Näkymät Lofoottien matkailumaantiellä Pohjois-Norjassa ovat jylhän vuoristoisia. Stjerntinden, Flakstadøya.
NORJALofoottien saariston halki johtava maantie Pohjois-Norjassa on yksi 18 Norjan kansallisesta matkailureitistä. Hannunvaakunan silmukoihin pujotettu neliö on selkeä ja tyylikäs matkailumaantiestä viestivä logosymboli.
NORJAAtlantin valtameren maantie Länsi-Norjassa on yksi 18 Norjan kansallisesta matkailureitistä. Lähes 30 metriä korkealta Storseisundet sillalta avautuu huimaava näköala Norjanmerelle.
NORJA20.04.2018 12:55 | Sauli Herva
Norjan kansalliset matkailumaantiet kuljettavat automatkailijaa maan upeimpien maisemien ja luonnonnähtävyyksien äärelle. Ainutlaatuiset reitit polveilevat aavan valtameren ja vuonojen rantamilla, kiipeävät korkeille vuorille ja johdattavat halki ylänköjen.
Pienimuotoiset arkkitehtoniset jalokivet, toiminnalliset levähdysalueet ja häikäisevät näköalapaikat maisemamaanteiden varrella tarjoavat nautinnollisia luonto- ja taide-elämyksiä sellaisille automatkailijoille, jotka haluavat kokea enemmän kuin pelkästään siirtyä mahdollisimman vauhdikkaasti kohteesta seuraavaan.
Vuoteen 2023 mennessä kansallisiksi matkailumaanteiksi valittujen maisemareittien ja yli 2 000 maantiekilometrin varrelle eri puolille Norjaa on nousemassa peräti 250 innovatiivisesti arkkitehtuuria hyödyntävää tai muilla ympäristötaiteen keinoilla ajattelua herättelemään pyrkivää kohdetta.
Norjan kansalliset matkailumaantiet eivät ole mitä tahansa puuhastelua, vaan tarkkaan suunniteltu, jopa 30 vuoden mittainen moniosainen hanke, jonka kokonaisbudjetti pyörii 350 miljoonaassa eurossa.
Matkailumaanteiden tarkoitusperänä on tehdä Norjasta entistäkin houkuttelevampi matkailukohde, virkistää paikallista liike-elämää sekä vahvistaa syrjäseutujen toimeliaisuutta ja elinehtoja.
Osahankkeiden suunnittelussa ja toimeenpanosta yhdessä monien kumppaneiden kanssa vastaa Norjan tiehallinto. Kansallisia toimijoita ulkoministeriötä myöten markkinoi matkailumaanteitä ja levittää kansallisen kulttuurin ja suurenmoisen luonnon ilosanomaa maailmalle.
Suomessa vastaavasta pitkäjänteisyydestä ja yhteistyöstä voidaan vain uneksia.
Barentsinmerta reunustava maisemareitti kiertää karua ja rosoista Varangin niemimaan maisemaa aivan rantaviivan tuntumassa. Alueella on pitkät kaupankäynnin perinteet ja se on kautta historian ollut eräänlainen pohjoisten kulttuurien sulatusuuni. Automatka Jäämeren äärelle on samalla monella tapaa matka maailman äärilaidalle. Lintuharrastajille matkailumaantie tarjoaa upeita mahdollisuuksia bongata arktisia erikoisuuksia.
Lääni/alue: Finnmark/Nord-Norge
Reitti: Varangerbotn–Hamningberg (E75/341), reitti yhteensä 160 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Gornitak, Nesseby Kirke, Steilneset, Fuglekikkerskjul, Hamningberg
Porsangerin niemimaan luoteiskärkeen johtava vähemmän ruuhkainen maisemareitti on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto niemimaan itäreunaa käyttäville Nordkapp-matkailijoille. Ilta-auringon puoleista Jäämeren rantaa halki asumattoman arktisen erämaan vievä maantie tarjoaa harvinaisen rauhoittumisen mahdollisuuden vilkkaiden valtateiden uuvuttamille automatkalaisille.
Lääni/alue: Finnmark/Nord-Norge
Reitti: Kokelv–Havøysund (899), reitti yhteensä 67 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Lillefjord, Snefjord, Selvika, Havøysund
Monituiset kalastajakylät ja jyrkät vuorenrinteet ovat leimallisia Norjan toiseksi suurimman saaren valtameren puoleista länsirannikko kiertelevälle matkailureitille. Maisema nostaa mieleen ankarat ja kovat entisajat, jolloin ihmisten oli hankittava elantonsa karulta ja kesyttämättömältä valtamereltä. Hieman vähemmän tunnettuna matkailuhelmenä alue kutsuu löytöretkeilijää. Autolautta yhdistää reitin Andøyn saaren matkailutiehen.
Lääni/alue: Troms/Nord-Norge
Reitti: Gryllefjord–Botnhamn, (pistot: Mefjordvær ja Husøy), reitti yhteensä 102 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Bergsbotn, Tungeneset, Ersfjordstranda, Husøy
Vesterålen saariston pohjoisimman saaren Andøyn länsilaidalla polveileva matkailureitti viistää yöttömän yön auringossa silmiä hiveleviä Pohjois-Atlantin hiekkarantoja. Lintuvuoret, hylkeet ja valaat kuvastavat Norjanmeren rikasta luontoa. Autolautta yhdistää reitin Senjan saaren matkailumaantiehen.
Lääni/alue: Nordland/Nord-Norge
Reitti: Bjørnskinn–Andenes (974/976/82), reitti yhteensä 58 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Kleivodden, Bleik, Bukkerjerka
Vuodenajasta riippumatta matka Lofooteille tarjoaa henkeäsalpaavan kauniita maisemia. Kesyttömästä valtamerestä, syvyyksiin sukeltavista vuorista, pääsaarten välissä voimakkaasti virtaavista salmista, vuorten suojassa kyyristelevistä kalastajakylistä ja valkoisten hiekkarantojen kristallinkirkkaista vesistä rakentuva mosaiikki on ehtymättömien elämysten lähde. Talvella taivaalla tanssivat revontulet ovat Lofoottien suurenmoinen arktisen valon ja värin näytelmä. Polkupyöräilijöille Lofoottien saaristo on paratiisi.
Lääni/alue: Nordland/Nord-Norge
Reitti: Å–Raftsundet (E10), pistotiet: Nusfjord (807), Vikten (811), Utakleiv (825), Unstad (925), Eggum (994) ja Henningsvær (807), reitti yhteensä 230 km.
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Grunnfør, Torvdalshalsen, Eggum, Rambergstranda, Akkarvikodden
Helgelandin rannikkoa halkova ja napapiirin ylittävä maisemamaantie on Norjan kansallisista matkailureiteistä ylivoimaisesti pisin. Yltäkylläisten luonnonnähtävyyksien ja monien reitin varrelle osuvien autolauttojen takia matkustusaikaa kannattaa varata runsaasti. Matkailureitti seuraa rannikkoa, mutta sen luonne muuttuu matkan varrella pohjoisen vuorenhuippujen ketjusta vähitellen etelän vuonomaaksi, loivaksi saaristoksi sekä avomeren kaukaisiksi ulkosaariksi, joista ehkä tunnetuin on Unescon maailmanperintöluetteloon nimetty Vegaøyan alue. Vuorovesipyörre Saltstraumen ja Norjan toiseksi suurin jäätikkö Svartisen osuvat reitille. Torghatten reikävuori on mielenkiintoinen geologinen erikoisuus.
Lääni/alue: Nordland/Nord-Norge
Reitti: Holm–Godøystraumen (17), pistotie: Torghatten (76/54), kuusi autolauttaa, reitti yhteensä 433 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Godøystraumen, Storvika, Braset/Svartisen, Jektvik, Hellåga
Paatuneinkin maisema-arkkitehtuuriin ja maisemataiteeseen epäilevästi suhtautuva skeptikko voi häkeltyä perinpohjaisesti Atlantin valtameren maantiellä. Niin häikäiseviä ovat Storseisundet-sillalta, lähes 30 metrin korkeudesta, avautuvat näkymät yli Norjanmeren. Matkailureitti noudattelee Hustadvikan rannikkoa. Kristiansundin ja Molden kaupunkien välinen matala merenalaisista riutoista ja karikoista kuuluisa ikivanha kauppaväylä tunnetaan laivojen hautausmaana. Atlantin valtameren reittiä on sanottu maailman kauneimmaksi maisemamaantieksi.
Lääni/alue: Møre og Romsdal/Vesterlandet
Reitti: Kårvåg–Bud (64/242/663/238/235), reitti yhteensä 36 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Storseisundbrua, Eldhusøya, Myrbærholmbrua, Hågå, Askevågen, Kjeksa
Maisemamaantie johdattelee Unescon maailmanperintöluetteloon nimetyn Geiranger-vuonon vehreän suojaisista mansikkalaaksoista Norjan suurenmoisimpien näköalojen äärelle. Äkkijyrkällä ja ilmavalla Trollstigen-neulansilmämaantiellä ajaminen on monelle suomalaisista taatusti dramaattisempi kokemus kuin mihin he ovat yleensä tottuneet.
Lääni/alue: Møre og Romsdal/Vesterlandet
Reitti: Langevatn–Sogge Bru (63), yksi autolautta (Eidsdal–Linge), reitti yhteensä 104 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Trollstigen, Gudbrandsjuvet, Linge Fergekai, Ørnesvingen, Flydalsjuvet
Yli 2 000 m korkealla ylängöllä matalalta paistava aurinko heijastuu sinisenä lumivalkoisten tunturien laelta. Tyyneys ja mielenrauha asuvat maisemassa, ja ehkä juuri siksi alue on houkutellut kirjailijoita ja taiteilijoita jo sukupolvien ajan. Norjan vanhimman kansallispuiston Rondanen merkityt reitit ja kämpät tarjoavat mahtavia mahdollisuuksia yhtä lailla niin nopeisiin huiputuksiin kuin pitkiin vaelluksiin.
Lääni/alue: Hedmark/Østlandet
Reitti: Venabygdsfjellet–Folldal (27), Sollia Kirke–Enden (219), reitti yhteensä 75 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Sollia Kirke, Atnbru Vannbruksmuseum, Sohlbergplassen, Strømbu
Käsivoimin 1800-luvun lopulla vaikeakulkuiselle vuoristoylängölle rakennettu yli satavuotias maantie on jo itsessään maamerkki, todellinen menneitten aikojen insinöörien taidonnäyte ja mestariteos. Kesähiihdostakin tunnetun Strynefjellin maisemamaantie avataan liikenteelle yleensä vasta kesäkuussa.
Lääni/alue: Sogn og Fjordane/Vestlandet
Reitti: Grotli–Videsæter (258), reitti yhteensä 27 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Hjelle, Jøl Bru, Øvstefoss, Videfossen, Gamle Strynefjellsvegen
Maisemamaantie kiipeää Pohjois-Euroopan korkeimman 1 434 m maantiesolan yli, halkoo kesyttämiä vuoriseutuja ja laskeutuu kuvankauniiseen Sognefjord vuonoon. Maantie on auki vain kesäisin, sillä vielä toukokuussa lumipatjat maisemareitin varrella saattavat olla 10 m paksuja. Jotunheimen ja Breheimen kansallispuistoihin käydään tätä kautta.
Lääni/alue: Oppland/ Østlandet ja Sogn og Fjordane/Vestlandet
Reitti: Lom–Gaupne (55), reitti yhteensä 108 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Liasanden, Vegaskjelet, Sognefjellshytta, Mefjellet, Nedre Oscarhaug
Gaularfjellet on useimmille tarkkaan varjeltu salaisuus Norjan matkailureittien joukossa. Maisemamaantie seuraa suojeltua Gaularvassdraget-vesireittiä, joka tyynine järvineen, rauhallisine suvantoineen, ärhäkkäine koskineen ja jylisevine putouksineen on maan yksi harvoista kokonaan luonnontilaisista vesireiteistä.
Lääni/alue: Sogn og Fjordane/Vestlandet
Reitti: Balestrand–Moskog (13), Edalsosen–Sande (615), reitti yhteensä 114 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Utsikten, Torsnesstølen, Likholefossen, Fossestien, Hestad Kapell
Kontrasti vuonojen ja vuoriylängöllä lähes ympärivuotisesti viipyvän lumen välillä on voimakas ja vaikutelma huomiota herättävä. Maisemamaantie suljetaan talveksi, mutta Stegastein näköalapaikalle pääsee ympärivuotisesti. Aurlandsfjorden vuonoon 650 m korkeudesta aukeavat näkymät ovat huikaisevia.
Lääni/alue: Sogn og Fjordane/Vestlandet
Reitti: Aurlandsvangen–Lærdalsøyri (243), reitti yhteensä 47 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Stegastein, Flotane, Vedahaugene
Ajaminen avoimella ylängöllä puurajan yläpuolella voi tuntua lähes lentämiseltä. Seesteisyys ja tyyneys vallitsevat näissä rannattomissa maisemissa. Portti ja käynti Jotunheimen kansallispuistoon käy täältä.
Lääni/alue: Oppland/Østlandet
Reitti: Garli–Hindsæter (51), pistotie: Gjende, reitti yhteensä 49 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Rjupa, Steinplassen, Vargebakkane, Gjende
Hardanger on kuin jättimäinen postikortti – katsoi mihin suuntaan tahansa. Draamaattisia maanteitä ja näköaloja dramaattisissa maisemissa. Jokainen vuodenaika kuuluisalla vuonolla on aina erilainen ja taatusti pienen tutkimusmatkan arvoinen yhä uudestaan ja uudestaan.
Lääni/alue: Hordaland/Vestlandet
Reitti: Granvin–Steindalsfossen (7), Norheimsund–Tørvikbygd (49), Jondal–Utne (550), Kinsarvik–Låtefoss (13), kaksi autolauttaa (Tørvikbygd–Jondal, Kinsarvik–Utne-Kvandal), reitti yhteensä 158 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Skjervfossen, Steinstøberget, Steinsdalsfossen, Hereiane, Låtefoss
Euroopan suurin, 8 000 km? laajuinen vuoristoylänkö kätkee sisäänsä Norjan suurimman kansallispuiston ja siellä elävät vielä sukupuutolta säästyneet tunturipeurat eli villiporot, jotka laidunsivat aluetta jo kauan ennen yhtäkään ihmistä. Korkeassa ilmanalassa arvaamaton ja nopeasti vaihtuva sää yhdessä villipeurojen kanssa saa matkailijan ehkä ajattelemaan, kuka tänne kuuluu ja ken on vieras läpikulkumatkalainen.
Lääni/alue: Horland/Vestlandet
Reitti: Eidfjord–Haugastøl (7), reitti yhteensä 67 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Hardangervidda, Vøringsfossen, Måbødalen
Länsi-Norjassa sijaitsevan matkailureitin eteläosat halkovat hedelmällistä viljelymaata ja rauhallista saaristoa. Täydellisenä vastakohtana ovat reitin pohjoisosien maisemaa luonnehtivat kalliojyrkänteet, vuonot ja vuorenseinämät.
Lääni/alue: Rogaland/Vestlandet
Reitti: Oanes at Lysefjorden–Håra (45/520), kaksi autolauttaa (Lauvik–Oanes, Hjelmeland–Nesvik), reitti yhteensä 260 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Lovra, Høse Bru/Sand, Ropeid, Svandalsfossen, Allmannajuvet
Länsi-Norjassa maan suurimmalla alankoalueella Pohjanmeren rantaviivaa yhtäjaksoisesti seuraileva maisemamaantie tarjoaa hienoja hiekkadyynien ja hiekkarantojen näkymiä. Maatilat ja majakat luonnehtivat hyvin hoidettua kulttuuri- ja maatalousmaisemaa. On sanottu, että Norja on näkemättä, mikäli Jæren on näkemättä.
Lääni/alue: Rogaland/Vestlandet
Reitti: Ogna–Bore (44/507), reitti yhteensä 41 km
Arkkitehtuuria, nähtävyyksiä ja näköaloja: Orre Friluftshus, Orrestranda, Varhaug Gamle Kyrkje, Kvassheim Fyr
Barentsinmerta reunustava maisemareitti kiertää karua ja rosoista Varangin niemimaan maisemaa aivan rantaviivan tuntumassa. Alueella on pitkät kaupankäynnin perinteet ja se on kautta historian ollut eräänlainen pohjoisten kulttuurien sulatusuuni. Automatka Jäämeren äärelle on samalla monella tapaa matka maailman äärilaidalle. Lintuharrastajille matkailumaantie tarjoaa upeita mahdollisuuksia bongata arktisia erikoisuuksia.
Porsangerin niemimaan luoteiskärkeen johtava vähemmän ruuhkainen maisemareitti on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto niemimaan itäreunaa käyttäville Nordkapp-matkailijoille. Ilta-auringon puoleista Jäämeren rantaa halki asumattoman arktisen erämaan vievä maantie tarjoaa harvinaisen rauhoittumisen mahdollisuuden vilkkaiden valtateiden uuvuttamille automatkalaisille.
Monituiset kalastajakylät ja jyrkät vuorenrinteet ovat leimallisia Norjan toiseksi suurimman saaren valtameren puoleista länsirannikko kiertelevälle matkailureitille. Maisema nostaa mieleen ankarat ja kovat entisajat, jolloin ihmisten oli hankittava elantonsa karulta ja kesyttämättömältä valtamereltä. Hieman vähemmän tunnettuna matkailuhelmenä alue kutsuu löytöretkeilijää. Autolautta yhdistää reitin Andøyn saaren matkailutiehen.
Vesterålen saariston pohjoisimman saaren Andøyn länsilaidalla polveileva matkailureitti viistää yöttömän yön auringossa silmiä hiveleviä Pohjois-Atlantin hiekkarantoja. Lintuvuoret, hylkeet ja valaat kuvastavat Norjanmeren rikasta luontoa. Autolautta yhdistää reitin Senjan saaren matkailumaantiehen.
Vuodenajasta riippumatta matka Lofooteille tarjoaa henkeäsalpaavan kauniita maisemia. Kesyttömästä valtamerestä, syvyyksiin sukeltavista vuorista, pääsaarten välissä voimakkaasti virtaavista salmista, vuorten suojassa kyyristelevistä kalastajakylistä ja valkoisten hiekkarantojen kristallinkirkkaista vesistä rakentuva mosaiikki on ehtymättömien elämysten lähde. Talvella taivaalla tanssivat revontulet ovat Lofoottien suurenmoinen arktisen valon ja värin näytelmä. Polkupyöräilijöille Lofoottien saaristo on paratiisi.
Helgelandin rannikkoa halkova ja napapiirin ylittävä maisemamaantie on Norjan kansallisista matkailureiteistä ylivoimaisesti pisin. Yltäkylläisten luonnonnähtävyyksien ja monien reitin varrelle osuvien autolauttojen takia matkustusaikaa kannattaa varata runsaasti. Matkailureitti seuraa rannikkoa, mutta sen luonne muuttuu matkan varrella pohjoisen vuorenhuippujen ketjusta vähitellen etelän vuonomaaksi, loivaksi saaristoksi sekä avomeren kaukaisiksi ulkosaariksi, joista ehkä tunnetuin on Unescon maailmanperintöluetteloon nimetty Vegaøyan alue. Vuorovesipyörre Saltstraumen ja Norjan toiseksi suurin jäätikkö Svartisen osuvat reitille. Torghatten reikävuori on mielenkiintoinen geologinen erikoisuus.
Paatuneinkin maisema-arkkitehtuuriin ja maisemataiteeseen epäilevästi suhtautuva skeptikko voi häkeltyä perinpohjaisesti Atlantin valtameren maantiellä. Niin häikäiseviä ovat Storseisundet-sillalta, lähes 30 metrin korkeudesta, avautuvat näkymät yli Norjanmeren. Matkailureitti noudattelee Hustadvikan rannikkoa. Kristiansundin ja Molden kaupunkien välinen matala merenalaisista riutoista ja karikoista kuuluisa ikivanha kauppaväylä tunnetaan laivojen hautausmaana. Atlantin valtameren reittiä on sanottu maailman kauneimmaksi maisemamaantieksi.
Maisemamaantie johdattelee Unescon maailmanperintöluetteloon nimetyn Geiranger-vuonon vehreän suojaisista mansikkalaaksoista Norjan suurenmoisimpien näköalojen äärelle. Äkkijyrkällä ja ilmavalla Trollstigen-neulansilmämaantiellä ajaminen on monelle suomalaisista taatusti dramaattisempi kokemus kuin mihin he ovat yleensä tottuneet.
Yli 2 000 m korkealla ylängöllä matalalta paistava aurinko heijastuu sinisenä lumivalkoisten tunturien laelta. Tyyneys ja mielenrauha asuvat maisemassa, ja ehkä juuri siksi alue on houkutellut kirjailijoita ja taiteilijoita jo sukupolvien ajan. Norjan vanhimman kansallispuiston Rondanen merkityt reitit ja kämpät tarjoavat mahtavia mahdollisuuksia yhtä lailla niin nopeisiin huiputuksiin kuin pitkiin vaelluksiin.
Käsivoimin 1800-luvun lopulla vaikeakulkuiselle vuoristoylängölle rakennettu yli satavuotias maantie on jo itsessään maamerkki, todellinen menneitten aikojen insinöörien taidonnäyte ja mestariteos. Kesähiihdostakin tunnetun Strynefjellin maisemamaantie avataan liikenteelle yleensä vasta kesäkuussa.
Maisemamaantie kiipeää Pohjois-Euroopan korkeimman 1 434 m maantiesolan yli, halkoo kesyttämiä vuoriseutuja ja laskeutuu kuvankauniiseen Sognefjord vuonoon. Maantie on auki vain kesäisin, sillä vielä toukokuussa lumipatjat maisemareitin varrella saattavat olla 10 m paksuja. Jotunheimen ja Breheimen kansallispuistoihin käydään tätä kautta.
Gaularfjellet on useimmille tarkkaan varjeltu salaisuus Norjan matkailureittien joukossa. Maisemamaantie seuraa suojeltua Gaularvassdraget-vesireittiä, joka tyynine järvineen, rauhallisine suvantoineen, ärhäkkäine koskineen ja jylisevine putouksineen on maan yksi harvoista kokonaan luonnontilaisista vesireiteistä.
Kontrasti vuonojen ja vuoriylängöllä lähes ympärivuotisesti viipyvän lumen välillä on voimakas ja vaikutelma huomiota herättävä. Maisemamaantie suljetaan talveksi, mutta Stegastein näköalapaikalle pääsee ympärivuotisesti. Aurlandsfjorden vuonoon 650 m korkeudesta aukeavat näkymät ovat huikaisevia.
Ajaminen avoimella ylängöllä puurajan yläpuolella voi tuntua lähes lentämiseltä. Seesteisyys ja tyyneys vallitsevat näissä rannattomissa maisemissa. Portti ja käynti Jotunheimen kansallispuistoon käy täältä.
Hardanger on kuin jättimäinen postikortti – katsoi mihin suuntaan tahansa. Draamaattisia maanteitä ja näköaloja dramaattisissa maisemissa. Jokainen vuodenaika kuuluisalla vuonolla on aina erilainen ja taatusti pienen tutkimusmatkan arvoinen yhä uudestaan ja uudestaan.
Euroopan suurin, 8 000 km2 laajuinen vuoristoylänkö kätkee sisäänsä Norjan suurimman kansallispuiston ja siellä elävät vielä sukupuutolta säästyneet tunturipeurat eli villiporot, jotka laidunsivat aluetta jo kauan ennen yhtäkään ihmistä. Korkeassa ilmanalassa arvaamaton ja nopeasti vaihtuva sää yhdessä villipeurojen kanssa saa matkailijan ehkä ajattelemaan, kuka tänne kuuluu ja ken on vieras läpikulkumatkalainen.
Länsi-Norjassa sijaitsevan matkailureitin eteläosat halkovat hedelmällistä viljelymaata ja rauhallista saaristoa. Täydellisenä vastakohtana ovat reitin pohjoisosien maisemaa luonnehtivat kalliojyrkänteet, vuonot ja vuorenseinämät.
Länsi-Norjassa maan suurimmalla alankoalueella Pohjanmeren rantaviivaa yhtäjaksoisesti seuraileva maisemamaantie tarjoaa hienoja hiekkadyynien ja hiekkarantojen näkymiä. Maatilat ja majakat luonnehtivat hyvin hoidettua kulttuuri- ja maatalousmaisemaa. On sanottu, että Norja on näkemättä, mikäli Jæren on näkemättä.
Latu&Polku on Suomen Ladun jäsenlehti ja levikiltään Suomen suurin ulkoilun harrastelehti. Me julkaisemme tarinoita ulkoilmaelämästä, jotta sinä voisit löytää ulkoilusta, retkeilyistä ja liikunnasta elämääsi enemmän sisältöä. Liity jäseneksi, niin saat Latu&Polku-printtilehden kotiisi neljää kertaa vuodessa sekä lukuoikeuden verkkolehteen ja näköislehtiarkistoon.
Liity nyt
Kommentointi