Koronatalven retkikohteita

02.12.2020 | Eeva Mäkinen

Koronaepidemia on lähes lopettanut ulkomaanmatkailun. Onneksi vastuulliselle matkailijalle on tarjolla turvallisia luontokohteita ja elämyksiä kotimaassakin.

Olemme varmasti yksi niistä onnellisista maailmankolkista, joissa ulkoilu on näinä erityisinä aikoina sallittua ja vieläpä suositeltua. Mitä syrjäisemmän ulkoilupaikan löytää tuulettaakseen omia ajatuksiaan ja saadakseen liikuntaa, sitä parempi.

Media on täyttynyt matkustusvinkeistä suosittuihin retkikohteisiin, joiden parkkipaikoilla on varsinkin loma-aikaan ruuhkaa. Pohjoiseen loma-aikaan matkaava tulee törmäämään lähes varmuudella netistä vinkkejä hakiessaan Riisitunturin kansallispuistoon, mutta Suomi on täynnä muitakin upeita paikkoja – yhtään vähättelemättä Riisitunturin kauneutta.

Jokaisella meillä on vastuu lomailla koronaturvallisesti ja matkustaa harkiten. Tekisikö vain päiväretkiä? Vai suunnittelisiko yöpymistä autio- tai varaustuvassa? Varovaisuutta noudattaen myös ruuhkaisimmat kansallispuistot ovat hyviä paikkoja matalan kynnyksen ulkoiluun.

Röyssyjä voi käydä ihailemassa esimerkiksi Taskun saaren lähistöllä.

Oulun eteläpuolella sijaitseva Liminganlahti on tunnettu erityisesti linnuistaan kevään ja syksyn muuttoruuhkan aikaan, mutta alue on talvisin ulkoilijan paratiisi.

Jää- ja lumitilanteen salliessa merenjäälle tehdään hiihtolatu. Merellä voi käydä ihailemassa ulkoa päin vanhoja hienoja merikämppiä, joista muutama on selvinnyt vuosikymmenten aikana koetuista myrskyistäkin.

Kaunein aika hiihdellä merenjäällä on ehdottomasti kevättalvi, kun aurinko peilaa jään ja lumen pinnasta saaden kaukaisuudessa olevat pilvenhattarat näyttämään kangastuksen tavoin vuorilta. Retkelle kannattaa pakata tuulenpitävien varusteiden lisäksi kuumaa juomaa ja istuinalusta ja pysähtyä hetkeksi nauttimaan avarasta maisemasta.

Oulun seudulla kannattaa poiketa kevättalvella myös Raahessa, jonka saaristossa monen miehen korkuiset ahtojäävuoret valtaavat rannat. Jäävuoria kutsutaan tuttavallisemmin nimellä röyssyt.

Röyssyt ovat myrskytuulten muodostamia korkeita jäävuoria, jotka ovat näyttävimmillään kevättalvella.

Röyssyjä voi käydä ihailemassa esimerkiksi Taskun saaren lähistöllä, jossa toimii kahvila ja jonne on mahdollista päästä rekikuljetuksella. Raahessa tehdään lumi- ja jäätilanteen salliessa hiihtolatuja jäälle, mutta jäällä voi myös halutessaan pyöräillä, lumikenkäillä, ajaa fatbikellä tai potkukelkkailla.
 

Nuorgamin tunturiylänkö on oma maailmansa – kuin portti pilvien päälle.

Kuulaat tunturiylängöt aurinkoisena pakkaspäivänä, huurteeseen käpertyneet tunturikoivikot ja jäämeren viiltävän kylmä viima ovat osa Nuorgamin alueen viehätystä.

Riekkoparvien pyrähdykset, suuret porotokat tunturissa ja koivikoiden keskellä ruokailevat hirvilaumat ovat mielikuvia, joiden johdattelemana moni matkaa Utsjoelle ja Nuorgamiin ja tuskin pettyy päätökseensä.

Jopa vaatteiden alle tiensä löytävä viima tuntuu siedettävältä, koska sen tietää loppuvan aikanaan.

Kylän lähistöllä tunturiylängöllä voi tehdä upean ja helpon päiväretken esimerkiksi Skaidejärven kodalle. Kota sijaitsee järven rannalla pienessä notkelmassa, ja sieltä näkee pelkkää valkoista avaraa maisemaa niin pitkälle kuin sen päivän näkyvyys sallii.

Alueella huomio kiinnittyy välillä erikoisiin kuolleisiin tunturikoivikoihin. Laajat hallamittarin tuhoamat alueet ovat muistutus luontomme herkästä tasapainosta, ja niiden palautuminen kestää vuosikymmeniä.

Kannattaa tarkastaa revontulten mahdollisuus, ja nauttia myös yötaivaasta.

Miltä tuntuisi kiitää retkiluistimet jalassa Pielisen jäätä pitkin kohti auringonlaskua? Pysähtyä tauolle ja nauttia Kolin maisemista ihan erilaisesta perspektiivistä?

Olosuhteiden salliessa Pielisen yli avataan seitsemän kilometrin mittainen jäätie Kolilta Vuontislahteen. Tien viereen tehdään retkiluisteluun soveltuva väylä, mutta jäällä voi myös käydä kävellen tai hiihtäen, toki turvallisuus huomioiden.

Ehkä ruuhkaisen sesongin aikaan retkiluistelua voi kokeilla kuun valossa, pysähtyä katselemaan tähtiä ja kuunnella jään ääniä pakkasyönä. Keväisin myös revontulien aktiivisuus on usein koholla ja taivaan tulia saattaa näkyä Kolin korkeudella saakka.

Kannattaa tarkastaa revontulten mahdollisuus, ja nauttia myös yötaivaasta.
 

Pääkaupunkiseudun lumettomat talvet ovat mahdollisesti tulleet jäädäkseen, mutta jo lyhyen matkan päässä sijaitsevalla Torronsuolla Tammelassa saattaa sataa lumi suon pinnalle, ja näky voi olla uskomattoman erilainen Helsingin vesisateeseen verrattuna.

Torronsuon maisema voi tuoda mieleen teleportin pohjoiseen. Käkkyrät suomännyt, avaran suon poikki kulkevat pitkospuut ja jopa riekkojen nauru on mahdollista kokea tällä Suomen syvimmällä suoalueella.

Hyvälumisina talvina Torronsuolle kannattaa lähteä tutkimaan maastoa hiihtäen tai lumikenkäillen ja ottaa varalta kiikarit mukaan lintuhavaintoja varten.
 

Tuntsan eteläpäässä sijaitseva Sorsatunturi on Sallan alueen upea nähtävyys, jonne harva päätyy vierailemaan talvella. Tykkylumipuut ja maisema ympäröiville jylhille tuntureille sekä kauas Venäjän puolelle ovat ehdottomasti vierailun arvoisia, mutta tälle retkelle kannattaa varustautua huolella kartan ja suunnistustaidon kanssa.

Tunturia ympäröivä alue on suota ja vanhaa kuusimetsää. Sorsatunturin laki on puurajan yläpuolella, joten ylimpiin puihin kerääntyy talvella upea tykky.

Sorsatunturin juurelta löytyy avoin kota ja läheisyydessä on myös vuokratupa, jossa on kaksi eri kokoista puolta ja erillinen sauna.

Iivaaralla kulkee retkeilyreitti Iirinki.

Kuusamon seudulla on monia tunnettuja vaaramaisemia, joista on mukava katsella Koillismaan tunnusomaisia kuusimetsiä ja järviä. Yksi harvemmin mainittu, mutta sitäkin upeampi retkipaikka on Kuusamon eteläpuolella sijaitseva Iivaara.

Iivaaralla kulkee retkeilyreitti Iirinki, joka on noin yhdeksän kilometrin mittainen polku vaaran päälle läpi vanhojen kuusikoiden, kivuten ylös hulppealle näköalapaikalle.

Tälle retkelle kannattaa varata aikaa ja eväitä, sillä polku ei ole aina avoinna vähäisen käytön vuoksi, ja lumituisku saattaa peittää sen keskellä talvea, vaikka kulkijoita kävisikin.

Iivaaran päällä on tulipaikka, käymälä ja liiteri, jossa on halkoja. Lumituiskun jälkeen joutuu varmasti tekemään lumitöitä ennen tulien tekoa, mutta eväiden syönti ylhäällä auringonlaskua katsellen on yksi Koillismaan upeimmista kokemuksista.
 

Pallaksen lumoavan kaunis maisema juurtuu helposti syvälle sydämeen, ja on haastavaa lähteä jonnekin uuteen paikkaan, vaikka parkkipaikka olisi ääriään myöten täynnä.

Lähellä on kuitenkin muutamia vaihtoehtoisia paikkoja kaunista päiväretkikohdetta etsivälle.

Arvokkaasti vanhentunut Mustavaaran tupa ja Mustavaaran laki ovat hyviä vaihtoehtoja Pallaksen ruuhkille. Mustavaaran autiotupa on Metsähallituksen ilmoituksen mukaan juuri poistettu käytöstä, mutta lähistölle on rakennettu käymälät ja kota, jossa on varmasti mukava syödä eväät jonakin aurinkoisena päivänä.

Mustavaaralle pääsee hiihtämällä tai lumikengillä ainakin kahdesta eri suunnasta, ja alueella voi kulkea halutessaan omia metsäisiä hiihtoreittejä pitkin päästäkseen nauttimaan maisemista mahdollisimman rauhassa. 
 

Saariselän lumen täyttämässä maastossa on upea luontolatu Kulmakuruun. Kulmakuru on hieno, syvä kuru, jonne pääsee Saariselän keskustasta Tolosjoen jäädyttyä, kun luontoladulle on tehty pohja. Reitin korkeimmalta kohdalta avautuu hieno maisema Hammastunturin erämaan suuntaan.

Matkan varrella on upeaa vanhaa metsää, ja keväisenä pakkaspäivänä pitkän ylämäen päässä odottaa upeilla luonnon elementeillä koristeltu maisema.

Reitille kannattaa ehdottomasti ottaa eväät ja varata aikaa kulkemiseen, jotta ehtii myös pysähtyä nauttimaan ympäristöstä.