Oppimisympäristönä luonto

17.02.2022 | Sanna Jahkola, Taru Lindgren

Miltä kuulostaisi matematiikan tunti, jossa etsitään ja mitataan koulun pihalla erikokoisia pinta-aloja tai rakennetaan kertolaskuja luonnon materiaaleista?

Apua, missä ovat seinät ja missä ovat pulpetit, joiden ääressä oppilaat istuvat ja oppivat. Vai oppivatko? Oppiminen on monimutkainen prosessi, jossa ei vain kaadeta oppilaiden päähän tietoa. On tutkittu, että opittava asia jää mieleen paremmin kun oppimiseen yhdistetään toiminnallisuutta, kokemuksellisuutta, oivaltamista, kertaamista erilaisissa tilanteissa ja liikettä. 

Olemme tottuneet ajatukseen, että luokkatila on oppimiseen paras tila. Sisällä voidaan oppia monipuolisesti ja toiminnallisesti, mutta ulkona on valmiiksi jotain, mitä ei sisälle kätevästi saada; tilaa, inspiraatiota, materiaaleja ja erilaisia aitoja ilmiötä. Ulko-opea alkaa kutkuttamaan kun huomaa koulun lähiluonnossa kaatuneen puun tai hienon värisen puun kaarnan.

Mitäs meillä olikaan opiskeltavina aiheina, liittyisikö tämä jotenkin siihen?
 

Kouluissa on totuttu  luontoretkiin ja liikuntapäiviin, mutta ulkona oppiminen voi olla paljon arkisempaa ja säännöllisempää. Ulkoliikuntatunteja lienee kaikilla ollut. Liikunta oppiaineena on muutoinkin hyvä esimerkki.

Tuskin kukaan ihmettelee, miksi liikuntaa opetellaan käytännössä, itse liikkuen ja kokeillen ja usein ulkona. Toisin kuin jokin toinen aine opetetaan lähtökohtaisesti teorian kautta paikallaan istuen ja kuunnellen. Mutta mitä, jos olisikin toisin?

Kuvitellaanpa, että liikunnan opetus ja oppiminen siirrettäisiin pulpettien ääreen. Katsoisimme älylaitteelta, kuinka palloa heitetään tai tutustuisimme hiihto- ja uimatekniikoihin kirjoista lukemalla. Kuulostaisipa vaikealta, eikö? 

Ulkona opettaminen on yllätyksellistä, vaatii opettajalta luovuutta ja taitoa muuttaa suunnitelmia kuhunkin hetkeen sopiviksi. Olisi varmasti varmempaa opettaa esimerkiksi linnuista sisällä, kun ne linnut pysyvät esillä kirjojen kuvissa. Sisällä ja ulkona oppiminen on hyvä liittää toisiinsa ja lähteä lintujen opettelun jälkeen havainnoimaan niitä lähiluonnosta ja tuoda oppimiseen elämyksellisyyttä ja omakohtaisia kokemuksia.

Kun näet ja kuulet lintuauran lentävän tai varpusen syövän jyviä ja kakkaavan, muistat todennäköisesti paremmin lintuihin liittyvät elintavat ja syy-seuraussuhteet. Ulkona on tilaa myös leikkiä lintuaiheisia leikkejä, vaikka lintulajeihin, elämän kiertokulkuun tai maantietoon liittyen, tehdä ympäristötaidetta lintuteemalla, muodostaa musiikkiteos lintujen äänistä tai koota pylväsdiagrammeja nähdyistä linnuista.

Myös lintulauta koulun lähellä voi tuoda nikkaroinnin ja hygieniakeskustelun lisäksi merkittäviä oppimiskokemuksia ja kokemuksia pitkäjänteisyydestä ja vastuullisuudesta. 
 

Koulutilojen ulkopuolelle siirtyminen voi tuntua niin opettajasta kuin oppilaistakin jännittävältä. Ulkotilat kannattaa ottaakin oppimiskäyttöön heti ensimmäisenä yhteisenä päivänä ja lähteä luomaan niihin rutiineja ihan samalla tavalla kuin luokkahuoneeseen tai liikuntasaliin. Vinkkejä hyviksi havaituista tavoista kannattaa kysellä kollegoilta. Muita ulkona opettavia ja kasvattavia opeja tavoitat esimerkiksi valtakunnallisen Ulko-opet ry:n kautta.

Ulko-opet Facebook ryhmässä on 10 000 jäsentä, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia, niin käytännön vinkeistä, opetusideoista kuin yleisesti ulkona oppimisesta. Sosiaalinen media on pullollaan vinkkejä ja materiaaleja, samoin kuin materiaalipankki  Mappa- ja Freeed-alusta. 

Vähitellen ja kokemuksen myötä alkaa näkemään niin lähiluonnon ulkona oppimisen näkökulmasta, opeoppaan materiaaleista ne, joita voisi soveltaa ulos sekä opetussuunnitelmasta ne kohdat, joiden toteuttamiseen luonto on toimiva oppimisympäristö. Tunnetaidot saa yhdistettyä moneen oppiaineeseen ja ei ole ihme, että Suomen Ladun Tunteet hukassa -metsäseikkailu on noussut nopeasti suureen suosioon.

Ulkona opettaminen tuo oppimiseen konkreettisten asioiden ja ilmiöiden lisäksi sen, että kaikki liittyvät kaikkeen. Oppiaineiden sisällöistä saa muodostettua kokonaisuuksia, jotka liittyvät oppilaiden arkeen. Suomen Ladun lasten toiminnan kurssien sisällöt on mietitty hyvin lähiluonnon kannalta, nyt vaan rohkeasti kokeilemaan mitä kaikkea ulkona oppimista saat niihin yhdistettyä!

Kirjoittajista: Sanna käyttää työssään 1.–5. luokkalaisten kanssa Muumien ulkoilukoulujen ja Tunteet hukassa metsäseikkalun ideoita. Taru puolestaan hyödyntää näitä erityisopettajana esi- ja alkuopetuksessa.