Nanguniemi

26.10.2021 | Matti Mela

Inarijärven eteläisintä rantamaata hallitsee kaksi laajaa niemeä, toinen niistä on Nanguniemi.

Inarijärven eteläisintä rantamaata hallitsee kaksi laajaa niemeä, Nanguniemi ja sen koillispuolella Sarminiemi. Niiden välissä on pitkä, kapea ja kolmihaarainen lahti nimeltään Nanguvuono. Sen pituus on yli 20 km, joten ääripäillä on myös omat nimensä Peuravuono, Sarmivuono ja Kurittivuono.

Muillakin Inarijärven pitkillä ja kapeilla lahdilla on nimessä "vuono"-sana, mikä viittaa läheiseen Jäämeren rannikon vastaaviin muodostumiin. Kapeiden salmien nimissä puolestaan esiintyy sana "nuora". Nämä molemmat nimet ovat nimenomaan Inarijärven nimistöön liittyviä termejä eikä niitä juuri muualla tavata. Koska alue on inarinsaamelaisuuden ydinaluetta, nimien alkuperäiset muodot ovat "vuona" ja "nyeri".

Ne näkyvät tänä päivänä Inarijärven pohjassa ja rannoilla.

Vuonoissa, nuorissa ja muussa maisemassa näkyvät vanhat geologiset mullistukset, kallioperän murtumat, kohoamiset ja vajoamiset. Mannerjään eteneminen on viimeksi uurtanut jo hajonnutta kallioperää ja kuljettanut valtavat määrät kiviä ja lohkareita. Ne näkyvät tänä päivänä Inarijärven pohjassa ja rannoilla. Järven muodostakin huomaa mannerjään kulkusuunnan.

Tällainen tausta on Nanguniemellä, jonka kärjestä avautuu yksi parhaista ja monipuolisimmista Inarijärven maisemista. Itäpuolella kohoaa jyrkkä Laitavaara ja pohjoiseen levittäytyy saaristo, jonka takaa häämöttää "rannaton" Kasariselkä. Nanguniemen kärjessä on venesatama, josta pääsee helposti kaikkialle järvelle. Sen yksi etu on myös siinä, ettei se jäädy ensimmäisiin pakkasiin.

Loka-marraskuun vaihteessa Inarijärveen aikoinaan karannut ja lisääntynyt muikku tulee matalaan kudulle. Silloin sataman läheltä vaatimattomammatkin kalastajat saavat reilun viikon ajan suuria saaliita.

Tällä hetkellä Nanguniemen kärkeen suunnitellaan hotellia ja siihen liittyvää matkailua. Vielä on liian aikaista sanoa, miten alue muuttuisi, jos suunnitelmat toteutuisivat.