Pitkä kuuma kesä

01.06.2022 | Tapani Leppänen

Etelärannikon pikkukaupungit heräävät henkiin yhdessä luonnon kanssa. Raasepori on tosin suuri, ainakin pinta-alaltaan. Sen monipuolinen luonto tarjoaa tekemistä kesän jokaiselle kuukaudelle.

01 | Ramsholmen

TOUKOKUU. Tammisaaren keskustan tuntumassa sijaitseva Ramsholmen on Suomen oloissa ainutlaatuinen jalopuulehto.

55 hehtaarin kokoinen viheralue on kokonaisuudessaan luonnonsuojelualuetta. Alueella esiintyy käytännössä kaikkia kotimaisia jalopuita kuten vaahteraa, tammea, vuorijalavaa ja saarnia, kosteammilla paikoilla myös tervaleppää. Pensaskerroksen valtalajeja ovat pähkinäpensas ja tuomi.

Parhaiten Ramsholmen tunnetaan silti aluskasvillisuudestaan. Kevään lehdettömään aikaan maan kamaralle tulvii runsaasti valoa, jonka ansiosta laajoina mattoina kukkuvat valko- ja keltavuokot peittävät koko alueen. Kukkien määrä on niin käsittämätön, että sitä on vaikea selittää.

Luonnonsuojelualue koostuu kolmesta puusiltojen yhdistämästä osasta. Näistä mantereella sijaitseva Hagen ja Ramsholmenin saari ovat puistomaisempia ja niiden reitit ovat enimmäkseen helppokulkuisia ulkoiluteitä. Uloimpana sijaitseva Högholmen on luonnontilaisin ja vaikeakulkuisin. Lehtokasvillisuuden lisäksi sieltä löytyy myös rantakallioita ja kilpikaarnaisten mäntyjen hallitsemaa havupuuvaltaista aarniometsää.

Kävelyretki on elämys. Puulajeihin voi tutustua Raaseporin sivuilta löytyvän opaskartan avulla.

raasepori.fi
 

02 | Tammisaaren saaristo

KESÄKUU. Melkein puolet Raaseporin pinta-alasta on merta, Tammisaaren saaristoa.

Vuonna 1989 perustettu kansallispuisto ulottuu ulkomerelle asti. Kesällä vuorovene kuljettaa Jussarön saarelle, mutta parhaiten Tammisaaren saariston kansallispuisto avautuu melojille ja veneilijöille. Sokkeloinen sisäsaaristo tarjoaa suojaa kovemmallakin tuulella.

Kansallispuiston suurimman saaren Älgön kierto on klassinen melontareitti, johon kannattaa varata useampikin päivä. Sirpaleista saaristoa on mukava tutkia kiireettömästi ja tärkeimpiin kohteisiin kannattaa tutustua myös jalan. Suotuisalla säällä matkaa voi jatkaa karun ulkosaariston läpi Jussarön historialliselle kaivos- ja sotilassaarelle.

Retkeilijöille tarkoitetut palvelut ovat vaatimattomia ja keskittyvät muutamaan saareen. Näistä löytyvät leiriytymispaikat, tulipaikat ja käymälät, mutta juomavesi on syytä pakata kajakkeihin.

Älgön saarella sijaitseva Rödjanin kalastajatila hoitaa opastuskeskuksen virkaa. Päärakennus on avoin vierailukohde, ja isännän paikalla ollessa voi tarjoutua mahdollisuus ostaa savukalaa ja virvokkeita. Paikka on Helsingin olympialaisissa kultaa voittaneen melojan, Thorvald Strömbergin, lapsuudenkoti.

Sisä- ja ulkosaariston rajalla oleva Fladalandet on suosituin telttailusaari. Sen lämmin pohjoisranta on suojassa ulkomereltä puhaltavilta tuulilta. Fladalandet sopii Älgön kierroksen yöpaikaksi tai ulkosaaristoon suuntautuvien päiväretkien tukikohdaksi. Nimensä saari on saanut sisälahdistaan eli fladoista, joita on mukava kierrellä meloen.

Vain muutaman melanvedon päässä kohoava Modermagan on hieno luontokohde. Saari on etenkin veneilijöiden suosima retkisatama, joka tarjoaa suojan ankarammaltakin merenkäynniltä. Ulkosaariston luontoa esittelevä luontopolku on mukavaa jaloittelua melontapäivän lomassa. Sen korkeimmalta kohdalta avautuu upea näkymä ympäröivään saaristoon. Modermaganin nähtävyyksiin kuuluu myös lumpeiden peittämä kluuvijärvi.

luontoon.fi/tammisaarensaaristo


03 | Sandviken

HEINÄKUU. Valkonen hiekka polttaa varpaita. Pitkän hellejakson lämmittämä matala rantavesi on kuin linnunmaitoa. Ympärillä on telttailuun tai riippumattoretkeilyyn sopivaa mäntymetsää ja avomerelle asti ulottuva maisema, jossa Suomenlahti ja Saaristomeri kohtaavat.

Läntisen Uudenmaan tunnetuimmat hiekkarannat sijaitsevat Hankoniemellä, mutta repaleinen rannikko tarjoaa myös vähemmän tunnettuja helmiä.

Yksi niistä sijaitsee Raaseporin läntisellä laidalla. Jo Bromarviin johtava tie (1081) on elämys. Vuonon rantaa seuraileva jalopuiden reunustama maantie mutkittelee vuoroin meri- ja maalaismaisemassa. Jos Sisä-Suomessa pihoja koristavat vanhat autonromut, ruotsinkielisellä rannikolla idylli hipoo täydellisyyttä.

Bromarvin virallinen uimaranta, Badva, on oikein kiva ranta, mutta se helmi on kätketty vain muutaman kilometrin päähän.

Ilmiö on sama kuin etelän lomasaarilla, missä ihmiset etsivät massaturismilta säästyneitä luonnonrantoja. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen omistama Sandviken on juuri sellainen: pieni ja autio.

Hyvällä onnella rannalla voi viettää koko päivän tapaamatta ketään. Jos parkkipaikalla ei ole yhtään autoa, olet tullut oikeaan paikkaan.

uuvi.fi/sandviken


04 | Västerby

ELOKUU. Lasten kanssa kierretty Peikkometsän kierros (5,5 km) johdatti Grabbskog Storträsketin laavulle. Tunnelmaa voi kuvata rauhalliseksi ja erämaiseksi. Joku lipui ohi packraftilla.

Västerby on vähän kuin Raaseporin keskuspuisto. 1500 hehtaarin kokoinen ulkoilualue on retkeilijöiden, lenkkeilijöiden, suunnistajien ja maastopyöräilijöiden suosiossa. Luonto on monipuolista: komeita havumetsiä, erämaisia soita, karuja avokallioita, metsälampia ja järviä. Tästä kaikesta voi nautiskella vauhdikkaasti lenkkeillen tai rauhallisesti retkeillen.

Tiheä reittiverkosto koostuu helppokulkuisista poluista ja metsäteistä. Västerby sopii hyvin myös telttailijalle. Tulipaikkoja ja laavuja on useampia, eikä ruuhkia juuri ole.

Palasin Västerbyhyn elokuussa järjestettävän Western Village Trail Run -polkujuoksukilpailun merkeissä. 25 kilometrin kisareitti kiertää koko alueen. Enimmäkseen se on hyväpintaista neulaspolkua, jossa juurakot loistavat poissaolollaan.

Viime kesänä 300 juoksijan koronakiintiö myytiin loppuun, mutta tänä vuonna mukaan mahtunevat kaikki halukkaat. Erinomaisista järjestelyistä se ei ainakaan jää kiinni.

Western Village Trail Run 20.8.2022, matkat 5, 10, 25 ja 50 km.

westernvillagetrailrun.fi
 

05 | South by Cycle

SYYSKUU. Jos pyöräilykunnaksi profiloituva Raasepori tunnetaankin jo Kuninkaantiestä ja Rannikkoreitistä, vuodenvaihteessa avattu South by Cycle vie kulkijan syrjäisemmille sorateille.

Kymenlaaksosta Hankoon johtavan bikepacking-reitin läntisin osuus Karjaalta Hankoon soveltuu mainiosti viikonlopun retkikohteeksi. Hangon radan ansiosta se on saavutettavissa julkisilla. Matkaa tulee reipas sata kilometriä.

Matkailutuotteena South by Cycle edustaa uudenlaista ajattelua, sillä sitä ei ole merkitty lainkaan maastoon. GPS-jälki johdattaa sellaisille poluille ja pikkuteille, joita pitkin ei muuten löytäisi perille. Matkaa voi taittaa retkivarustuksessa tai tukeutumalla reitin varrella oleviin palveluihin.

Karjaalta lähdetään seuraamaan vuonna 2019 ulkoilureitiksi kunnostettua vanhaa ratapohjaa. Ratavalliksi ristitty reitti johtaa Fiskarsin ruukkikylään, jonka jälkeen piipahdetaan hetkeksi asfaltilla. Pohjan kirkonkylän jälkeen matka jatkuu viehättävässä maalaismaisemassa kiemurtelevia sorateitä Tenholan läpi.

Tenholan jälkeen tullaan Västerbyn ulkoilualueelle, josta löytyy useita hyviä teltta- ja laavupaikkoja.

Hankoniemelle saavuttaessa reitti kapenee välillä poluksi tai sitä vastaavaksi pariuraksi. Pullot voi täyttää Dagmarin kuuluisasta lähteestä, jonka vesi on jo itsessään elämys. Lappohjan rantaa ajetaan upeita neulasbaanoja pitkin. Välillä poiketaan asfaltilla, mutta ennen Hankoa mennään taas pitkät pätkät reitin kapeimpia polkuja.

Hiekkapohjaiset polkuosuudet ovat teknisesti helppoja, mutta paikoin pehmeitä. Varsinaista maastopyörää ei tarvita, mutta noin 40 mm rengasta voi pitää jonkinlaisena miniminä. Muodikas sorapyörä on kokonaisuutta ajatellen optimaalinen valinta.

southbycycle.fi

Karjaa-Hanko -radan sähköistystyön vuoksi junaliikenne on tänä kesänä korvattu busseilla. Bussin kyytiin mahtuu kolme polkupyörää. Paikkoja ei voi varata etukäteen.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

LIITY JÄSENEKSI, SAAT LEHDEN

Latu&Polku on Suomen Ladun jäsenlehti ja levikiltään Suomen suurin ulkoilun harrastelehti. Me julkaisemme tarinoita ulkoilmaelämästä, jotta sinä voisit löytää ulkoilusta, retkeilyistä ja liikunnasta elämääsi enemmän sisältöä. Liity jäseneksi, niin saat Latu&Polku-printtilehden kotiisi neljää kertaa vuodessa sekä lukuoikeuden verkkolehteen ja näköislehtiarkistoon.

Liity nyt

Luitko jo nämä jutut?