Lenkille!

07.09.2020 | Tapani Leppänen

Kolme neljästä pyöräilybarometriin vastanneesta kertoo tekevänsä kuntolenkkejä. Heistä noin 40 prosenttia ajaa maantiepyörällä.

74 % kaikista | 72 % naisista | 75  % miehistä | N=1155

Kysymyksen asettelussa maantiepyöräily määriteltiin pyörälenkkeilyksi, jota tehdään kuntoilumielessä mutta kalustoon katsomatta. Vain maastopyöräily rajattiin kysymyksen ulkopuolelle. Sekään ei silti tarkoita, etteikö kuntolenkkejä voisi polkea maastopyörällä kuten 38 % vastanneista tekeekin. Eikä kysymys ole vain maastopyöräilijöistä, sillä luku kasvaa, kun tarkastellaan kilpapyörän omistajia. Heistä peräti 46 % lenkkeilee myös maastopyörällä, mikä kertonee ennen kaikkea siitä, että Suomen olosuhteissa maastopyörästä on moneksi.

Sanan varsinaisessa merkityksessä maantiepyöräily on miehinen maailma. Kilpapyörän omistaa 55 % lenkkeilevistä miehistä, mutta vain 26 % naisista. Peruspyörällä ja hybridillä kuntoilevat puolestaan naiset. Ero on merkittävä, sillä peruspyörällä ajaa lenkkiä peräti neljännes naisista, mutta vain 5 % miehistä.

Pyörän selässä kuntoilijat viihtyvät yksin. Tavallaan se on ymmärrettävää, sillä sosiaalinen aspekti on yleensä sitä pienempi, mitä vauhdikkaammasta kestävyysliikunnasta on kysymys. Toisaalta pyöräilyä ei selvästikään mielletä joukkuelajiksi. Isomman porukan tarjoamaa vetoapua (tai juttuseuraa) kaipaa vain 14 % harrastajista.

Puolet vastaajista lenkkeilee useita kertoja viikossa ja yli 80 % vähintään viikoittain. Kyselyn perusteella tyypillinen kuntolenkki osuu pituudeltaan 25–50 kilometrin haarukkaan ja keskinopeus on 20–25 kilometriä tunnissa. Oheisesta taulukossa naisten ja miesten vauhdit on esitetty rinnakkain.

Joka toinen maantiepyörä on kuiturunkoinen. Levyjarruihin on siirtynyt kolmannes maantiepyöräilijöistä. Nämä kalustoon liittyvät kysymykset esitettiin kilpapyörän omistajille.

»Takaisin pääjuttuun

Lue lisää seuraavista osioista:

»Työmatkapyöräily
»Maastopyöräily
»Pyörämatkailu