Pakarasähköllä akku täyteen

30.11.2022 | Pauliina Toivanen

Liike saa massamme vauhtiin, kuljettaa meitä paikasta toiseen, lämmittää meitä ja pitää ihmiskoneistomme käynnissä. Mutta voisiko ihmisen tuottamaa liike-energiaa käyttää myös materialistisen elämämme pyörittämiseen?

”Jokaisen ihmisen kannattaa kokeilla joskus polkea sähköä itse. Silloin oppii arvostamaan energiaa ja voi todeta omin jaloin, miten hienoa on, että sähköä voidaan tehdä myös muilla tavoilla”, keksijä ja tietokirjailija Janne Käpylehto heittää.

Käpylehto on tunnettu muun muassa energiankulutusta ja -tuotantoa havainnollistavista keksinnöistään, kuten erikoisilla aurinkosähköisillä kulkuvälineillä purjehtimisesta, aurinko- ja polkuvoimalla pyöräytetyistä musiikkitapahtumien äänentoistojärjestelmistä ja jääkaruselleistaan.

Vaikka hauskoja tapoja tuottaa energiaa on lukuisia, kaikki niistä eivät ole energiataloudellisesti järkeviä. Esimerkiksi Käpylehto heittää Foxin Ennätystehdas-ohjelman, johon hän masinoi yhdeksän huipputason ratapyöräilijää polkemaan sähköä Teslan akkuun. 20 minuutissa sähköauton kantama kasvoi 2 kilometriä.

”Voi vain miettiä, kuinka pitkälle nämä yhdeksän polkupyörää olisivat menneet, jos pyörät olisivat liikkuneet eivätkä ne olisi olleet generaattoritelineissä. Tempaus havainnollisti kahta asiaa. Ensinnäkin ihminen pystyy tehdä hyvin pieniä määriä sähköä ja toiseksi, kuinka energiatehokas polkupyörä on ja miten energiatehoton henkilöauto on verrattuna polkupyörään”, Käpylehto täsmentää.

Kumpi on tehokkaampaa, polkeminen vai pomppiminen?

Jos kuntopyörät kuitenkin tuottavat jonkun verran sähköä, mikä järki on siinä, että kuntosaleilla pyörät ovat kytkettynä verkkosähköön? Eikö sähköt kannattaisi polkea laitteisiin mieluummin ihmisvoimin?

”Maailmassa on vähän kuntosaleja, jotka hyödyntävät ihmisen tuottamaa energiaa. Keskeinen syy on, että ihminen on lopulta aika kesy tuottamaan sähköenergiaa. Kuntopyörät kuluttavat niin vähän sähköä, että sillä ei ole merkitystä. Siinä pitää verrata, kuinka paljon täytyy tehdä sähköä verrattuna siihen, kuinka kallis varsinainen järjestely on”, Käpylehto summaa.

Joka tapauksessa kuntopyörällä polkeminen on tehokkain keino tuottaa liike-energiaa ihmisvoimin. Se johtuu siitä, että ihmisen suurimmat lihakset ovat reisissä ja pakaroissa. Soutaminen on suunnilleen yhtä tehokasta, kun jalkojen lisäksi työskentelevät kädetkin.

Polkeminen on myös rajusti tehokkaampaa kuin pomppimalla energian tuottaminen – pomppusähkövehkeitäkin Käpylehto on rakentanut. Kun pomppimalla saa hädin tuskin led-valon päälle eli reilusti alle watin, polkemalla voi tuottaa 100–300 wattia. Esimerkiksi kännykän akun sisältämän energian tuottaa polkemalla 2–6 minuutissa. Ongelma vain on, että kännykkä ei pysty vastaanottamaan niin suuria tehoja. Siksi älypuhelimen täyteen lataamiseksi polkupyöräjärjestelyllä on poljettava jopa kaksi tuntia. Erittäin kevyt polkeminen kuitenkin riittää.

Vaikka sähköntuottaminen lihasvoimin ei ole energiataloudellisesti valtakunnan mittakaavassa kannattavaa, sähkön pörssihinnan vaihtelut voivat tehdä siitä mielekästä.

”Jos meillä on luvassa talvella tunteja, jolloin sähkö maksaakin 5 euroa kilowattitunnilta, niin ei se ihan pöljää ole kutsua kavereita polkemaan taloakustoon. Silloin pystyt välttyä verkkosähkön ostamiselta kalleimmilla tunneilla – ja jos huomioi vielä sen, että se on myös kuntoilua. Mutta ei siinä koville tuntipalkoille kaverit pääse”, Käpylehto aprikoi.

Energiatehokkaampaa kuntoilua

Kotispinningtunnin järjestämisen lisäksi Janne Käpylehdolla on muitakin energiatehokkuuteen liittyviä vinkkejä kuntoilijoille. Keksijä kertoo törmänneensä usein ihmeelliseen laiskuuteen, jossa kuntoilijat liikkuvat energiatehottomalla henkilöautolla lähteäkseen esimerkiksi juoksemaan, kävelemään tai hiihtämään.

”Mielestäni pitäisi enemmän miettiä sitä, että liikkuminen olisi energiatehokasta alusta loppuun eli vähennetään omaa energiankäyttöä ennen ja jälkeen liikkumista. Kuntoilemaan voi lähteä suoraan kävellen, juosten tai pyöräillen.”

Talveksi Suomen sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö Finngrid on povannut kiertäviä sähkökatkoja. Jännittävään talveen Käpylehto kehottaa varautumaan mahdollisuuksien mukaan polttopuita pilkkoen, mikä on myös hyvää liikuntaa.

”Takkojen ja otsalamppujen kunto kannattaa nyt tarkistaa. Kiertäviin parin tunnin sähkökatkoksiin voi varatua myös isolla virtapankilla, joka on matkalaukun kokoluokkaa ja hinnaltaan noin tuhat euroa. Sellaisella toimii televisio, läppärit ja valaistus noin vuorokauden”, Käpylehto vinkkaa.

Aurinkosähköä vaatteista

Liikkeen lisäksi ihmisen voi valjastaa voimalaksi myös aurinkosähköä tuottavilla varusteilla. Erilaisia puettavia aurinkopaneeleja on jo markkinoilla. Ne sopivat mainiosti esimerkiksi retkeilyyn. Myös Käpylehdolla on repussaan aurinkopaneeli.

Seuraavan sukupolven aurinkosähköinnovaation, perovskiitin, tuomia mahdollisuuksia Käpylehto odottaa innolla. Perovskiitti on maan vaipan yleisin mineraali. Sitä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta sen saaminen riittävän vakaaksi on ollut esteenä sen kaupallistamiselle. Perovskiitin etuina on sen edullisuus ja valmistuksen helppous. Pervoskiitti-aurinkopaneelit ovat kuin mustekennoja, joita pystytään valmistamaan paikallisesti tulostamalla eli ruiskuttamalla.

”Perovskiitti voisi jossain vaiheessa olla integroitavissa vaatteisiinkin. Ensin sitä tullaan käyttämään kuitenkin tasaisiin pintoihin, kuten kattoihin, ikkunoihin, seiniin ja jopa kaduille.”

Entä minkälaisia ajatuksia paljon puhuttu energiakriisi herättää keksijässä?

”Tietysti siihen liittyy paljon inhmillistä kärsimystä. Mutta loistava homma, kun päästään fossiilisista polttoaineista eroon hämmästyttävän nopeasti ja ryhdytään toimenpiteisiin. Korona-aika todisti, että se on tahdosta kiinni, pystytäänkö joitakin ratkaisuja ottamaan käyttöön vai ei. Nyt olemme menneet kriisistä toiseen. Täytyy alkaa miettiä myös sitä, miten hoidamme uudelleenrakennuksen. Uskon, että pystymme hoitamaan myös ilmastonmuutoshaasteen”, Janne Käpylehto toteaa.