Nauvosta Muonioon – Kaikkien aikojen retkeilykesä

02.06.2021 | Monni Himari

Luontomatkailu on suositumpaa kuin koskaan, ja Suomineidon sulot tulevat tänä kesänä tutuksi entistä useammalle retkeilijälle. Jos kansallispuistot on jo koluttu, tai jos etsit hieman rauhallisempia kohteita, tutustu näihin iki-ihaniin luontonähtävyyksiin.

Sysmän Kammiovuori, Etelä-Suomen Koli

Kammiovuoren luontopolku johdattaa retkeilijän Itä-Hämeen korkeimmalle näköalapaikalle, Sysmän katolle. Ympäröivän tummanvihreän peikkometsän sammalet pörhistävät kohti valoa, naavat ja lupot koristavat vanhojen puiden oksia ja muhkuraisia runkoja. Tuntuu, kuin Kammiovuori olisi pysähtynyt hetkeen, jota vietettiin vuosimiljardeja sitten.

Hiskiaan luola, rengasreitin ensimmäinen nähtävyys, on saanut nimensä kallionkolon suojassa rikkeidensä vuoksi virkavaltaa piileskelleen erakon mukaan. Sanotaan, että hahmon voi edelleen nähdä istuvan luolan suulla yön sinimustana hetkenä. Luolalta polku kaartaa ylämäkeen ohi Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvan Struven ketjun mittauspisteen, pääpalkinto odottaa puolessa matkaa: Kammiovuoren laelta avautuu upea järvimaisema yli jääkauden muovaamaan jylhän luonnon kauas Päijänteelle asti. Ei ihme, että paikkaa kutsutaan myös Etelä-Suomen Koliksi.

Huipulta polku laskeutuu viileään saniaislehtoon, jonka tunnelma on rauhallinen ja arvokas. Ei aikaakaan, kun edessä kohoaa mahtava seitsenmetrinen Sysmän Linta, jonka mystiset kasvot tarkkasilmäinen voi erottaa mahtavan luonnon monumentin pinnasta.

Nauvon kulttuurimaisemissa Westerholmin luontopolulla 

Westerholmin luontopolku (kuvassa) polveilee kauniiden saaristomaisemien kautta Jetukastbergin huipulle ja takaisin reitin alkupisteeseen. Kolmen kilometrin mittaiselta rengasreitiltä löytyy useita infotauluja, jotka kertovat Nauvon kunnan historiasta sekä kuuluisan maisemamaalari Victor Westerholmin lapsuudesta Ernholmin saaressa. 

Jetukastberg eli Hiidenkivikallio on saanut nimensä tarinasta, jonka mukaan kalliolla lepäsi aikanaan nykyistä kookkaampia kivenmurikoita eli hiidenkiviä. Nauvolaiset tietävät kertoa, että Turun tuomiokirkkoa rakennettaessa Ernholmin jättiläiset vihastuivat pahan kerran ja viskasivat suuret kivet kirkon suuntaan. Järkäleet eivät kuitenkaan yltäneet perille asti, vaan molskahtivat mereen Killingholmin itäpuolella.

Helppokulkuisen, koko perheelle sopivan luontopolun päätteeksi voi kirjoittaa nimensä polun varrelta löytyvän postilaatikon vieraskirjaan.
 

Länsi-Suomenlahden ikimuistoinen majakkakierros

Suomen Majakkaseuran järjestämän Länsi-Suomenlahden majakkaretken ensimmäinen kohde on Kirkkonummella Porkkalanniemen edustalla sijaitseva Rönnskärin majakka, joka edustaa Suomen vanhinta säilynyttä majakka-arkkitehtuuria. Saari on sotilasaluetta, joten rantautujan täytyy olla Suomen kansalainen ja anoa maihinnousulle lupaa puolustusvoimilta.

Rönnskärin jälkeen vene kaartaa komealle Kallbådanin majakalle. Kallioluoto on niin matala, että se häviää myrskyisellä säällä näkyvistä. Kallbådan kuuluu hylkeidensuojelualueeseen, minkä vuoksi luodolle rantautuminen ilman lupaa on kielletty. Majakkaa pääsee kuitenkin ihailemaan tarpeeksi läheltä, jotta sen saa ikuistettua kauniiksi valokuvaksi.

Porkkalasta merimatka jatkuu kohti historiallisesti varsin mielenkiintoista Jussaröa. Länsi-uusmaalaisen saariston kruununjalokiveksi kutsutulle saarelle rakennetun majakan elämä jäi kuitenkin murheellisen lyhyeksi, sillä sen yläosa räjäytettiin maaliskuussa 1940 vain päivää ennen talvisodan päättymistä. Korkean rakennuksen pelättiin toimivan maamerkkinä silloiselle viholliselle.

Päivän aikana pääsee kuvaamaan myös Segelskärin ja Storgaddenin tunnusmajakoita eli pookeja, sekä reissun moderneinta majakkaa, punavalkoraitainen Längdenia.
 

Lahden Linnaistensuo, koko perheen päiväretkikohde

Seitsemän kilometrin päässä Lahden keskustasta sijaitseva Linnaistensuon luonnonsuojelualue on mukava ja helppokulkuinen päiväretkikohde. Lyhyen pitkospuureitin varrelta löytyy kauniisti kuvitettuja info-tauluja, jotka kertovat suoluonnon ekosysteemistä. Täällä retkeillessä kannattaakin laskea, kuinka monta perhoslajia bongaa: niitä tiedetään asuvan suolla 36 eri lajia. Tarkkasilmäiset erottavat myös pitkospuiden reunamain kasvavat punahehkuiset lihansyöjäkasvit, kihokit.

Suojelualueen itäosassa kohoaa Linnaistenmäki, jonka huippu on kolmisenkymmentä metriä suon keskiosaa korkeammalla. Sieltä on hyvä tähystää kurkien ja hanhien komeaa auraa, kun linnut soutavat suon yli syysmuutollaan kohti Pohjois-Afrikkaa, Lähi-itää sekä Kaakkois- ja Lounais-Eurooppaa.

Luontopolulla suositellaan vierailtavan keväällä ja kesällä, jotta suolla pesivät linnut eivät häiriintyisi. Myös marjastus on sallittua. Pitkospuiden ulkopuolella liikkuvan kannattaa kuitenkin varoa vetisiä rimpiä ja umpeenkasvavia ojia, jotka voivat olla syviä.
 

Pullollinen Dagmarin lähdevettä

Pakkaa reppuun hyvät retkieväät, uimavarusteet, kamera ja tyhjä pullo. Voit nimittäin täyttää sen Venäjän keisarinna Dagmarin mukaan nimetystä Källvikenin lähteestä, jonka vesi on juomakelpoista.

Uudenmaan Raaseporissa, rehevässä Dagmarin puistossa sijaitseva ja kauniisti soliseva Dagmarin lähde on Tammisaaren helmi. Viereiseltä parkkipaikalta loivasti laskeutuva polku puikkelehtii läpi raikkaantuoksuisen mäntymetsän, kunnes maisemat vaihtuvat rehevän purolaakson saniaistupsaisiin. Kanjonimaisen alueen yläosassa kohoaa kivirakennelmia, joiden lomassa pulppuavasta lähteestä saa alkunsa pieni laakson pohjalla merta kohti polveileva puro. Sen solinaa seuraamalla löytää pian itsensä kauniilta hiekkarannalta.

Pullon täytettyäsi voit istahtaa laiturille ihailemaan merimaisemia ja oikealla puolellasi kohoavaa komeaa kalliopahtaa. Ranta on suosittu uimapaikka, ja Källviken sopiikin erinomaisesti koko perheen päiväretkikohteeksi – sekä kesäillan hämyssä romanttiselle pariskuntakävelylle keisarinnan tyyliin. Dagmarin puisto on luonnonsuojelualuetta, joten muistathan retkeillä vastuullisesti.
 

Ounasjoen melonta, Kittilä

Kirkasvetisen Ounasjoen (kuvassa) reittiosuus Köngäs–Hossansalmi sopii ensikertalaiselle melojalle, sillä reilun kahdeksan kilometrin pituisen jokimatkan varrelta löytyy vain rauhallisia virtapaikkoja. Reitin puolen välin paikkeilla voi pysähtyä evästauolle ja vaikka uimaan kauniilla Hirvasmukkan hiekkarannalla.
 

Tiirismaa ja Pirunpesä, Hollola

Valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi valittu Tiirismaan Pirunpesä on kvartsiittikallion lävistänyt mahtava rotko. Geologinen nähtävyys on yksi Suomen kiinnostavimpia luontokohteita, sillä kallioiden pinnalla näkee edelleen aallonmerkeiksi kutsuttuja muinaisten aaltojen jättämiä jälkiä.
 

Hailuoto ja Marjaniemen majakka, Oulu

Marjaniemen majakka, koko perheen kesäinen vierailukohde, sijaitsee Oulun Hailuodon läntisimmässä pisteessä. Hiekkadyynejä halkovalta pitkospuureitiltä kannattaa poiketa rantaan ja kastaa varpaat Perämeren aaltoihin. Suomen parhaiten säilyneisiin tiilimajakoihin lukeutuvaan majakkakaunottareen pääsee myös sisälle.
 

Högbergetin luola, Porkkala

Högbergetin pisaranmuotoinen luola on muodostunut viimeisimmän jääkauden aikana, kun jäätikönalaiset sulamisvedet syöksyivät valtavalla paineella graniittikallion rakoon ja kaiversivat kiveen hyvin erikoisen hiidenkirnun. Näky on kuin kurkistaisi Äiti Maan hameen helman alle. Jos tohtii, luolan sisään voi myös ryömiä.
 

Ryövärinkuoppa, Ruovesi

Uskallatko laskeutua Ryövärinkuoppaan? Se kannattaa! Puiset portaat vievät solisevan puron ääreen, ja näky on kuin rehevä keidas keskellä tummaa korpea. Puolen kilometrin mittaisella polulla pääset tutustumaan avolähdettä ympäröivään kasvillisuuteen. Jos aikaa jää, tutustu myös lähistöllä sijaitsevaan eriskummalliseen Ollin kiveen.
 

Paistjärven Pirunkirkko, Heinola

Reitti Paistjärven Pirunkirkolle alkaa Niinilammen pysäköintialueelta. Leveä metsätie muuttuu lyhyen kävelymatkan jälkeen kilometrin pituiseksi metsäpoluksi. Ilman viiletessä, korven tummuessa ja kauniin Iso-Vuorttusen järven ohitettua tiedät lähestyväsi ikiaikaista nähtävyyttä, joka hiljentää kokeneenkin kulkijan, niin massiivinen komea luontokohde on.
 

Pulkkilanharjun luontopolku, Päijänne

Karisalmen levähdysalueelta alkava Pulkkilanharjun luontopolku polveilee tuuhean mäntymetsän seassa ja poikkeaa Päijänteen järvimaisemien kautta rehevälle suppalammelle. Jääkauden muovaama harjumaasto hurmaa, ja helppokulkuinen kangaspolku sopii kuljettavaksi koko perheelle. Kosteimpien osuuksien yli on rakennettu pitkospuut, joten pärjäät hyvin tennareilla.
 

Aurinkovuori, Vääksy

Idyllisen Vanhan Vääksyn tuntumassa, Evon kohteisiin lukeutuvan Aurinko-Ilves –vaellusreitin varrella sijaitsevan Aurinkovuoren (kuva) huipulta aukeaa postikorttimaisema Suomen syvimmälle järvelle, Päijänteelle. Nouse Aurinkovuoren laelle 239 kuntoporrasta tai kierrä kohteeseen urheilukentän mäen kautta.
 

Punaisenhiekan ranta, Muonio

Punaisenhiekan rantaa ei suotta kutsuta yhdeksi Tunturi-Lapin kauneimmista luontokohteista. Keskiyön auringosta hehkuva järvimaisema on kuin lappilaisesta sadusta. Upota varpaat hienoon hiekkaan, pulahda raikkaaseen veteen, hengitä maailman puhtainta ilmaa ja valmista retkieväät autiotuvan tulipaikalla.