Lumikuviot

01.03.2022 | Matti Mela

Lumikuvioiden kauneus tulee parhaiten esille, kun niitä katsoo loivassa auringonvalossa myöhään illalla tai aikaisin aamulla

Talven aikana kertyvää lunta siirtelevät ja muokkaavat ympäröivän luonnon olosuhteet. Tunturilla muodostuu siksi aivan toisenlaisia lumimuodostumia ja -kuvioita kuin alhaalla laaksoissa.

Laajalla tunturipaljakalla lähes jatkuva tuuli saa aikaan voimakasta kulutusta hangen pintaan, lumen kuljetusta maatuiskuna ja lopuksi tuulen voiman heiketessä kasautumista kantavaksi hangeksi.  Samalla lumi muodostaa erilaisia kuvioita ja dyynimäisiä harjanteita. Ne ovat vaihtelevan kokoisia laajasta tunturin selänteestä pieneen mosaiikkikuvioon. Suuren kurun reunan yli voi kasvaa metrien pituinen, tyhjän päällä lepäävä lumilippa.

Niitä voi nähdä mitä erilaisimmissa esineissä ja teoksissa, kun vain osaa katsoa.

Alhaalla laaksossa metsien suojassa oleville pienille avosoille tai rämeitten reunoille, missä tuulen vaikutus on epäsäännöllistä ja heikompaa kuin tuntreilla, muodostuu aivan eri näköisiä kuvioita.

Sulan maan aikana voi jo nähdä lumikuvioiden synnylle sopivia mätäsryhmiä, pounikoita. Talven aikana suo saa lumensa enimmäkseen sateena. Lumi nostaa mättäiden korkeutta, lisää pyöreyttä ja tekee lopuksi ne kaikki lähes toistensa näköisiksi.

Lumikuvioiden kauneus tulee parhaiten esille, kun niitä katsoo loivassa auringonvalossa myöhään illalla tai aikaisin aamulla. Siniset varjot korostavat vaaleiden kumpareiden symmetrisiä muotoja. Kaamoksessa tai pilvisten päivien varjottomassa maisemassa lumikuvioita tuskin huomaakaan.

Erilaiset talvisessa luonnossa kehittyneet lumen ja jään muodostumat ovat toimineet inspiraatioina lukuisille pohjoisille muotoilijoille ja eri alojen taiteilijoille. Niitä voi nähdä mitä erilaisimmissa esineissä ja teoksissa, kun vain osaa katsoa.