Kilpisjärven liikuntajuhannus

13.06.2018 13:40 | Sauli Herva

Saanatunturin takarinteellä kisataan tänä vuonna jo 73. Kilpisjärven Juhannushiihdoissa, jotka käynnistävät nykyään jo useasta eri lajista koostuvan upean kolmipäiväisen tunturiliikuntatapahtuman. Elämyksellinen liikuntajuhannus on Lapin ja koko Suomen yksi legendaarisimmista luontoliikuntatapahtumista. Teksti ja kuvat Sauli Herva

Kilpisjärven seutu tarjoaa ainutlaatuiset liikuntaolosuhteet, mahtavat elämykset ja hulppeat näköalat Suomen jylhimmissä maisissa.

Huumori on osassa lajeista lähes välttämätöntä, joten ainakin sitä kannattaa varata riittävästi mukaan.

Vuodesta 1946 alkaen katkeamatta järjestetyistä Juhannushiihdoista alkunsa saanut perinne on koonnut vuodesta toiseen Kilpisjärven rannoille ja Saanatunturin rinteille sankat joukot tervehenkisiä ulkoilijoita ja luontoliikunnan ystäviä hikisenlystikkään liikuntajuhannuksen viettoon.

Koko tapahtuman idea on liikunnallinen ja urheilullinen, mutta ei aivan välttämättä pelkästään kilpailullinen. Yhdessäolo ja hauskanpito ovat tärkeällä sijalla. Huumori on osassa lajeista lähes välttämätöntä, joten ainakin sitä kannattaa varata riittävästi mukaan.

Monet perheet ja kaveriporukat tekevät niin, että osa ryhmästä osallistuu kilpailuihin tosimielellä ja toiset huvikseen. Loput eivät ehkä kilpaile lainkaan, mutta saavat oman annoksensa luontoliikuntaa patikoimalla kannustus- ja huoltojoukkoina suorituspaikoille ja kisareittien varrelle.

Ennen tai jälkeen tapahtumaa on voitu yhdessä lomailla jossakin toisaalla Suomen ja Ruotsin Lapissa tai matkailla Jäämeren rannikoilla Pohjois-Norjassa.

Perinteiset Kilpisjärven Juhannushiihdot aloittavat tapahtuman juhannusaattona illansuussa.

Osallistujaksi kirjautuminen ynnä muut ”viralliset” toimenpiteet tehdään kisakansliana ja tapahtuman hermokeskuksena toimivassa Kilpisjärven retkeilykeskuksessa.

Varsinainen kisapaikka on milloin missäkin Saanan länsiharjanteen takana säilyneessä lumilaikussa. Hiihtomatka on yleensä korkeintaan 250 metriä. Eri sarjoja kilpailussa on tarjolla jokaiselle sopivasti. Palkintoja jaetaan paljon ja loput arvotaan.

Hiihtotyyli on täysin vapaavalintainen. Terävin kärki selvittää radan nopeimmillaan jopa alle puolen minuutin ja sitkeimmätkin selviävät maaliin alle tunnissa.

Tosihiihtäjille suositellaan märänlumen erikoissuksia. Valkoiset pohjat, voimakas pohjauritus ja fluorivoitelu ovat yleensä varmat vinkit kärkisijoja ja huippusuoritusta tavoitteleville kilpailijoille. Kunniaa ja mainetta voi saavuttaa tervasuksillakin.

Jollei omia hiihtovälineitä ole mukana, saa kisapaikalta lainaksi taatusti hyvin sisään ajettuja ja joskus kovastikin koeteltuja monoja, suksia ja sauvoja. Kilpailuihin osallistuminen tapahtuu omalla vastuulla.

Jo ennen hiihtokilpailuja iltapäivällä on mahdollisuus tutustua Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman tutkimustoimintaan ja illalla kokoonnutaan järven rantaan sytytettävän juhannuskokon ääreen.

Saanatunturin huipulta (1 029 m) on mahtavaa ihastella pohjoisen yötöntä yötä ja keskiyön aurinkoa, mikäli Juhannushiihtojen lisäksi kaipaa vielä reipasta liikuntaponnistusta. Selkeällä säällä reilun 500 korkeuserometrin ja rapian 4 km matkan kiipeäminen tunturin laelle on taatusti vaivan arvoinen ikimuistoinen elämys.

Yhtä hulppeita näköaloja ja avaria maisemia ei kovin monessa paikassa muualla ainakaan Suomen maakamaralla ole tarjolla.

Huipulle ajoissa ehtiäkseen liikkeelle on kuitenkin syytä lähteä hyvissä ajoin. Kohtuullisen hyväkuntoisella lapsiperheporukalla kiipeämiseen kuluu helposti parisen tuntia.

Eväiden ja juotavan lisäksi repussa on hyvä olla jotakin tuulenpitävää. Leppoisallakin tahdilla paita nousussa melko varmasti kastuu ja keskiyöllä tunturin laen karuissa korkeuksissa voi olla yllättävän kylmää myös hyvällä säällä.

Sekin kannattaa pitää mielessä, että laskeutuminen ottaa oman aikansa, mikä vaatii voimansa ja vaivansa.

Juhannuspäivänä elämyksellisessä liikuntajuhannuksessa kilpaillaan Kilpis-pisterasteilla eli rogaining-suunnistuksessa. Kilpailun luonne on sellainen, että kahden tunnin aikarajan puitteissa kerätään mahdollisimman paljon eriarvoisia rastipisteitä.

Pistesuunnistus kilpailu käydään 2–5 henkisin naisten, miesten ja nuorten joukkuein tai yksilökisana. Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan muutama päivä etukäteen kisajärjestelyjen takia, mutta jälki-ilmoittautuminen vielä edellisenä iltanakin voi olla mattimyöhäisille mahdollista.

Kilpailukartat (1:20 000) jaetaan joukkueille kisakeskuksessa ennen puoltapäivää, josta yhteiskyydein siirrytään varsinaiselle lähtöpaikalle. Kilpailussa käytetään emit-leimausta, johon kapuloita on mahdollisuus vuokrata paikan päältä.

Viime kesänä pistesuunnistuksen lähtö ja maali olivat parinkymmenen kilometrin päässä Peeran retkeilykeskuksessa.

Komeiden maastojen ja maisemien lisäksi mieleen jäi kilpailijoiden mukana suunnistanut kotiporo, joka oman joukkueemme mukana kulki parikin rastiväliä ikään kuin äskettäin maanaliseen siirtyneen äijin tai ahkun airuena.

Lapin joikumailla kaikki kummallinen, ylimaallinenkin, voi olla mahdollista. Ennen ajateltiin, että kuollut on elossa niin kauan kuin hänet joikataan.

Elämyksellisen liikuntajuhannuksen viimeisenä kilpailupäivänä ovat vuorossa Saanan vuorijuoksu, Lapin ja Suomen ainoa aito ja oikea vuorijuoksukilpailu sekä ensi kertaa järjestettävä Saanan suopunkimestaruus.

Viime kesänä Saanan suopunkimestaruuden sijasta kilpailtiin Saanan saapassankaruudesta eli valkoisen erikoissaappaan heittämisessä.

Vuorijuoksun reitti noudattelee merkittyä patikkapolku, rakennettuja pitkospuita ja nousuportaita alhaalta Retkeilykeskukselta ylös Saanatunturin huipulle.

Laskeutuminen on palauttelua rankasta noususta, jota tuskin kukaan etenee koko matkaa juoksemalla.

Viime juhannuksena ratkaisevat erot kilpailijoiden välille oli saatu aikaan jo portaiden jyrkimpiin kohtiin mennessä, eikä oikeastaan kukaan yrittänyt kavuta raskainta osuutta pelkästään juoksuaskelin.

Niin vuorijuoksu kuin elämyksellinen liikuntajuhannus ovat hieno paketti maan parasta tunturiurheilua.

Eri lajeihin tosimielellä osallistumalla saa rautaisannoksen kovan luokan aerobista peruskestävyysharjoittelua ja kesäkunto nousee kohisten.

Myös anaerobiseen vauhtikestävyystreeniin on poikkeuksellisen hyvät olosuhteet, mutta homman juju piileekin siinä, kuka pystyy vetämään koko homman läpi tukkimatta jalkojaan maitohapolla umpeen.

Kunnonelama.fi