Retkeilijän suunnittelema autiotupa

23.02.2021 | Tomi Savolainen

”Olen itsekin nauttinut autiotupien palveluista, ja nyt saan suunnittelijana tarjota tätä ulkoilunautintoa ihmisille. Voin tuoda oman korteni retkeilykekoon. Se on suuri ilo”, sanoo arkkitehti Manu Humppi.

Liekit kasvoivat nopeasti tuvan isännäksi. Pian Rautulammen maaliskuista tunturimaisemaa valaisi tuli, joka oli aivan liian suuri nuotioksi.

Päivätuvassa yöpynyt kolmikko ehti häthätää pelastautua. Retkeilijät välttivät välittömän hengenuhan, mutta turvassa he eivät vielä olleet. Tuli nieli valtaosan vaatteista, ja niiden omistajat hakivat turvaa piharakennuksen ulkovessasta.

Onneksi kaikki lämmin ei jäänyt tuleen. Yksi makuupussi ja läheisyys pitivät kylmyyden riittävästi loitolla. Pelastuslaitos sai onnettomuudesta tiedon, kun paikalle sattuneet retkeilijät nousivat kännykkäverkon katveesta hätäpuhelun äärelle.

Retkeilijät selvisivät paleltumilla, mutta Rautulammen tuvasta jäivät maastoon vain rauniot.

Puolisentoista vuotta myöhemmin heinäkuussa suksitelineeseen nojaa maastopyörä. Siistittyjä raunioita katselee arkkitehti Manu Humppi, jonka selkä on repun alta kostunut. Paleltumisesta ei todellakaan ole pelkoa.

Humpin ajatukset käyvät silti talvessa. Tupien pitäisi olla vanhalla paikalla pienellä mäellä ja tolppien päällä, jotta tuuli puhaltaisi lumet rakennusten alitse. Siten ovet pysyisivät pidempään kinoksista vapaina.

Tupien väliin tehtäisiin erillinen kuivaushuone. Se lisäisi turvallisuutta, sillä kyseisen tilan voisi suunnitella vain kuivatettavia vaatteita ajatellen. Ne eivät saisi tipahtaa kamiinalle.

Tulipalot alkavat vanhoissa tuvissa yleensä hormin ja yläpohjan liitoksesta. Humppi vakuuttaa, että Rautulammen uusissa tuvissa liitokset tehdään nykyaikaisen parhaan tiedon mukaan ja erityistä huomiota noudattaen. Siitä tosin vastaa lopulta rakentaja.

Paloturvallisuutta lisäävät myös vanhoja tupia suuremmat ikkunat. Kun valo pääsee sisään paremmin, sinällään tunnelmallisten kynttilöiden tarve vähenee. Kyse on todennäköisyydestä. Mitä enemmän kynttilätunteja, sitä isompi paloriski – joskin lopulta tehdyn tulen turvallisuuden ratkaisee sen käyttäjä.

Retkeilijät selvisivät paleltumilla, mutta Rautulammen tuvasta jäivät maastoon vain rauniot.
 

Arkkitehti miettii tupia monikossa, sillä 12 hengen autiotupa saa kylkeensä vastaavan varaustuvan. Suositulle retkipaikalle nousee erillisenä rakennuksena myös päivätupa. Samassa urakassa uudistetaan liiteri ja käymälä.

Manu Humppi tuntee autio- ja varaustuvat sekä kammit läpikotaisin. Niitä käsitteli hänen arkkitehtiopintojensa päättötyö, jonka pohjalta syntyi kirja Kammit ja Autiotuvat – Lapin kairojen kulttuuriperintö.

Opinnäytteessä oli myös suunnitteluosuus, mutta se ei johtanut silloin mihinkään. Humppi kertoo, että Rautulammelle hän etsi ensin toisenlaisia ratkaisuja, mutta palasi lähtöruutuunsa. Siellä palaset yhdistyivät.

”Hauska juttu, että tuvan muotokieli on peräisin sieltä diplomityöstä. Elementointi ja luonnon olosuhteet kun pantiin yhteen, 12 vuotta sitten tekemäni muotokieli toteutti ne ehdot.”

Muoto on virtaviivainen, eikä lunta pitäisi jäädä katolle tolkuttomasti. Räystäät ovat lyhyet, koska vanhasta Rautulammen tuvasta katto lensi kerran ja tipahti 15 metrin päähän. Pitkät räystäät lisäisivät myös lumikuormaa.

Autio- ja varaustuvan väliin jää tuulikaappi, johon pääsee vastakkaisilla reunoilla olevista ovista. Tämä vähentää todennäköisyyttä, että lumi kinostaisi kulun umpeen.
 

Rakennuttaja Metsähallitus toivoi arkkitehdiltä tuvan käyttäjää hyödyttäviä asioita sekä ratkaisuja, jotka pitävät rakennus- ja huoltokulut kohtuullisina. Materiaalissa ei tarvitse pihistellä, jos se tuo isommat säästöt urakkapaikalla.

Erämaassa työ on kallista, sillä tekijöiden pitää joko majoittua tunturissa tai matkata sinne päivittäin. Puuttuvien tarpeiden haku ja täydennykset vievät aikaa.

Humppi mietti, miten töitä voisi tehdä helpommissa oloissa. Hän päätti käyttää ristiinlaminoituja puuelementtejä.

”Ne eivät painu, halkeile tai muutenkaan elä, koska ne ristiinliimataan. Siitä materiaalista tehdään seinät, lattiat ja katot”, Humppi kertoo.

Elementit kuljetetaan erillisinä Rautulammelle ja yhdistetään siellä rakennuksiksi. Siirrosta tulee keväthangilla nähtävyys riippumatta siitä, hyödyntääkö urakoitsija moottorikelkkoja vai telakuorma-autoa.

Työkalut heiluvat maastossa jo maalis–toukokuussa, sillä rakentaminen lumien aikaan varjelee herkkää tunturiluontoa. Viimeistely vaatii kuitenkin sulaa maata. Tuvat aukeavat retkeilijöille viimeistään syksyksi mutta mahdollisesti jo kesän kuluessa.

Materiaali on sen verran uusi, ettei sitä ole hyödynnetty autio- tai varaustupiin aiemmin. Muita esimerkkejä löytyy kerrostaloista, kouluista sekä retkeilijöille ehkä tutuimmin Nuuksion luontokeskus Haltiasta.

Tuvissa ulkopinnalle nakutellaan lautaverhous. Sisäpinnalla puuelementit näkyvät paljaina.

”Se on aika hienoa, yhtenäistä puupintaa – sekä helppoa siivouksen ja huollon kannalta. Ei ole rakoja kuten paneloinnissa ja laudoituksessa”, Humppi sanoo.
 

Humpin suunnittelemia ovat Urho Kekkosen kansallispuistossa Vongoivan ja Rakitsanojan kammit. Molemmat nousivat talkoina edeltäjiensä tilalle. Norppapolulta Puumalasta löytyy Humpin piirtämä esteetön taukopaikka ja Kintulammen retkeilyalueelta Kaukaloisenkallion laavu.

Uusia autio- tai varaustupia ei ole Suomeen juuri rakennettu tällä vuosituhannella. Kuonjarjoen nykyinen autiovaraustupa nousi vuonna 2000 Kalottireitille Kilpisjärven ja Haltin välille.  Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Hannukurun uusi kämppä tehtiin 2007 ja Nammalakuru 2013. Malliltaan yhdistelmätuvat ovat perinteisiä ja pieni-ikkunaisia.

Litokairan soidensuojelualueelle Ranualle valmistui vuonna 2005 pohjaltaan neliömäinen Litjon autiotupa. Senkin voi ulkomuodon perusteella kuvitella seisoneen sijoillaan vuosikymmeniä.

Ennen tuvan kilpailuttamista Metsähallitus kysyi käyttäjien toiveita. Vaihtoehtona pohdittiin esimerkiksi kookkaan tuvan sijaan pienempää yhteistilaa ja makuusoppia. Tupamalli voitti.

Rautulammella käyttäjien palvelut ovat perinteiset, mutta rakennusten ulkomuoto ja materiaali uusia.

”Päivätuvasta teemme jotain aivan muuta kuin tähän asti. Siihen tulee isot ikkunat. Hyödynnetään maisemat, ne tulevat sisätilaan”, Humppi lupaa.

Tuvat ovat aiemmin olleet varsin pimeitä, joten kova kontrasti on vaatinut silmältä tottumisaikaa etenkin keväthangilla.

Nähtäväksi jää, syntyykö Rautulammelle jopa autiotuvan tai päivätuvan moderni arkkityyppi eli perusmalli, jota versioidaan tulevaisuuden tupaprojekteissa.