinnin jatkamiseen ei kuitenkaan ole, kun saunasta pääsee pulahtamaan myös lumihankeen. Mielessäni on kirkkaana myös psykologi ja psykoterapeutti Riikka Airon ja Miia Lehtosen sanat keho-mieliyhteydestä ja omien rajojen tunnistamisesta. Lumihankeenkaan ei ole pakko mennä, vaikka saunakaverit ja naapurit menisivät sinne joka päivä.

Lopulta säännöllisyys on jotain, mikä sopii juuri minulle ja jotain muuta, mikä sopii juuri sinulle. Säännöllistä harrastamista helpottaa kuitenkin huomattavasti läheinen ranta sekä sinne valmiiksi avattu ja jopa ylläpidetty avanto.