01.11.2021 | Outi Tulijoki
Metsämörri sai alkunsa 1950-luvun Ruotsissa, jossa lapset olivat alkaneet kaupungistumisen myötä leikkimään pihoilla, kaduilla ja parkkipaikoilla. Metsäörrihahmon isä Gösta Frohm halusi innostaa lapset luontoon mielikuvituksen avulla. Toiminta levisi vähitellen myös Suomeen.
Suomen Ladun kouluttamia metsämörriohjaajia on Suomessa jo yli 14 000. Yksi heistä on Kirsi Kaipainen-Pyykkö.
Sisällöt on koettu helposti lapsiryhmän arkeen siirrettäviksi.
Hän pakkasi eväsrasiansa ja lähti Metsämörriohjaajan peruskurssille oppiakseen uutta lasten luontokasvatuksesta. Hän koki saaneensa kurssilta enemmän kuin oli etukäteen osannut odottaa. Hänelle kurssin parasta antia olivat vuorovaikutus ohjaajien ja muiden kurssilaisten kanssa sekä uuden oppiminen yhdessä tekemisen kautta. Toiminnan keskeiset periaatteet – ilo, kiireettömyys ja kokemuksellisuus – jäivät vahvasti mieleen; ”sain luvan pysähtyä sekä tutkia ja ihastella luontoa kuin lapsi”.
Kaipainen-Pyykkö oli tyytyväinen myös kurssilla opetettujen menetelmien ja materiaalien joustavuuteen: ”Nykymaailman infoähkyssä uudet menetelmät saattavat aluksi aiheuttaa monissa ahdistusta. Kokemukseni perusteella uskallan sanoa, että kurssilaiset kokivat oivalluksen tunteita huomatessaan kurssin antavan paljon jo olemassaolevaan toimintaan.”
Uusia ideoita ja työkaluja tarjottiin runsaasti, mutta samalla kerrottiin, että yksikin leikki riittää hyvin retken ohjelmaksi. ”Jokaisella ohjaajalla on oikeus luoda toiminnasta oman näköisensä, mikä antaa mahdollisuuden luovuuden ja mielikuvituksen käyttämiselle.”
Varhaiskasvatuksen henkilöstö on ollut keskeinen osallistujaryhmä kursseilla, ja lähes kolmasosassa Suomen päiväkodeista toteutetaankin jo metsämörritoimintaa. Nurmijärven varhaiskasvatuksen liikuntakoordinaattori Henna Karvonen kertoo metsämörrikurssien sopivan hyvin varhaiskasvatukseen, koska niissä huomioidaan myös varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Lisäksi metsässä on enemmän tilaa ja lääniä kuin päiväkodin jumppasalissa.
Karvonen kertoo huomanneensa, että retken yksityiskohdat, kuten eväät ja metsänportti, ovat lapsille tärkeitä, ja lasten sitoutuminen toimintaan on vahvaa – ”metsämörritoiminta vie mennessään”.
Metsämörritoiminta on mielekästä myös henkilöstölle. Ulkoilun terveysvaikutukset ja kiireetön metsän ihmettely tekevät hyvää niin pienemmille kuin isommillekin retkeilijöille.
Karvosen mukaan varhaiskasvattajien antama palaute kursseista on ollut positiivista ja he odottavat metsämörrikoulutuksia innolla. Kurssit ovat auttaneet oivaltamaan, kuinka paljon metsässä voikaan toteuttaa. Sisällöt on koettu helposti lapsiryhmän arkeen siirrettäviksi.
”Olipa mukavat kaksi päivää”, toteaa moni nurmijärveläinen varhaiskasvattaja koulutuksen päätteeksi. Samaa mieltä on myös Kaipainen-Pyykkö: ”Kotiin lähdin eväsrasia tyhjänä, mutta mieli täynnä uusia ideoita ja ihania hetkiä muiden kurssilaisten ja ohjaajien kanssa”.
Kommentointi