Maa, meri, laiva

01.06.2022 | Raija Hentman

Rannikkoreitti vie eteläisen Suomen saaristomaisemiin, viehättäviin ruukki- ja rannikkokyliin. Nyt ajetaan kiireettömästi, ihan tavallisilla polkupyörillä, piipahdetaan sivuteille ja nautitaan reitin varrelle osuvista luonto- ja kulttuurikohteista.

Rannikkoreitillä on mittaa reilut 200 kilometriä. Reitti yhdistää Salon, Teijon, Kemiönsaaren, Tenholan, Hangon ja Tammisaaren. Lisäksi meritse voi käydä Högsåran, Örön, Bengtskärin, Rosalan ja Hiittisten saarilla ja jatkaa yhteysaluksella suoraan Hankoon.

Välillä poljetaan asvaltilla, välillä hiekkateillä. Reitit ja vaihtoehtoiset reitit tarjoavat niin paljon nähtävää ja koettavaa, että voi tulla valinnanvaikeuksia. Tähän artikkeliin on poimittu erityisesti luonto- ja kulttuurikohteita.

Kun matka aloitetaan Salosta (jonne pääsee kätevästi myös junalla), pieni koukkaus vie [01] Vuohensaareen, jonka leirintäalue, luontopolku, kesäteatteri ja muut palvelut houkuttavat heti jäämään yöksi. Iltakävelylle voi suunnata läheiselle [02] Halikonlahden lintupolulle (1,9 tai 3,1 km). Naurulokkiyhdyskunta metelöi linnuille rakennetulla tekosaarella, ja vesilintupoikueet piilottelevat ruo’ikoissa. Kiikarit mukaan!

Salosta ensimmäinen etappi tuo Teijon kansallispuiston maisemiin. Siellä on tarjolla kolme ruukkikylää: [03] Kirjakkala, [04] Teijo ja [05] Mathildedal, eritasoisia majoitus- ja ruokailupalveluita sekä kansallispuiston merkityt reitit. Kansallispuiston ainoa luontopolku sijaitsee Teijossa aivan Rannikkoreitin varrella. Totin luontopolun lehtoviidasta kannattaa siirtyä tien toiselle puolelle ja kavuta kirkonmäelle. Pagodimaisen Teijon kirkon rakennutti ruukinpatruuna Robert Bremer kiitollisena siitä, ettei hänen ennustamaansa vedenpaisumusta tullutkaan. Robert oli värikäs persoona.

Mathildedalissa reitti jakaantuu. Läntinen reitti suuntaa Kemiönsaareen.

Kemiössä [06] Sagalundin ulkoilmamuseo on vie aikamatkalle menneeseen. Museo on myös lastenkulttuurikeskus ja kiinnostava kohde puutarhaharrastajille.

Kemiössä joutuu taas valitsemaan lähteäkö itään vai länteen. Itäisellä reitillä houkuttaa [07] Lammalan luontopolku ja 1800-luvun lopulta palvellut kyläkauppa museoineen. [08] Taalintehtaalla on sekä luonto- että kulttuuripolku. Kulttuuripolun antia voi vielä täydentää Ruukinmuseossa.

Mutta tätä ei voi jättää käymättä – [09] Söderlångvikin kartano!

Amos Anderson (1878–1961) oli suomenruotsalainen kulttuurimesenaatti, liikemies, poliitikko, lehdenkustantaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kartano oli hänen kesäasuntonsa.

Anderson kuoli ilman perillisiä ja testamenttasi koko omaisuutensa Konstsamfundetille. Kiitos vaan, Amos. Sinun ansiostasi voi nauttia muun muassa Amos Rex -taidemuseon näyttelyistä ja käynnistä Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä Helsingissä.

Söderlångvikin kartanossa saa kokea häivähdyksen suuren kulttuurivaikuttajan elämästä kuunnellen mobiilioppaan tarinoita. Tänne voi juuttua pidemmäksi aikaa, sillä luontopoluilta palattua kahvila, käsityö- ja herkkumyymälät houkuttavat.

Sitten nenä kohti etelää! Kasnäsiä kohti poljettaessa tie koukkii saarelta toiselle sisäsaariston maisemissa. Högsåran tienhaaran kohdalla jarrutus, ja suunta luotsisaaren lautalle.

Luotsitoimintaa harjoitettiin [10] Högsåran saarella satoja vuosia. Kylämiljöö henkii historiaa, sillä osa taloista on 1700-luvulta. Paikka kelpasi keisari Aleksanteri III:lle, miksei nykymatkailijallekin. Kejsarhamnen viittaa noihin aikoihin, ja Jungfrusundin museo satamassa valottaa luotsitoimintaa.

Paitsi majoitusta, saari tarjoaa herkullista ruokaa. Jos matkalla on retkeilyllisempi ote, länsirannalla sijaitsee Metsähallituksen huoltama telttailu- ja tulistelupaikka Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvalla kaistaleella. Saaren läpi luikertelee kapeita hiekkateitä, männiköiden ja kallioiden välisillä soilla tuoksuvat suopursut.

Högsåran tien risteyksestä on enää kolmisen kilometriä [11] Kasnäsin luontopoluille ja kylpylähotellin iloihin. Tai sitten suoraan Rosalan saareen vievälle lautalle. Se on hyvin houkutteleva vaihtoehto.
 

Merimatka Bengtskärin majakan kautta Hankoon tuntuu virkistävältä vaihtoehdolta.

[12] Rosalan Viikinkikeskus koukuttaa, sillä kohteen kotisivuilla on paljon kiinnostavaa tietoa viikinkiajasta (800–1 050 jaa). Ei taida olla toista kohdetta Suomessa, joka tuossa laajuudessa esittelee tuota mieltä kiehtovaa historian ajanjaksoa.

Rosala ja Hiittinen sijaitsivat viikinkien itään suuntautuvan kauppareitin varrella, joten kaivauksissa on löydetty tuon aikakauden esineistöä. Museo ja kierros viikinkitaloissa antavat kuvan siitä, millaista elämä tuolloin olisi voinut olla.

Kynttilöiden ja nuotiotulen valaisemassa päällikön hallissa nautittu päivällinen ei todellakaan ole hampurilaisia tai pizzaa, vaan aikakauden tapaan valmistettua ruokaa. Hallin verhoin erotetuissa alkoveissa nukutaan vähän viikinkitapaan, jollei valitse yösijakseen viikinkitelttaa tai tavallisempaa huonetta.

Kun pyörät voi kerran ottaa yhteysaluksiin, merimatka [13] Bengtskärin majakan kautta Hankoon tuntuu virkistävältä vaihtoehdolta.

Jyhkeä majakka pienellä luodolla keskellä merta on vaikuttava näky. Miten ihmeessä rakennus saattoi valmistua vajaan vuoden aikana, sillä tiilet ja puutavara piti tuoda Hangosta, ja kivimateriaali louhittiin paikan päällä? Se on kestänyt kaksi maailmansotaa dramaattisine vaiheineen ja lukemattomia myrskyjä.

Tällä kalliokohoumalla asui vuosikymmeniä viisi majakanvartijaa perheineen. Voisihan saarelle jäädä yöksikin, mutta myös aluksien vaihdon välillä ehtii hyvin tutustua komeaan majakkaan. Tosin yöpyjä voisi kokea tunnelmat aidommin, ilman muiden matkailijoiden hälinää.

Hangon kaupunki kukoistaa kesällä ja sen luontokohteiden runsas tarjonta esitellään parhaiten hanko.fi-sivuston Asuminen ja ympäristö otsikon alla.

Hankoniemi sijaitsee ikiaikaisen purjehdusreitin varrella. Aluetta on linnoitettu ja siellä on sodittu. Hankoniemellä tuhannet siirtolaiset heittivät hyvästit vanhalle kotimaalleen suunnatessaan kohti Amerikkaa ja unelmia.

Kaikilla historiankerroksilla on omat merkkipaikkansa. Luontopoluista pisin (6,7 km) vie vapaasataman takana [14] Tulliniemen kärkeen. Sen silokallioilla seisoo Suomen mantereen eteläisimmällä kamaralla, lintujen muuttoreitillä ja Suomen sotahistoriaan kuuluvalla kamaralla.

Matkalla Hangosta Tammisaareen voi poiketa [15] Täktomin lentokentän ja [16] Svanvikin lintutorneihin, [17] Högholmenin ja [18] Tvärminnen kylän luontopoluille sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen [19] Lappohjan pitkälle hiekkarannalle.

Muutama kilometri ennen Tammisaarta sijaitsee [20] Dagmarinlähde, sekä kulttuuri että luontokohde. Punarunkoiset petäjät kohoavat korkeuksiin kanervikosta, ja portaita pitkin laskeudutaan rehevän purolirun äärelle.

Tämä hiekkapoukama oli yksi Venäjän tsaari Aleksanteri III:n kesäisten huvipurjehdusten suosikkikohteista. Keisarinna Maria Fjodorovna, Tanskan prinsessa Dagmar antoi nimensä vaatimattomalle lähteelle, joka ruokkii runsasta kasvillisuutta. Täällä he astelivat valkoisella hiekkarannalla, ehkä nauttivat jykevälle kivipöydälle katettua lounasta.

Tammisaaren kaupungin tunnetuin luontokohde on [21] Hagenin, Ramsholmenin ja Högholmenin puistometsä, joka on parhaimmillaan kevätkukinnan aikaan. Silloin vuokkomatot peittävät maata, antaen tilaa myöhemmin kieloille ja muille lehtokasveille.

Viehättävä pikkukaupunki tarjoaa paljon muutakin tutkittavaa ennen kuin suuntaa kohti Tenholaa. [22] Finbygrändin maatalousmuseo istuu hyvin kumpuilevaan metsä- ja peltomaisemaan.

Tenholassa pidetyn kahvitauon jälkeen vaihtoehtoreitin varrella Kiskonjoessa kuohuvan [23] Latokartanonkosken luontopolku, myllynrauniot ja rehevä jokimaisema ovat ehdottomasti poikkeamisen arvoinen paikka. Kosken historia liittyy 1200–1300 luvulta lähtien kuninkaankartanoihin, ensin Pyhäjoen, sitten Näsen kartanoihin.

Koskivoima on pyörittänyt kankirautavasaraa takkiraudan takomiseen, viinanpolttimoa ja myllyä. Nykyisin kalastajat vispaavat rannoilla perhovapojaan jalokalojen toivossa. Vajaan kahden kilometrin mittainen luontopolku vie suoraan jokimaiseman rehevään ytimeen.

Vähän Rannikkoreitiltä poiketen voi paluun Saloon polkea Teijonselän länsipuolista vaihtoehtoreittiä. Visitsalo.fi-sivusto vinkkaa kivoista luonto- ja kulttuurikohteista. Rannikkoreitillä taitaa olla niin paljon nähtävää, että osa säästyy seuraavaan kertaan.