Maailman puhtain dieetti

05.12.2018 17:19 | Pauliina Toivanen

Pohjoismaalaisesta ruokavaliosta kohistaan nyt jopa terveellisestä dieetistään tunnetuissa Välimeren maissa.

Pohjolan ruokavalio istuu hyvin kansainvälisiin ruokatrendeihin, sillä se koostuu ravintorikkaista, terveellisistä ja lähellä kasvaneista raaka-aineista, joilla on myös pieni hiilijalanjälki – ei pelkästään käsin kerättyinä, vaan myös luonnonmukaisesti viljeltyinä.

Pohjoismaalaisen ruokavalion keskiössä on lähellä kasvanut sesonkiruoka, joka saa supervoimansa puhtaista ja ainutlaatuisista kasvuolosuhteistaan. Suurin ero välimerelliseen ruokavalioon verrattuna ovat neljä kasvukauttamme.

Välimerellä kesät ovat kuumia ja kuivia ja talvet sateisia, kun taas pohjolassa kasvit hyötyvät valoisista ja pitkistä kesäöistä, mutta myös ankarista talvista. Täällä hedelmät korvataan marjoilla ja vihannekset kaalilla. Välimeren yrtit kuten pinaatti, basilika ja oregano vaihdetaan vuohenputkeen, nokkoseen, voikukkaan ja koivunlehtiin.

Marjojen, luonnonyrttien ja -vihannesten sekä sienien lisäksi pohjoismaalainen ruokavalio koostuu [01] täysjyväkaurasta, herneistä, perunasta, kalasta ja riistasta. Vaikka [02] härkäpapua on viljelty Suomessa jo yli tuhat vuotta sitten, vasta viime vuosina kauppojen hyllyihin on alkanut ilmestyä lisää erilaisia härkäpaputuotteita. Vegaaninen ruokatrendi on tuonut tämän ravinto- ja rehukasvin takaisin ruokapöytiimme.

Vaikka samansukuisia kasveja kasvaa muuallakin Euroopassa, suomalainen härkäpapulajike on maultaan ja ravintoaineiltaan ylivertainen.

Kun Välimerellä ruokavalion terveellisyyttä edistetään oliiviöljyllä, pohjolassa kasvirasvojen lähteenä on käytetty rypsiöljyä. Myös [03] hamppu on sopeutunut hyvin karuun maaperäämme ja ankaraan ilmastoomme.

Vaikka kasvukautemme on pohjoisessa lyhyt, se on erittäin ytimekäs: kesällä aurinko paistaa 20 tuntia päivässä Pohjoismaiden eteläosissa, ja arktisella vyöhykkeellä kasvit saavat nauttia valosta vuorokauden ympäri.

Luonnonmarjojen terveysvaikutuksia tutkitaan Suomessa aktiivisesti ja Euroopan elintarviketurvallisuusvirastossa (EFSA) on arvioitavana useita metsämustikkaan liittyviä terveysväitteitä. Tutkimuksissa on havaittu [04] mustikan antosyaanimäärän kasvavan, mitä pohjoisempaan mennään.

Suomen luonto on arvotettu yhdeksi maailman puhtaimmista. Maaperän puhtaudesta huolehtii pakkanen, joka tappaa tuholaiset, jolloin ympäristölle haitallisia torjunta-aineita voidaan käyttää vähemmän.

Pohjolan alkuperäislajit ovat sopeutuneet paremmin ankariin kasvuolosuhteisiin kuin lauhkeampien vyöhykkeiden vieraslajit, mikä vähentää tuholaismyrkkyjen tarvetta viljelyssä. Kasvit tarvitsevat vettä kasvaakseen ja kylmyys auttaa pitämään myös kasteluvedet puhtaana.