Lomasaari

31.05.2023 | Tapani Leppänen

Oulujärvessä sijaitseva Ärjänsaari on kesäparatiisi vailla vertaa. Harjusaaren hiekalla rantaloma ja retkeily paiskaavat kättä.

Kun Greenpeacen aktivistit nousivat helmikuussa 2016 Kajaanin edustalla sijaitsevaan Ärjänsaareen, metsäyhtiö UPM:n aloittamat hakkuut keskeytyivät alkuunsa. Ennen sitä paratiisisaareksikin kutsuttu Ärjä oli palvellut vuosikymmeniä UPM:n ja sitä edeltäneen Kajaani-yhtiön virkistyskäytössä.

Episodi oli ruma päätös saaren ja metsäyhtiön pitkälle historialle. Toisaalta sanotaan, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Olihan selkkaus luonnonsuojelun voitto. Sen myötä saari nousi myös kauempaa tulevien matkailijoiden tietoisuuteen.

Metsäyhtiönkin toiveena taisi lopulta olla saaren kauppaaminen valtiolle. Vauhditettiinko hakkuilla tätä tavoitetta, voidaan vain arvailla. Seuraavana vuonna rahat joka tapauksessa löytyivät, ja kaupat tehtiin Kainuun ELY-keskuksen toimesta. Valtion omistuksessa saaren virkistyskäyttö jatkuu.

Suomen neljänneksi suurin järvi on nimestään huolimatta etäällä Oulusta. Perämeren rannalle on matkaa satakunta kilometriä, Oulujokea pitkin tosin. Kainuun mereksi kutsuttu Oulujärvi sijaitsee joen yläjuoksulla Kajaanin, Paltamon ja Vaalan välisellä alueella.

Järven halkaiseva Manamansalo on jo entuudestaan Metsähallituksen hoitamaa Oulujärven retkeilyaluetta, joka liittyy puolestaan Rokuan Geoparkiin. Kokonaisuutta määrittävät upeat hiekkarannat, rantatörmät ja dyynit.

Tästä Ärjänsaaressakin on kysymys. Se on osa samaa Kainuuta halkovaa harjujaksoa, joka saa alkunsa Ilomantsista ja jatkuu yhtenäisenä hiekkaselänteenä Vuokatin ja Rokuan kautta Perämeren rannalle.

Ärjä-nimen etymologiaa on etsitty murteista. Sen on arveltu tarkoittavan jyrkännettä tai törmää, mutta myös kovaa tuulta ja myrskyä.

Nämä kaksi Ärjässä kohtaavat, kun Oulujärven väsymättömät aallot syövät sen rantatörmiä. Hiekka on jatkuvassa liikkeessä. Eroosion myötä saari liukenee pala palalta Oulujärveen.

Matkailuyrittäjä Vesa Rikula ohjaa venettä kohti etäällä siintävää paratiisisaarta. Oulujärven selkävedet ovat Suomen sisävesien suurimpia, ja niistä juuri Ärjänselkä on poikkeuksellisen merellinen.

Navakka tuuli nostaa teräviä järviaaltoja. Oikeastaan ne ovat pahimpia, sillä myrskylukemissa maininki muuttuu loivemmaksi, merelliseksi. 

Rikula juttelee saaren historiasta. Hän tuntee sen hyvin, vaikka kuuluukin niihin paikallisiin, joilla ei pikkupoikana ollut metsäyhtiön saarelle asiaa – ainakaan ilman tekosyitä. Sellaiseksi kelpasi jäkälänkeruuretki, ja olipa Rikulan äiti joskus ohjaajana tehtaan lasten kesäleireillä.

Myöhemmin saari on tullut sitäkin tutummaksi. Veneen kyydissä on kulkenut niin ympäristöministeriön johtoa kuin aktivisteja. Nyttemmin saarioperaattorin työhön kuuluu kuljetusten lisäksi pieniä huoltotöitä ja saarella sijaitsevan kesäkahvilan liiketoiminta. Matkailijoiden määrä kasvaa.

Vuosikymmenten ajan Ärjä oli suljettu muilta kuin tehtaan työntekijöiltä. Toisaalta iso osa paikallisista oli tehtaan työntekijöitä tai näiden perheenjäseniä. Euroopan suurimpiin kuulunut sanomalehtipaperia valmistanut tehdas oli vuosikymmenet Kajaanin merkittävin yksityinen työllistäjä.

Lomasaarena Ärjän merkitys oli suurimmillaan sotien jälkeen. Vilkkainta kesänvietto oli 1950-luvulla, jolloin saaressa saattoi olla samanaikaisesti jopa 1000 vierasta. Vietettiin mökkilomaa ja telttailtiin.

80-luvulle tultaessa kesätoiminta hiipui sitä mukaa kun väki vaurastui. Hankittiin kesämökkejä ja tehtiin ulkomaanmatkoja.

Kun Kajaanin tehdas lakkautettiin vuonna 2008, saari avautui jokamiehenoikeuksiin perustuvaan yleiseen käyttöön.

Telttapaikat löytyvät Säipästä. Täällä sijaitsevat saaren päälaituri, kesäkahvila, tulipaikat ja vuokramökit sekä suosituin ranta.

Metsähallitus on kehittänyt kohdetta nyt viitisen vuotta. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin päiväretkeilyä tukevat rakenteet. Viime kesäksi kunnostettiin kaksi sympaattista vuokramökkiä ja tälle vuodelle vielä kaksi lisää. Koko kesä varattiin tunnissa.

Telttailu on haluttu keskittää Säipän alueelle. Tällä tavoin saaren herkkää maastoa suojellaan turhalta kulutukselta. Toisaalta parhaat paikatkin löytyvät juuri täältä. Melkein kaikki muut rannat nousevat jyrkkinä.

Kävijämääriä ja kultusta rajoittaa myös sijainti. Saareen päästäkseen on oltava oma vene tai venekyyti. Jälkimmäisestä vastaa Rikulan yritys Luonnollisesti Oulujärvi.

Etelän suuriin järviin verrattuna vapaa-ajan veneily on melko vähäistä, sillä Oulujärvi ei ole yhteydessä sisävesireitteihin. Pienellä mökkiveneellä isojen selkien ylittäminen on arvaamatonta.

Heinäkuisena hellepäivänä rantaan saapuu joitain kymmeniä veneitä. Päiväkävijöitä tuo myös höyrylaiva Kouta.

Saaren rantoja kiertävä patikointireitti kulkee ylhäällä, 15–20 metriä korkean hiekkakakun reunalla. Niin reunalla, että heikompaa hirvittää. Uloimmaiset puut takertuvat koukeroisilla juurillaan murtuvan hiekkatörmän reunaan. Jo seuraava myrsky voi koitua niiden kohtaloksi.

Saaren eteläisen rannan lentohiekkaa voi kävellä myös rantaviivaa pitkin. Se kilpailee Säipän kanssa suosituimman uimapaikan tittelistä ja vie voiton luonnonrantojen rauhaa etsivien keskuudessa.

Matka jatkuu Karkeapääksi kutsuttuun läntiseen kärkeen, jossa sijaitseva kalamaja on avoin päivätupa. Vaikka tupa itsessään on huonokuntoinen, sen pihalla oleva tulipaikka sopii tauonpitoon, kunhan mukanaan tuo omat polttopuut.

Saaren reunoja kiertävä polku on pituudeltaan kymmenisen kilometriä. Useita vakiintuneita kulkureittejä risteilee myös saaren sisäosissa. Maasto on pääosin helppokulkuista kangasta, ja metsä varttunutta, muttei mitään ikimännikköä. Historian saatossa saarella on hakattu ennenkin.

Päiväretkeläisten lähdettyä saareen laskeutuu rauha. Rannan tulipaikoille syttyy nuotioita muutamien telttailijoiden ja mökkiväen toimesta.

Lähdemme saunaan, joka sijaitsee Vierasniemessä, tehtaan johdon aikoinaan asuttamassa Herralassa. Polku ohittaa Hautakaarteen, jonka lehdossa laiduntaa lampaita. Ärjä on tätä nykyä yksi Metsähallituksen suosituista lammaspaimenkohteista. Tämän kesän kymmenelle viikolle valittiin onnekkaat 810 hakijan joukosta.

Vierasniemessä kestittiin aikoinaan tehtaan johtoporrasta ja tärkeitä vieraita. Presidentti Kekkonenkin on saunonut täällä, eikä tunnelmallisen saunan löylyissä ole toden totta moittimista. Vaikka Suomen niemellä markkinoidaan Kekkosen nimellä useampaakin rantasaunaa, Ärjänsaaren Vierasniemi ei ole taatusti heikoimmasta päästä.

Sauna vuokrataan kokonaiseksi illaksi. Sen voi varata etukäteen tai varaustilanteen salliessa myös saaren kioskista. Saunan jälkeen iltaa saa istua privaatisti hiekkarannan tulipaikalla.

Paluumatkalla illan jo hämärtyessä kohdataan yksinäinen hirvi. Se on uinut saareen joskus alkukesästä ja päättänyt jäädä. Sarvipää viihtyy saaren itäosan halkaisevalla suokaistaleella, joka on harjusaaren oloon harvinainen keidas.

Hirven lisäksi Ärjänsaaren faunaa edustavat ainakin äänekäs korppi ja kotisäikkäänsä puolustava kalatiirayhdyskunta. Hiekkarannan takana saa varautua myös kyykäärmeen kohtaamiseen.

Ärjänsaari lukeutuu eittämättä Suomen upeimpiin luonnonrantoihin. Onko se luontokohde vai rantakohde, riippuu paljolti siitä, mitä saarelta tulee hakemaan.

Meille Ärjä oli molempia, mikä ei ole koskaan huono yhdistelmä. Yksi kokonainen päivä kului saarta kierrellessä, ja toinen, sitäkin helteisempi, vietettiin rannalla. Kioskista haettiin suppilaudat ja tekemistä riitti.

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että mittariin kertyi enemmän askelia nimenomaan rantapäivän aikana. Se taas kertokoon siitä, että aktiiviset lomalaiset ylenkatsovat rantaelämää usein ihan turhaan.

Kioskista saa vuokralle myös kajakin, jolla saaren voi kiertää vesiteitse. Järveltä käsin Ärjä ja sen paljaat eroosiotörmät avautuvat uudesta vinkkelistä.

Matkailuyrittäjä Rikula ennustaa aurinkoista kesää. Hän puhuu nousuvirtauksista kuin meteorologi, mutta perustaa tietonsa vuosien kokemukseen.

Jos Kajaanissa sataa vettä, Ärjänsaaressa paistaa aurinko.