Kiihtelyksestä tikkuriin

03.03.2021 | Pertti Koskimies

Orava on tunnetuimpia ja suosituimpia eläimiä, ei vähiten siksi, että se on ainoa päiväaktiivinen ja asutusseuduillakin asuva nisäkäs.

Vuosia sitten olin Radio-Suomen studiossa vastaamassa kuulijoiden kysymyksiin lintujen talviruokinnasta. Lähetykseen soitti mies Kiihtelysvaarasta ja aloitti kysymällä, tiedättekö mikä on kiihtelys.

Tuottaja Asko Hauta-ahon ja juontaja Juha Blombergin katsellessa toisiaan tokaisin, että se on neljänkymmenen oravannahan nippu, ja että tuttuja ovat kyllä Kiihtelysvaaran sääksenpesätkin vuosikymmenten takaa.

Oravannahka oli rahayksikkö puolensataa kertaa kauemmin kuin markka, ja euro on oravaan verrattuna kuin tähdenlento. Kiihtelysvaaran kuusikoissa vipelsivät oravat ja viuhuivat pyytömiesten vasamat. Tylppäkärkinen nuoli tuuperrutti oravan mutta ei rikkonut arvokasta turkkia.

Oravan lapsionni on ihmisenkin ilo.

Oravan, jäniksen, näädän, ketun, suden, majavan ja muiden nisäkkäiden turkikset houkuttelivat ihmisiä menneinä vuosituhansina yhä pitemmälle pohjanperille, niin Suomessa kuin muuallakin. Turkiskauppa synnytti yhden maailman vanhimmista kaupallisista yrityksistä, nyt 350-vuotiaan Hudson Bay Companyn, josta iti Quebec ja Kanada.

Pohjois-Euroopassa turkispyyntiä ja -kauppaa harjoittivat monet kansat pirkkalaisista pomoreihin, karjalaisista bjarmeihin. Turkisten kuljetusreiteistä kehittyi nykyajan kauppateitä. Vantaan Tikkurilassa on käyty kymmenet kerrat kauemmin kauppaa turkiksilla kuin autoilla – tikkuri tarkoittaa kymmenen oravannahan nippua.

Vielä sata vuotta sitten Suomessa pyydystettiin miljoonan verran oravia vuodessa, ja oravannahat olivat arvokas vientituote. Minkkien, kettujen ja supikoirien tarhakasvatuksen myötä villinisäkkäiden turkkien arvot romahtivat. Nykyisin ihminen tappaa vuosittain joitakin tuhansia oravia, lähinnä rakennus- ja muita vahinkoja aiheuttavia yksilöitä.

Orava on tunnetuimpia ja suosituimpia eläimiä, ei vähiten siksi, että se on ainoa päiväaktiivinen ja asutusseuduillakin asuva nisäkäs. Metsissä oravakanta on kuitenkin huvennut murto-osaan 1900-luvun puolivälin jälkeen.

Missä ennen asui kiihtelyksen verran oravia, saadaan nyt tuskin tikkuria kokoon.

Syytä ei ole tutkittu, mutta romahduksen laajuus ja nopeus oravan, hömö- ja töyhtötiaisen tapaisilla yleisilläkin lajeilla viittaa elinolojen roimaan huononemiseen yksipuolistuneissa ja nuorentuneissa metsissä. Tehometsätalous on pääsyyllinen siihen, että uhanalaisten ja silmälläpidettävien eläin-, kasvi- ja sienilajien punaisella listalla on metsien lajeista jo lähes neljäsosa ja luontotyypeistä kolme neljäsosaa.

Oravan merkittävistä saalistajista näätä on enentynyt, mutta kanahaukka ja huuhkaja huvenneet. Orava on sopeutunut pärjäämään Välimereltä Jäämerelle, eikä ilmastonmuutos selitä romahduksen nopeutta. Linturuokinta helpottaa pihaoravien talvehtimista, mutta metsässä eläimet ovat ruokavarastojensa ja nuorten kuusikoiden vähäisempien käpysatojen varassa.

Parin kuukauden päästä syntyvät ensimmäiset oravanpojat sammalin vuorattuun risupesään, isoon puunkoloon tai pönttöön, poikue tai pari kesälläkin. Oravan lapsionni on ihmisenkin ilo.

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

LIITY JÄSENEKSI, SAAT LEHDEN

Latu&Polku on Suomen Ladun jäsenlehti ja levikiltään Suomen suurin ulkoilun harrastelehti. Me julkaisemme tarinoita ulkoilmaelämästä, jotta sinä voisit löytää ulkoilusta, retkeilyistä ja liikunnasta elämääsi enemmän sisältöä. Liity jäseneksi, niin saat Latu&Polku-printtilehden kotiisi neljää kertaa vuodessa sekä lukuoikeuden verkkolehteen ja näköislehtiarkistoon.

Liity nyt

Luitko jo nämä jutut?