Liikunta on hyvinvoinnin lähde – Myös uusilla hyvinvointialueilla

16.01.2022 | Anne Rautiainen

Tulevien hyvinvointialueiden luottamushenkilöt tekevät terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä päätöksiä. 

Liikunta liittyy tiiviisti sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Työkaluina ovat muun muassa liikuntaneuvonta ja liikunnan palveluketjut. Järjestelmällinen yhteistyö ja rakenteistettu vuoropuhelu hyvinvointialueiden, kuntien, seurojen, yhdistyksien ja yritysten kanssa on tärkeää, jotta nämä palvelut olisivat asiakkaille saavutettavia ja ihmisen kokoisia.

Suomessa on valtava määrä erilaista liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta edistäviä yhdistyksiä ja seuroja. Ne liikuttavat lapsia, aikuisia, perheitä ja ikäihmisiä. Niiden toiminta kattaa käytännössä liki kaikki väestöryhmät. Yhdistyksissä on paljon liikunnan asiantuntemusta myös erityisryhmille, kuten liikuntaesteisille ja eri tavoin vammaisille. 

Liikkumalla saa siis apua moneen pulmaan!

Suurin osa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Liian vähäisestä liikunnasta syntyvät kustannukset ovat Suomessa yli kolme miljardia euroa vuodessa. Hyvinvointialueilla kustannukset lasketaan sadoissa miljoonissa.

Aluevaalitenteissä puolueiden puheenjohtajat ovat kertoneet, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on nyt panostettava erityisesti ennaltaehkäisyyn. Se onkin järkevää, koska ennaltaehkäisy on yhteiskunnalle edullisempaa ja yksilöille inhimillisempää.

Liikuntaneuvonnassa ja -ohjauksessa sekä liikunnan palveluketjuissa on mahdollisuuksia paljon nykyistä suurempaan vaikuttavuuteen. Liikunnan merkitystä hyvinvoinnin lähteenä on tutkittu paljon. Vaikutus on hämmentävänkin moniulotteinen ja merkittävä.

Tiedetään, että liikunnalla on positiivinen vaikutus koulumenestykseen, koulutustasoon, ansiotuloihin ja työmarkkinoille kiinnittymiseen.

Tiedetään myös, että liikkuminen vähentää sairauspoissaoloja, lisää työtehoa ja kohentaa työkykyä, ehkäisee pitkäaikaissairauksia ja auttaa niiden hoidossa ja kuntoutuksessa.

Liikunta auttaa palautumaan ja hallitsemaan stressiä sekä parantaa unta ja elämänhallintaa. Se vaikuttaa myönteisesti myös tiedollisiin toimintoihin ja oppimiseen.

Hyvinvointialueen näkökulmasta liikkumisen lisääminen yhdessä kolmannen sektorin kanssa tarkoittaa yhteistä menestystä ja hyvinvointia, vetovoimaa sekä maltillisia sotekustannuksia. Liikunnan palveluketjun rakentaminen hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken on erittäin tärkeää. Palveluiden näkyvyys ja saavutettavuus on myös tehtävä helpoksi, jotta tavallinen kuntalainen löytää tarvitsemiensa palveluiden piiriin. 

Yhdistykset ja seurat pystyvät tarjoamaan hyvinvointialueille tiedon ja taidon lisäksi myös vapaaehtoistyötä. Tätä voimavaraa kannattaa kuunnella ja sen osaamista hyödyntää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. 

Liikuntaolosuhteiden, kuten ulkoilureittien, virkistysalueiden, erilaisten pallokenttien ja salien järjestäminen ja ylläpito kuuluu edelleen liikunta- ja kuntalain mukaisesti kunnan tehtäviin. 

Suomen Latu kannattaa ja edistää Olympiakomitean Liikkujan polun aluevaaliteemoja. Lue lisää aiheesta täältä.

Kirjoittaja on Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntija.