Onnistunut talvipyöräily vaatii läskipyörän ja oikeat paineet

08.12.2020 | Tomi Savolainen

Pyöräily hankien keskellä tuntureilla on huikean hieno kokemus, kunhan opettelet muutaman perusasian tai kysyt ne ennen pyöräretkeä asiantuntevasta vuokraamosta.

Sydäntalven pastellisävyt, lumiset puut ja puhtaat hanget luovat hämmästyttävät puitteet pyöräilyyn – kokemus on totisesti maailmanluokkaa!

Kiilopään talvipyöräilyn verkosto on Suomen ehdottomasti hienoimpia, ja reiteille pääsee myös Saariselältä. Samaan mittaan yltää oikeastaan vain Ylläs, joskin monessa muussakin lumilajeista tunnetussa keskuksessa talvipyöräilyä aloitellaan.

Hyväkuntoinen talvireitti on pinnaltaan kesäpolkuun verrattuna tasainen ja siten helppo ajaa aloittelijallekin. Talvipyöräreiteille soveltuvat leveärenkaiset läskipyörät eli fatbiket, mutta maastopyörissä yleiset kapeat renkaat tuhoavat reitin vähintään seuraavaan lanauskertaan asti.

Pehmeimmillä keleillä parhaita ovat yli neljä tuumaa leveät renkaat matalilla paineilla. Vasta kovilla kevätkeleillä voi harkita hieman alle neljän tuuman levyisiä renkaita tai paineiden lisäämistä.

Muiden kulkijoiden huomiointi on tärkeää varsinkin kapealla talviuralla.

Talvipyöräilyreitit kunnostetaan moottorikelkalla ja sen perään kiinnitetyllä lanalla, jossa on myös tarvittaessa käytettävä aura. Reitit lanataan pääosin iltaisin ja öisin, jotta pinta ehtisi kovettua pyöräilijöille. Jos pehmeää lunta on ollut uralla reilusti lumisateen tai kovan tuulen takia, pinta vaatii huollon jälkeenkin erityisen leveää rengasta ja matalia rengaspaineita.

Kävelyyn pehmeä reitti sopii vain lumikenkien kanssa.

Läskipyörän renkaan pitäisi asettua uralle tasaisesti. Kova pyöreämuotoinen rengas rikkoo lanausjäljen ja heikentää ajettavuutta olennaisesti kaikille muille reitin käyttäjille. Liian kovat paineet eivät tarjoa herkällä uralla pitoa, ja lisäksi pinnan murtuminen tekee ajosta raskasta.

Kiilopään-Saariselän alueella sekä Ylläksellä reittejä kehittänyt ja lanannut Timo Veijalainen tuntee renkaan käyttäytymisen lumella.

”Ihmisillä on harhaluulo, että matalalla paineella on raskas ja hankala ajaa. Se on juuri päinvastoin. Kovilla paineilla pito on heikko. Takarengas sutii ylämäessä ja eturengas luistaa mutkissa. Lisäksi reitin pinnan rikkominen vie energiaa – ja reitti on pilalla kaikilta muilta siltä päivältä.”

Talvipyöräily on lisännyt suosiotaan ilahduttavan nopeasti. Kasvuun liittyy kuitenkin myös haasteita.

Veijalainen kertoo, että etenkin aloitteleva pyöräilijä tuhoaa sähköavustetulla läskipyörällä ja kovilla renkailla tiedostamattaan reittiä lähes yhtä pahasti kuin kävelijä.

”Tiedotus ei pysy vielä perässä eli ihmiset eivät tiedä. Vuokraamot ovat alkaneet ymmärtää renkaiden merkityksen eli eivät päästä pyöriä liian isoilla rengaspaineilla liikkeelle. Ei ole enää läheskään aina vuokraamosta kiinni, jos ajetaan liian kovilla renkailla.”
 

Hankireittien talviajoon sopivat paineet voivat tuntua liian pieniltä, koska kesällä vaatimukset ovat erilaiset.

Talviajoon sopivat rengaspaineet riippuvat kuskin ja kaluston kokonaismassasta sekä lumesta. Läskipyörän renkaan on tärkeä laskeutua reitille tasaisesti.

Painemittaria käyttävän kannattaa kokeilla 0,2–0,8 baria ja kirjata ylös ajokeliin sopiva paine.

Ilman painemittariakin pärjää. Kädellä päältä painaen renkaan pitää joustaa selvästi sisään. Vuokraamon henkilökunta opettaa tarvittaessa renkaan venttiilin sekä pyörän pumpun käytön.

Aivan olematon rengaspaine ei sentään voi olla. Jos käytät sisärengasta, se voi rikkoutua töyssyissä läpilyöntiin. Sisärenkaaton asennus puolestaan voi vuotaa sivuvallin painuessa sisään renkaan ja vanteen liitoskohdasta. Tämä tapahtuu erittäin kovissa pakkasissa herkemmin yleisillä alumiinivanteilla kuin hintavammilla hiilikuitukehillä.

Lämpölaajenemisilmiön takia rengaspaine laskee kylmään siirtyessä. Jos mittaat paineet sisällä lämpimästä renkaasta, muutos nollakeliin on selvästi pienempi kuin mittarin näyttäessä ulkona -20 C°.

Talvipyöräilijän varustukseen kuuluu tehokas pumppu. Harvinaisten rengasrikkojen lisäksi pumpulla hoituvat rengaspaineiden muutokset. Lenkille voi osua sekä kovaa että herkästi rikkoutuvaa uraa.

Paineiden muutoksia voi vaatia myös keskitalven tyynille pakkaskeleille tyypillinen inversio. Sen seurauksena lämpötilat saattavat olla alavilla mailla jopa parisenkymmentä astetta kylmempiä kuin tunturissa.

Keväällä ura kovettuu parhaimmillaan todella tiiviiksi. Päivällä lämpö tuo lumen pintaan kosteutta, joka jäätyy yöllä. Ajaminen nopeutuu ja parhaimmillaan reitti saattaa kestää jopa läskipyörää hieman kapeampia renkaita ja juoksua. Tällöinkin reitin kunto on jokaisen käyttäjän vastuulla. Jos pinta rikkoutuu allasi, käänny takaisin. Pyöräilijälle varma valinta lumireiteille on läpi kauden leveärenkainen läskipyörä.