Lintuja pesii talvellakin

01.03.2023 | Pertti Koskimies

Joidenkin lintujen lisääntymiskausi kestää miltei läpi vuoden.

Kaukana Saharan takana käy jo kuhina, kun sadat miljoonat muuttolinnut ovat lähdössä Eurooppaan. Lähtemällä liikkeelle nyt kirjosieppo ehtii Länsi-Afrikasta edellisvuotiselle pesäpöntölleen Kirkkonummen pihalleni vapuksi. Etelä-Afrikassa talvehtinut haarapääskykin lentää kolmatta kuukautta ennättääkseen pääskylaudalle Parikkalan räystäämme alle samoihin aikoihin.

Mutta vappuna täällä lentelevät jo hätäisimpien lintujen poikasetkin.

Ennen kuin edes kiurut ja kottaraiset, saati kymmenet miljoonat muut muuttolintumme, alkavat helmi-maaliskuussa saapua, on käpylintujen pesintä jo pitkällä. Mutta eivät ne ole ainoita hätähousuja. Lintujahan pesii Suomessa ympäri vuoden. Osa aloittaa käpylintujakin aikaisemmin.

Olen kuullut tunturihaukkanaaraan raakkuvan pesäkalliollaan Utsjoella jo tammikuun lopulla yli 30 asteen pakkasessa. Siitä pitäen koiras kantaa kumppanilleen riekkoja ja kiirunoita, jotta naaras kykenisi munimaan maaliskuussa.

Olen nähnyt myös korpin, kotkan ja merikotkan makaavan munillaan maaliskuun alussa. Niiden on aloitettava pesintä talvella, jotta poikaset ehtivät itsenäistyä syys-lokakuussa ja selviytyvät läpi ensimmäisen, elämänsä vaarallisimman talven. Myös kuukkelit ja pähkinähakit munivat jo lumien aikaan, jotta poikaset kerkeävät kerätä itselleen ensi talven ruokavarastot.

Joidenkin siivekkäiden lisääntymiskausi kestää miltei läpi vuoden. Kesykyyhkypari kasvattaa keskitalvesta syksyyn neljäkin poikuetta, tosin rakennuksissa. Kun kotka saa poikasensa omilleen, alkaa se saman tien kunnostaa pesää seuraavaa pesintää varten ja kantaa havuja läpi talven osoittaakseen ohikulkijoille, että omistaja on paikalla.

Pöllötkin innostuvat syksyllä soitimelle poikasten häivyttyä, ne kuuluttavat reviirinsä omistusta ja leskeksi jääneet pariutumishalukkuutta. Lauhoina talvina moni pöllö munii helmikuussa, joku kaupunkipuiston lehtopöllö jo joulukuussa. Syksyllä myös metsot ja teeret kokoontuvat soitimelle, tikat rummuttavat reviireillään ja varpuset silputtavat pesäkoloillaan – niidenkin touhut ennakoivat uutta pesimäkiertoa kevään korvalle.

Mutta käpylinnutpa valmistautuvat ensi vuoden pesimäkertaansa heti tämän vuoden lisääntymiskauden lopuksi, jo kevään ja kesän saranassa. Kun poikaset oppivat oivasti lentämään, kokoontuvat perhekunnat isommiksi parviksi ja lentelevät satojakin kilometrejä sinne tänne, iloiset kilkuttavat äänet paljastavat matkalaiset taivaalta. Parvet etsivät ensi talveksi metsäselkosia, joilla käpyjä piisaa poikastenkin appeeksi.

Käpylintujen kumma kalenteri paljastaa luonnonlain, jonka oivalsi 1900-luvun ansioituneimpana pidetty ornitologi, englantilainen David Lack. Jokainen laji pesii siihen aikaan vuodesta, että poikasaikaan ravintoa olisi helpointa koota. Käpylinnut kantavat poikasilleen 6–8 viikossa jopa satatuhatta kuusen tai männyn siementä. Se on mahdollista vain silloin, kun käpysuomut avautuvat, ja emo saa noukkia niitä kuvuntäydeltä tuhlaamatta aikaa käpyjen rikkomiseen.