Operaatio Paulaharju

14.05.2019 | Raija Hentman

Torpparin poika Samuli Paulaharju (1875–1944) ei tullut tunnetuksi työstään Oulun kuuromykkäkoulun veiston- ja piirustuksenopettajana, vaan huikeasta urastaan kansatieteen kerääjänä.

Koulun pitkät kesälomat kuluivat keruumatkoilla Karjalassa, Inkerissä, Kainuussa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Suomen Lapissa, Kuolan Lapissa, Ruijassa ja Länsipohjassa. Hän liikkui lähes aina kävellen, polkupyörällä ja venekyydillä. Paulaharju oli taitava piirtäjä ja valokuvaaja, ja hän omasi hämmästyttävän taidon saada ihmiset puhumaan.

     Kuljettuja kilometrejä kertyi 42 vuoden aikana noin 80 000. Taitava sanankäyttäjä, valokuvaaja ja piirtäjä kokosi noin 65 000 sanamuistiinpanoa ja 4 000 sivua kansantieteellisiä kertomuksia, jätti arkistoihin tuhansia piirroksia ja yli 8 000 valokuvaa. Aineistoista syntyi 21 kirjaa ja yli 500 lehtiartikkelia. Aivan käsittämätön elämäntyö varsinaisen ammatin ohella. Paulaharjun omintakeinen kieli herätti henkiin hirsipirttien ja turvekömmänöiden hämärissä kuullut tarinat, kuvaili pihapiirit ja elinkeinot.

     Pitkiin matkoihinsa hän sai apurahoja, mutta jollei niitä herunut, keräysmatkoille lähdettiin omin varoin. Huono omatunto oli usein seuralaisena, sillä kotiin jäivät lapset isäänsä ikävöimään. Näin varsinkin lasten äidin, Kreeta-Liisan kuoleman jälkeen syksyllä 1913. Paulaharju avioitui ystävänsä ja opettajakollegansa Jenny Simeliuksen kanssa kuusi vuotta myöhemmin. Jennystä tuli hänen matkakumppaninsa ja avustajansa.

     Kirjoista kymmenen kertoi Lapista, jonne Paulaharjun mieli paloi vuonna 1910 tehdyn ensi käynnin jälkeen hamaan kuolemaan asti. Lappia käsittelevistä kirjoista vain Tunturien yöpuolta on kaunokirjallinen teos.

     Ruijanrannan reppuherran elämäntyö on inspiroinut valtavasti Juha Hurmetta, omaleimaista näyttelijä-ohjaajaa ja Finlandia-palkittua kirjailijaa. Hurme on organisoinut ja dramatisoinut osana Hailuodon festivaalin toimintaa ja ohjelmistoa eri puolille Suomen Lappia maksuttomien teatteriesitysten sarjan nimellä Operaatio Paulaharju. Kulisseinaan Lapin luonto on esitetty Tunturien yöpuolta -teoksen novelleista muokattuja pienoisnäytelmiä paikoissa, jonne päästääkseen on pitänyt nostaa rinkka pykälään ja patikoida perille.

     Ensimmäinen esitys oli vuonna 2014 Pallaksen Hannukurussa, 2015 Ravadaksen maisemissa Lemmenjoella, 2016 Kevon reitin varrella Akukammin lähistöllä, 2017 Sevetti–Pulmanki -vaellusreitillä ja viime kesänä Pitsusjärven ja Haltin välisessä maastossa. Tänä vuonna on viimeinen mahdollisuus päästä osalliseksi tästä mieliinpainuvasta kulttuuritapahtumasta, jonka meille tarjoaa ryhmä teatteritaiteen ammattilaisia.

     Teatterinnälkäiset retkeilijät vaeltavat tänä vuonna UKK-reittiä Tuntsan erämaa-alueelle, Murhahaaran autiotuvan tietämille. Näytöksiä on seitsemän 21.–27.8.19 välisenä aikana. Jos haluat muistaa esiintyjiä jollain tavoin, tuo rinkassasi jotain tuoretta purtavaa. Sitä kuluu sen kahden viikon aikana, jonka teatteriväki viettää paikalla tätä viimeisen Operaatio Paulaharjun esitystä valmistellessaan ja eläytyessään ilta toisensa jälkeen karmaisevaan tarinaan ’Niilas Saaran kiroissa’ ja muihin pienoisnäytelmiin.