Kesäloma kotimaassa

01.06.2020 | Eeva Mäkinen

Yöttömän yön auringossa telttailua, uusia retkikohteita ja kartan selailua. Kotimaan upeat retkikohteet tulevat tutuksi tänä kesänä entistä suuremmalle joukolle suomalaisia, mutta mistä itse löytäisi rauhallisen, upean ja samalla tuntemattomamman kohteen lomailuun?

On ihanaa matkustaa paikkaan, josta on kuullut puhuttavan hyvää. On uskomatonta nähdä omin silmin sellainen maisema, josta on katsellut etukäteen kuvia ja nähnyt paikan mahdollisesti parhaimmillaan aamuauringon värjäämänä.

Monesti nuo paikkojen kauneimmat hetket eivät kuitenkaan ole koko todellisuus, ja joskus on saanut pettyä matkustaessaan kauemmas Eurooppaan ja kuvitellessaan paikan näyttävän aina yhtä hienolta kuin näkemissään kuvissa.

Sillä tällä eletään eikä vain vierailla.

Luonto toimii samalla tavalla kaikkialla. Toiset päivät ovat hienompia kuin toiset, ja upeiden hetkien näkemiseen joutuu usein näkemään vaivaa. Pitää myös saada onni puolelleen, mutta onneaankin voi hieman ohjailla. Hienoja päiviä voi olla kerran kuussa tai pari kertaa vuodessa.

Täällä Suomessa matkaillessa tämän ymmärtää ehkä vielä selkeämmin. Tunnemme oman maamme luontoa mahdollisesti hieman paremmin, tai osaamme ennakoida milloin järvi on tyyni ja milloin auringonsäteet loistavat usvan takaa järvimaisemassa. Tai milloin kurjet lentävät aurana kohti pohjoista juuri oman talon päältä, ja milloin ensimmäiset tupasvillat nousevat lähisuolla.

Näillä havainnoilla on myös selkeä jatkumo. Kaikki, mitä Suomen luonnossa ollessaan oppii oivaltamaan – joko luonnosta tai itsestään – tuntuu jollakin tavalla pysyvämmältä, sillä tällä eletään eikä vain vierailla.
 

Väheksymättä yhtään seikkailuja maan rajojen ulkopuolelle, saa Suomessa paljon enemmän irti luontoretkistä – välineiden kanssa tai ilman.

Erilaiset harrastukset tuovat syvyyttä kokemuksiin, ja niistä voi löytyä elämänmittainen uusi oivallus, millä tavalla juuri itse pitää luonnossa liikkumisesta. Kesälomalla voi tänä vuonna olla mahdollisuus kokeilla jotakin uutta harrastusta tai välinettä ulkona liikkumiseen, sellaista mihin aiempina kesinä ei ole ollut aikaa.

Mutta ne paikat. Jos paikalla on nimi, niin sillä on enemmän vetovoimaa. Olisi mahtavaa pystyä matkustamaan turvallisesti edes jonkin nimiseen paikkaan – ennemmin kuin ”takapihalle lähimetsään”, jonne koko kevät on matkustettu yhdessä, mutta erillään.

Suosittujen kansallispuistojen helpoiten saavutettavat ja kauniit reitit ovat olleet tänä keväänä kansan suosiossa ja ideat saattavat hyvinkin loppua kesken. Mistä keksisi hyvän kesälomakohteen?


Kuvauksellisten ja hienojen ulkoilupaikkojen inspiraation lähteenä pitkään toimineen Retkipaikka.fi-median luontohelmiin on varmasti viime aikoina päässyt tutustumaan ja ihastumaan moni. Sieltä löytyy paljon hyviä ideoita myös kesäloman lähiretkille ja vaihtoehtoja kansallispuistojen tarjonnalle.

Seikkailua etsivä ja ruuhkaa välttelevä saattaa kuitenkin ennemmin tarttua karttaan ja kompassiin ja hyödyntää jokamiehenoikeuksia kesälomallaan.

Keski-Suomessa Isojärven kansallispuistossa Heretty-kahvilaa pyörittävä luontoreittien suurkuluttaja Minna Jakosuo vinkkaa upeasta Wanha Witonen -melontareitistä Kuhmoisissa. Reitti kulkee Petäjävedeltä Jämsään 50–75 km matkan useilla rantautumismahdollisuuksilla ja on juuri kunnostettu.

Reitti on Minnan mukaan ihanan monipuolinen. Reitin varrelta löytyy maalaismaiseman romantiikkaa, erämaisia kapeita järviä, kauniita suojelualueita ja koskia, jotka voi myös ohittaa.

Kuhmoisissa kulkee myös vastikään kunnostettu pyöräilyreitti Kuhmoisten Kuhmurat, joka kulkee noin 65 km matkan Kuhmoisten satamasta kauniiseen Isojärven kansallispuistoon. Pyöräilyreittiä kuvaillaan matalan kynnyksen reitistöksi komeilla näköaloilla, jonka reittejä voi valita haastavuuden mukaan.

Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudulla asuva, koiran kanssa aktiivisesti ulkoileva ja eri lajeja mielellään harrastava valokuvaaja Harri Tarvainen ja Kaffe-koira vinkkaavat mukavaksi alueeksi Sanginjoen Lemmenpolun.

Jos paikalla on nimi, niin sillä on enemmän vetovoimaa.

He ovat myös laskeneet sup-laudalla Sanginjokea pitkin, mutta suosittelevat tätä silloin, kun vesi on korkealla, jotta retkestä ei tulisi kivikossa kävelyä. Sanginjoella suojelualueen tunnelma on erämainen ja polkujen varrella pääsee ihailemaan koskematonta aarnimetsää.

Harri ja Kaffe kertovat lisäksi mahtavia seikkailutarinoita kauniista Ärjänsaaresta Oulujärvellä, mutta Ärjänsaaren kuljetuksien toteutumisesta ei ole vielä tätä kirjoittaessa varmuutta.

Sen sijaan eksoottisen Hailuodon luonto on ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka Oulun seudulla. Hailuodon pitkiin hiekkarantoihin pääsee tutustumaan autolautalla, jonka aikataulut löytyvät Finferries.fi-sivustolta.


Kouvolassa nykyään asuva, Suomen Ladun Kiilopäälläkin aiemmin työskennellyt ja luontoretkistä voimaa saava Petri Kulha kertoo Repoveden kansallispuiston vaihtoehdoksi upean Heisanharjun luonnonsuojelu- ja virkistysalueen, joka sopii hyvin perheille helppojen reittiensä vuoksi.

Heisanharjulta löytyy kapeita vesistöjä puhkovia harjuja ja lampia ja sitä kutsutaankin Kymenlaakson Punkaharjuksi.

Melontaa kaipaaville Petri ehdottaa 113 km pituista Väliväylän reittiä, joka saa alkunsa Saimaalta Kivijärvestä ja yhtyy Kymijokeen. Lyhyempää päivämelontaa kaipaaville upeat harjumaiset maisemat löytyvät puolestaan Paistjärven alueelta Heinolasta. 

Vinkkejä kesälomakohteisiin löytyy varmasti paljon lisää jo omasta lähipiiristä, mutta ehkä tässä ajassa tärkeää onkin oivaltaa jotakin uutta itsestään ja miten sammuttaa oma retkeilyjano nykyisten ohjeistusten puitteissa.

On kutkuttava ajatus löytää uusia, jopa henkeäsalpaavia paikkoja läheltä ja ymmärtää kokonaisuudessaan oman lähiympäristönsä retkeilypotentiaali.