Modernia kansanperinnettä

02.12.2020 | Tapani Leppänen

Villan uusi tuleminen näytti pitkään rajoittuvan aluskerrastoihin. Mikrokuitujen ja kalvovaatteiden aikakaudella sen ominaisuudet unohdettiin vuosikymmeniksi, mutta nyt perinteinen materiaali on tekemässä paluuta myös päällysvaatteisiin. Otimme selvää miten villa taipuu moderniksi retkeilyvaatteeksi.

Sarkahousut. Ihan aluksi voi heittää hyvästit mielikuville painavista ja karkeista sarkahousuista. Mistä lie tulevatkin, sillä harva meistä on sellaisia jalkaansa vetänyt.

Sastan [01] Kaarna-housuihin (219€) valittu italialainen villasarka on juuri niin ohutta ja pehmeää kuin se voi olla taatakseen riittävän hankauskeston. Takamus ja polvet on vahvistettu puuvilla-polyesterikankaalla ja haarakiilaan on ommeltu kaistale joustavaa softshelliä. Naisten malli on luvassa keväällä 2021.

Retkihousuissa villan hengittävyys ja lämmönsäätelykyky pääsevät oikeuksiinsa. Kun kysymys on Suomen ilmastosta, tämän tyyppiset housut toimivat satunnaisia shortsikelejä lukuun ottamatta ympärivuotisesti.

Sadepäivät ovat oma lukunsa. Villa hylkii vettä, ja kun se toisaalta lämmittää myös kostuessaan, kynnys sadehousujen käyttöön kasvaa merkittävästi. Perinteisen materiaalin mukana palaavat vanhat viisaudet. Kastumista ei tarvitse pelätä, kunhan pitää itsensä lämpimänä.

Jonkinlaisena heikkoutena voidaan pitää villan rajallista tuulenpitävyyttä, mutta viileälläkin kelillä sarkahousujen ja pitkän kerraston yhdistelmä on useimmissa tapauksissa riittävä. Kovimmissa tuiskuissa päälle voi vetää kuorihousut.

Villan helppohoitoisuus koskee myös housuja. Lähes vuoden ahkerassa käytössä testihousut kävivät pesukoneessa yhden ainoan kerran. Materiaali on kestänyt kulutusta ja leirinuotion kipinöitä.

Sastalle sarka on paluu juurille. Perinteisestä materiaalista valmistetut tekniset tuotteet ovat brändin ytimessä.

Moderneissa sarkavaatteissa on premium-tuotteen tuntua.

 

Woolshell. Monelle sarka tuo mieleen armeijan harmaat, eikä se mielikuva vastaa kaikilta osin ajan hermolla olevia ulkoiluvaatteita. Jotain kertoo kai sekin, että Puolustusvoimissa sarkavaatteista luovuttiin juuri kun niiden mahdollisuuksista innostuttiin retkeilypuolella.

Varusteleka on rakentanut mielenkiintoisen liiketoimintamallin, jossa se myy kuluttajille armeijan ylijäämää ja sotilaille puolustusvoimien omista vaatteista paranneltuja malleja. Särmä TST-mallistoon kuuluva [03] Woolshell-takki (199€) on Varustelekan näkemys tämän päivän sarkatakista.

Sotilaskäyttöön viittaavat lähinnä hihamerkkien tarrapaikat. Johtoajatuksena on ollut synnyttää yksityiskohdiltaan modernia softshell-takkia vastaava vaate. Kuvaan kuuluvat istuva leikkaus, kaksisuuntainen vetoketju, kiristettävä huppu ja kainalotuuletukset.  

Sarkakankaalla ja synteettisillä softshell-kankailla on paljon yhteistä. Hyvä hengittävyys ja siihen nähden kohtuullinen suoja säätä vastaan ovat kovaa valuuttaa, kun liikutaan luonnossa. Varustelekan sarkakankaassa on mukana 20 % polyamidia ja 10 % kashmirvillaa. Kulutukselle alttiimmissa paikoissa, hartioilla ja kyynärvarsissa, on käytetty vahvikkeena puuvillan ja polyesterin sekoitetta.

Siviilikäytössä Woolshell on monipuolinen retkeily- ja ulkoiluvaate tai yhtä hyvin arkivaate. Se on parhaimmillaan, kun elohopea laskee 10 asteen alapuolelle, mutta nimensä mukaisesti kuorivaate, jonka alle voi lisätä kerroksia sitä mukaa kun pakkanen kiristyy.

Särmä TST -vaatteista ei valmisteta erikseen naisten malleja, mutta istuvuutta parantaa laaja kokotaulukko. Useimpia kokoja on saatavana peräti kolmessa eri pituudessa. Isojen miesten L-kokoja löytyy kolmeen X:ään asti, mutta S-kokoa pienemmät puuttuvat.

Synteettisiin softshelleihin verrattuna sarka on painavampaa. Medium-kokoinen takki painaa 1050 grammaa tuntumatta kuitenkaan erityisen raskaalta tai lainkaan kankealta.

Villasarka ei ole grammanviilaajan valinta, mutta ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen materiaali.

 

Villafleece. Pitää ihan miettiä, mitä meillä oli ennen fleece-puseroita. Jos muisti pätkii, vastausta voi etsiä sanakirjan kohdasta fleece. Alkuperäisessä merkityksessään se tarkoittaa lampaan turkkia, suomeksi sanottuna villaa.

Fleecestä on tullut yleisnimitys harjatulle, yleisimmin PET-muovista valmistetulle synteettiselle neulokselle. Ruskovillan [03] Villafleece (198€) valmistetaan samalla tavalla. Luomulaatuisesta merinovillasta tehty lenkkineulos harjataan auki pehmeäksi pörröiseksi kankaaksi.

 Jos ihmisen kehittämä synteettinen fleece on ottanut nimensä villalta, villafleece pyrkii imitoimaan synteettisistä kuiduista valmistetun fleece-kankaan parhaita puolia. Käytännössä kysymys on ilmavaan rakenteeseen liittyvästä keveydestä ja siitä, että vaate tuntuu samettisen pehmeältä, fleeceltä.

Välivaatteena villa on kaikista perinteisin. Fleece-kankaana sen paino on vain 300 g/m2 eli linjassa vastaavien synteettisten materiaalien kanssa. Ruskovillan fleece-takki painaa miesten M-koossa 520 grammaa ja voittaa lämpöarvoltaan tekokuituiset veljensä.

Ruskovillan tuotetta voidaan pitää jonkinlaisena täysosumana, aikana, jolloin polyesteri-fleecestä on leivottu pahis. Villakankaasta ei irtoa mikromuovia sen enempää pesussa kuin käytössä, ja se mikä irtoaa, hajoaa luonnossa.

Villasta valmistettu fleece ei ole paluu vanhaan, vaan jälleen yksi osoitus siitä kuinka merinolampaan villa haastaa tekniset materiaalit luontaisilla ominaisuuksillaan.

Villavaatteiden kohdalla puhutaan usein lämmönsäätelystä. Miinuspuolena voidaan pitää heikkoa tuulenpitävyyttä, joka rajoittaa jonkin verran takin käyttöä päällimmäisenä vaatekerroksena.

Välivaatteena Ruskovillan fleece on parhaimmillaan. Se on ylellisen pehmeä ja modernisti leikattu ulkoiluvaate, joka mahtuu kuorivaatteen alle. Takissa on kaksisuuntainen vetoketju, kaksi piilovetoketjuilla suljettavaa sivutaskua ja suuret avoimet sisätaskut.

Ruskovillan ideologian mukaisesti kankaassa ei ole mitään kemiallisia käsittelyjä. Villaa on hoidettava huolella, pestävä hellävaraisesti ja kuositeltava. Aika harvoin tosin, sillä vaate pysyy raikkaana pitkälti tuulettamalla.

Se on yksi villan lyömättömistä ominaisuuksista.