Pitopohjat monoihin

20.04.2018 13:23 | Tapani Leppänen

Mitä parempi hiihtokenkä, sitä huonompi kävellä. Uusi liukueste auttaa siirryttäessä suorituspaikelle monot jalassa.

Mitä parempi hiihtokenkä, sitä huonompi kävellä. Kova ja matala muovipohja ei juuri pitoa tarjoa puhumattakaan hiilikuidusta. Luisteluhiihtokengän pohja ei edes taivu.

 

Päkiän alla on kuusi kovametallinastaa.

 

Ladulle ei kuitenkaan aina pääse kotiovelta. Pahimpia ovat ne päivät, jolloin kävelytiet ja parkkipaikat ovat peilijäässä. Varsinkin ikääntyneet hiihtäjät arastelevat askeliaan.

Voitelutarvikkeista tunnettu Red Creek on kehittänyt ongelmaan yksinkertaisen ratkaisun. Maastohiihtokengän kärkirautaan napsahtava liukueste istuu siteelle tarkoitettuun profiiliin. Samalla se suojaa pohjaa ja estää lumen pakkautumista hiihtokengän uraan.

Kiusallista sekin.

Retkiluistelijoiden rinnalla hiihtäjän murheet ovat vielä pieniä. Karkeasti puolet luistelijoista näet käyttää maastohiihtokenkiä ja silloin kyseessä ovat juuri jäykkäpohjaiset luistelumonot.

Rantaviiva on petollisen liukas. Jäälle mentäessä ja sieltä rantauduttaessa on oltava tarkkana. Kun tähän vielä lisätään mahdolliset siirtymät järvien ja lampien välillä, nastoille alkaa olla käyttöä.

Red Creekin liukuesteet kulkevat mukana olipa kyse hiihtolenkistä tai luisteluretkestä. Ne sujahtavat taskuun ja painavat alle 50 grammaa.

SNS- ja NNN-järjestelmiin on valittavana oma mallinsa.

Liukueste kiinnitetään ainakin periaatteessa astumalla. Kovalla alustalla se onnistuukin, mutta pehmeällä lumella on hyvä varmistaa, että monon rauta todella napsahtaa perille asti.

Kengän kärjen etupuolelle jää pykälä, jota painamalla liukueste irtoaa. Rikoin testissä yhden poistaessani sitä polkaisemalla – kenties kovakouraisesti mutta sinällään ohjeiden mukaan.

Kokemuksen perusteella käyttö vaatii pientä kumartelua ja tarkkaavaisuutta. Käsivoimin osaa ei saa rikki.

Liukuesteessä on kuusi kovametallinastaa, jotka sijoittuvat päkiän alle. Pito on hyvä, ja kenkään oppii luottamaan.

Lumella ja jäällä nastojen olemassaoloon ei kiinnitä huomiota. Kuivalla asfaltilla ne toki rapisevat, mutteivät sinänsä haittaa kävelyä. Sisätiloihin tultaessa nastat on parempi sujauttaa taskuun jo pelkästään naarmujen välttämiseksi.