Kesällä Kuhmoon

02.06.2021 | Jouni Laaksonen

Tietyt Suomen kunnat ovat erityisen kiinnostavia retkeilijän näkökulmasta, todellisia retkikohteiden runsaudensarvia. Kuhmo on niistä yksi.

Lentua

Kuhmossa on valtavasti järviä ja niitä yhdistäviä jokia. Koskia on peräti sata kappaletta. Kalastusvälineiden mukaan ottaminen on hyvä idea. Ensimmäisen päivän teema voisi olla vesiluonto. Kuhmon keskustassa Pajakkakoski on erinomaisen helppo käyntikohde, kävelymatkan päässä ydinkeskustasta, mainion kirjaston kupeessa. Kosken rannan tervansoutuaikakaudesta muistuttavat vetomöljät on kunnostettu lankkupitkoksiksi, joilla käväisee näppärästi vaikka iltasella.

Toinen vetomöljä löytyy Lentuankoskelta, jossa kannattaa patikoida Lentuan vuokrakodan pysäköintialueelta kosken partaalle, sitten Välisuvannon laavulle ja metsäpolkua pitkin takaisin. Silmukkalenkillä on mittaa 1,5 kilometriä.

Lentuankoski on myös yksi portti [01] Lentualle, Kainuun suurimmalle säännöstelemättömälle järvelle. Tämä saarisokkeloiden ja selkävesien järvi on kesäisin metsäpeuran mielialuetta, saarissa ja mannerrannoilla on upeita hiekkarantoja erämaajärven tuntu. Lentualla Akseli Gallen-Kallela maalasi Kalevala-aiheisen Aino-triptyykkinsä, ja juuri täällä Konsta Pylkkänen koki sinisimmät ajatuksensa.

Lentuan hiekkarannoilla näkee usein metsäpeurojen jälkiä, joskus itse ylväitä eläimiäkin. Jos mukana on oma kanootti tai vuokraa paikalliselta yrittäjältä kanootin, Lehtosaaren saunallinen autiotupa, Vetotaipaleen puolikilometrinen hiekkaranta nuotiopaikkoineen, Kotasaaren harjun tyven laavu ja muut herkut tulevat ulottuville. Lentualla voi meloa vaikka koko viikon. Jos lähtee Lentualle vain päiväretkelle, hyvä lähtöpaikka pohjoisosan saarien sekaan on järven itärannalla Isojoen sillanpielen parkkipaikka.

Ajomatka Kuhmon keskustasta Lentuan vuokrakodalle 16 km.

Elimyssalo

Kuhmo on erämaapitäjä, joka tunnetaan laajoista metsistään. Suurin osa satakilometrisestä selkosesta on valjastettu talouskäyttöön, mutta Kuhmossa on myös upeita vanhaa metsää kasvavia suojelualueita. Kaupungin vaakunan mukaisesti monin paikoin naavalettiset, paksut korpikuuset ovat valtapuina, mutta toisaalta vähintään yhtä monin paikoin suoraryhtiset, jyhkeät mahtipetäjät ovat metsänkuvassa määräävä tekijä.

[02] Elimyssalo on Kuhmon laajin suojelualue, ja se on näyttävä kappale taigaluontoa: rauhaa huokuvia metsäisiä vaaroja ja kangasmaita, väleissä laajoja aapasoita ja keloreunustaisia suojuotteja, ja koristeena metsäpuroja ja lähteitä. Elimyssalolle on hyvä lähteä lounaislaidalta, Saari-Kiekistä.

Kiinostava on Levävaaran vanha kruununmetsätorppa, jonne ei ole koskaan tullut tietä eikä mene edelleenkään. Jos käy vain Levävaarassa ja Saari-Kiekin laavulla, patikoitavaa kertyy 3 kilometriä. Paremmin Elimyssaloon tutustuu kiertämällä Elimysjärven, jolloin päiväretken mitta on 13 kilometriä. Saunaniemen laavu Elimysjärven rannassa on viehättävä.

Ajomatka Kuhmon keskustasta Saari-Kiekin P-paikalle 61 km.
 

Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualue

Harjut, tai kainuulaisittain särkät, ovat järvien ja korpien ohella leimallinen piirre. Näyttäviä harjuja on Kuhmossa paljon. [03] Iso-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualue on kuin pienois-Hossa: alueella on runsaasti järviä, harjuja, mäntykankaita, peuranpyyntikuoppia, tervahautoja, laaja polkuverkosto ja hyvät taukopaikat polkujen varsilla.

Kuten Hossassa, myös Iso-Palosella on merkkejä vuosituhansien takaisista kulkijoista.

Länsireunalta Matokankaalta lähtevä 12 kilometrin kierros Iso-Palosen ympäri on helppokulkuinen neulasmattopolku, joka sopii loistavasti patikoinnin lisäksi myös polkujuoksuun. Pohjoislaidalta Valkeiskankaalta alkava Pikku-Palosen kierros on mitaltaan 5 kilometriä. Vanhinta ja järeintä metsää näkee alueen länsiosassa 3,5 kilometrin mittaisella Jäkäläsärkän kierroksella.

Ajomatka Kuhmon keskustasta Matokankaan P-paikalle 43 km.

Teerisuo-Lososuon soidensuojelualue

Jo Elimyssalolla näkee laajoja aapasoita, mutta vielä suovaltaisemman kokemuksen saa [04] Teerisuo-Lososuon soidensuojelualueella. 12 kilometrin rengasreitistä peräti nelisen kilometriä on pitkospuita. Pitkospuut ovat tällä hetkellä heikossa kunnossa ja on epäselvää, onko niiden uusimiseen resursseja, joten tälle retkelle kannattaa lähteä kumisaappaissa. Syväpuro on viehättävä korpikuusikon metsäpuro, Multisärkkä on kapea aapasuon halkaiseva harju, ja Teerisuon laavulla tuntee olevansa jo syvällä erämaassa.

Ajomatka Kuhmon keskustasta Teerisuon P-paikalle 33 km.
 

Jämäsvaaras

[05] Jämäsvaarasta löytyy kaikkea edellä mainittua. Varsin lähellä keskustaajamaa sijaitseva virkistysmetsä pitää sisällään kaunista vaaranrinteiden ikimetsää, kiinnostavia kallioita, erämaisen Jämäsjärven eheän valuma-alueen, sieviä soita sekä näyttävän Alanteensärkän harjun. Näppärää rengasreittiä alueella ei ole, mutta laavuja ja tulipaikkoja on useita, ja niistä sopii valita joku retken kääntöpisteeksi. Esimerkiksi patikoinnille Jämäsvaaran P-paikalta Kaksilampisen laavulle ja takaisin tulee mittaa 5 kilometriä.

Ajomatka Kuhmon keskustasta Jämäsvaaran P-paikalle 24 km.

​​​​​​​

Jonkerinsalo ja Kieverrysjärvet

Kuhmon kaakkoiskulmalla on valittavana kaksi hienoa ja hyvin erilaista retkikohdetta, joissa voi molemmissa käydä saman päivän aikana, jos virtaa riittää. Suomessa on 12 Hiidenportti-nimistä paikkaa, ja todennäköisesti jokainen näistä on melko kiinnostava. Tunnetuin on naapurikunta Sotkamon kansallispuiston Hiidenportti, mutta [06A] Jonkerinsalon Hiidenportti on myös erittäin näyttävä rotko. Louhipuro levittäytyy kalliojyrkänteiden välissä pitkulaiseksi lammeksi ja paikoin taas katoaa jännittävästi suoturpeen alle näkymättömiin.

Retkelle Kangasvaaran P-paikalta Hiidenportin laavulle ja takaisin kertyy mittaa seitsemän kilometriä.

[06B] Kieverrysjärvet hurmaa järvien, harjujen ja mäntykankaiden voimin. Helppokulkuinen kuuden kilometrin lenkki kiertää Syvälammen ja Juolungan ja kulkee Hukkalammen ja Porojärven rantoja. Nämä, yhdessä Syrjänlammen kanssa, muodostavat Kieverrysjärvet. Juolungansalmen laavu on sievällä paikalla ja Juolungan kaakkoispäässä reitti nuolee rajavyöhykkeen takarajaa.

Ajomatka Kuhmon keskustasta Kangasvaaran P-paikalle 48 km ja Porojärven P-paikalle 53 km.
​​​​​​​

Sininen polku ja Kylmänsärkät

Kaikkein näyttävimmän harjupolun tittelistä Kuhmossa kamppailevat rinta rinnan [07B] Sininen polku Nivan kylällä ja [07A] Kylmänsärkät Niemisen kylällä. Kummassakin vaikuttavan korkea harju kohoaa suoraan järvien pinnasta, joten näistä sopii valita jompikumpi yhden retkipäivän kruunuksi.

Kuhmon UKK-reitti kulkee Kylmänsärkkää pitkin ja harjun tyvellä Rapalammella on suureen tervahautaan rakennettu laavu. Paikallinen kyläyhdistys on merkinnyt pienen sivupolun ja näin on muodostunut 7-kilometrinen rengasreitti Tervapolku. Tervapolku lähtee Lakkalammen läheltä ja kulkee aluksi Iso-Valkeaisen itäpäähän, jossa se nousee harjulle ja yhtyy UKK-reittiin. Iso-Valkeaisen ja Nuotti-Valkeaisen välissä polun varressa näkee erityisen näyttäviä ikivanhan metsäpalon jälkiä. Yhdessä jättiaihkissa on lähes ladonoven levyinen palokoro, ja toisen suuren petäjän tyven läpi tuli on tehnyt kolon, josta aikuinenkin mahtuu konttaamaan läpi.

Sininen polku on nimensä veroinen. Liminsärkältä lähdettäessä pitkulainen Vääränlampi heijastelee taivaan sineä pitkän aikaa harjun vasemmalla puolella, ja oikealla välkkyvät Hirvilammet. Kapustalammen ja Ison Talaslammen seutu on erämainen, ja Särkkäjärvi on jälleen harjun pitkä sininen seuralainen. Edestakaisella patikoinnilla Liminsärkän P-paikalta Särkkäjärven Pitkäniemen laavulle kertyy matkaa 12 kilometriä. Lyhyempiäkin vaihtoehtoja on.

Ajomatka Kuhmon keskustasta Tervapolun lähtöpaikalle 42 km tai Liminsärkän P-paikalle 25 km.