Retkeilijän kesäkirjat

26.05.2021 | Latu&Polku

Kesä on paitsi retkeilyn, myös kirjojen ja lukemisen kulta-aikaa. Nappaa tästä vinkit lukuretkelle.

Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa

Kirjoittajat ovat metsäalan ammattilaisia ja he ovat paneutuneet suomalaisiin puihin perusteellistakin perusteellisemmin. Teoksessa käsitellään vain Suomessa luontaisesti kasvavia puita, joita on 15. Johdanto-osassa käsitellään yleisellä tasolla metsien syntyä, menneisyyttä ja tulevaisuutta, puiden käyttöä ennen, nyt ja tulevaisuudessa sekä käsittelytapoja. Puut ovat olleet läsnä suomalaisten elämässä myös uskonnoissa ja uskomuksissa, ne kulkevat kanssamme kehdosta hautaan, ne inspiroivat eri alojen taiteilijoita.

Jokaisen puun kohdalla näitä eri puolia tarkastellaan laajasti. Otetaan esimerkiksi kuusi, joka on vähän kuin suomen kansa: pysyttelee sitkeästi hengissä isompiensa varjossa, kunnes saa tilaa ympärilleen.

Yllättäen maailman vanhin puu onkin kuusi, ei kalifornialainen punapuu. Ruotsissa Fulufjälletin kansallispuistossa Taalainmaalla on radiohiiliajoituksella löytynyt useita kuusia, joiden iäksi on määritelty yli 8 000 vuotta. Niiden juuret ovat säilyneet elossa juurruttuaan pian mannerjään vetäytymisen jälkeen. Maanpäällinen osa on matala ja pensasmainen, mutta otollisina aikoina puu on kasvattanut runkojakin, jotka ovat satojen vuosien ikäisiä. Vaatimaton ulkonäkö siis hämää. Myös Suomen pisin kotimainen puu on kuusi, 45 metriä, kun Punkaharjulle istutettua euroopanlehtikuusta ei huomioida. Kuusella on myös kymmenittäin erikoismuotoja.

Polttopuu, rakennuspuu, tarvekalupuu, saha- ja selluteollisuuden raaka-aine. Havuilla on nukuttu, niihin on pyyhitty jalkoja, kannoista on uutettu kotitarpeiksi tervaa, kerkkiä ja pihkaa on käytetty ja käytetään lääkintään, kuusesta on pantu viinaa ja olutta. Kuusi on mukana ihmiselämän iloissa ja suruissa, joulukuusena, juhannuskuusena ja hautajaispuuna. Kuusi on läsnä kansantarinoissa ja saduissa, se on inspiroinut kirjailijoita, kuvanveistäjiä, taidemaalareita ja säveltäjiä. Kuunnelkaapa vaikka Sibeliuksen Kuusi-pianosävellys tai Irwin Goodmanin esittämä Lievestuoreen Liisa. [RH]

Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa, Kåre Pihlström, Anneli Viherä-Aarnio, Metsäkustannus (2020).

Eläinten kesäjäljet – Maasto-opas

Kätevän kokoinen maasto-opas on asiantuntijoiden tekemä. Eläinten askeleiden jälkiä on sulan maan aikaan vaikeampi havainnoida kuin talvella, mutta jätöksiä, syönnöksiä ja pesiä taas löytää enemmän. Nisäkkäiden lisäksi esitellään lintujen ja selkärangattomien helposti tunnistettavia jälkiä.

Monenlaisten jälkijonojen tunnistamisen lisäksi vinkit annetaan mm. sorkkaeläinten jälkien vertailuun sekä suden ja koiran jälkien erottamiseen. Piirrokset, koko- ja hajuvinkit auttavat tunnistamaan näätäeläinten ulosteet ja petolintujen erilaiset oksennuspallot. Esimerkkejä on erilaisista pesistä, munankuorista ja selkärangattomien syönnöksistä puiden lehdissä ja puiden rungolla. Selvisi sekin, että syksyllä näkemäni ruskaiset haavanlehdet, jotka olivat jääneet osin vihreiksi, olivat impikääpiökoin aikaansaannosta. Muun muassa. [RH]

Eläinten kesäjäljet – Maasto-opas, Iiris Kalliola, Matti Nummelin, Karttakeskus (2021).

Retkipaikan uudet seikkailut

Koronapandemia ja kotimaan retkeilybuumi ovat kasvattaneet retkeilykirjallisuuden ja karttojen myyntiä, Tapion Karttakeskuksesta kerrotaan. Kevällä ilmestyikin julkaisijan Retkipaikka-kirjasarjan kolmas osa, jossa sukelletaan toinen toistaan kauniimpiin maisemiin Ahvenanmaalta Utsjoelle ja tehdään tunnetuksi uusia luontokohteita.

Retkipaikka-yhteisön kokoamat monipuoliset kohteet esittelevät kaikkien Suomen 27 kansallismaiseman lisäksi sekä henkeäsalpaavia luonnon muovaamia näkymiä että idyllisiä kulttuurimaisemia. 

"Kansallismaisemat eivät ole yksioikoisesti luontokohteita, vaan kaikessa kirjossaan ne kertovat kiinnostavia tarinoita maamme kehityksestä, historiasta ja kulttuurista. Jokaisesta kansallismaisemasta on kirjassa esitelty juuri luontoretkeilijää kiinnostavia paikkoja ja näkökulmia", kertoo teoksen päätoimittaja Jonna Saari.

Monipuoliset kohdevinkit opastavat löytämään parhaat tauko- ja näköalapaikat, polut sekä nähtävyydet, ja retkipaikkalaisten omat kertomukset nostavat retkeilytunnelmaa. 

"Mukana on myös kartat lähes jokaisesta kohteesta – poikkeuksena vain yksi erikoistapaus, maisema, josta voi nauttia Suomessa valosaasteettomilla alueilla kääntämällä katseensa yötaivaalle", Saari vihjaa. [PK]

Retkipaikka Seikkailuja kauneimmissa maisemissa, Jonna Saari (toim.), Karttakeskus (2021)

Lisää vain vesi!

Helposta ja nopeasta ei heti tule mieleen herkullinen ja laadukas, mutta Calazon uutuuskirja Vaivatonta retkiruokaa todistaa väitteen vääräksi. Uutuuskirja sisältää 90 supernopeaa retkiruokareseptiä kasvis- ja lihavaihtoehtoineen.

Toki kotona tehtävät esivalmistelut vievät ruoan kuivauksineen aikaa, mutta retkellä kaikki sujuukin sitten nopeasti.

Reseptit perustuvat simppeliin prosessiin: ateriat esivalmistellaan kotona (mm. kuivatetaan) ja pakataan annospusseihin. Retkellä ruoan valmistamiseen menee enintään kymmenen minuuttia – lisää vain kuumaa vettä, sekoita, odota ja herkuttele.

Ja tiedät, mitä syöt. Se on yksi kirjan teemoista.

Kirjoittaja Eric Tornblad on innokas retkikokki ja yrittäjä, joka on kirjoittanut Calazon julkaisemat suositut kirjat Kuivaa ruokaa, Vaellusruokaa ja Nuotioruokaa. [PK]

Vaivatonta retkiruokaa, Eric Tornblad, Calazo (2021)