Jokaisen juttu – tunnepuhetta jokamiehenoikeuksista

27.11.2019 | Anne Rautiainen, Tuulikki Halla

Mitä ajatuksia jokamiehenoikeudet herättävät? Aineetonta, luontoon liittyvää kulttuuriperintöä pohtinut seminaariyleisö nimesi kolme tärkeää asiaa.

Jokamiehenoikeus on meille usein juuri se tuttu litania siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Saamisen ja ei-saamisen alla piilee kuitenkin vahvoja tunteita ja merkityksiä. Näitä tutkailimme yhdessä työpajamme osallistujien kanssa Kansallismuseon Arvokas luonto – Arvot ja luontoon liittyvä elävä perintö seminaarissa lokakuussa. Kiteytettynä meille jäi mieleen kolme asiaa:

Jokamiehenoikeudet tuottavat paljon enemmän myönteistä oloa kuin kielteistä. Jokamiehenoikeudet nähdään vahvasti osana tulevaisuutta. Jokamiehenoikeuksien käytössä pientä pidetään kauniina ja välinpitämättömyyttä uhkana.  

”Ainutlaatuinen itsestäänselvyys”

Jokamiehenoikeudet herättivät myönteisiä tunteita. Hyvää oloa oikeudesta marjastaa toisen omistamalla maalla, onnellisia muistoja koko perheen yhteisestä ajasta, tyyneyttä takaiskun kohdatessa, rakkautta liikkua vapaasti, ylpeyttä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta, joka tarjoaa matalan kynnyksen luontoharrastukseen ja joka sitouttaa meidät luontoon.

Jokamiehenoikeudet herättävät myös vastakkaisia tunteita: huolta, vihaa ja surua niiden väärinkäytöstä tai piittaamattomuudesta.

”Säilyy ja rikastetaan”

Jokamiehenoikeuksien merkitys ei tulevaisuudessa vähene. Viidentoista vuoden kuluttua ne nähdään edelleen kaikkia koskevana luontoon pääsyn vapauden symboleina, osana elämää ja identiteettiä.

Toimintaympäristöt muuttuvat, mutta oikeudet pysyvät muutoksessa mukana. Ne kantavat itsessään perinnettä, käytännön tekemistä, mutta ovat valmiita muuntumaan. Lisätty todellisuus voi tuoda niihin uuden ulottuvuuden.

Toisaalta keskustelua ja rajanvetoa joudutaan käymään siitä, kuka oikeutta voi käyttää. Oikeuksien perinne tulee ajasta, jolloin esimerkiksi luontomatkailu ei ollut niin laajamittaista kuin nykyään, ja joudumme tasapainottelemaan esimerkiksi sen kanssa, miten oikeuksia fiksusti ja niiden luonteen mukaisesti käytetään.

”Vastuu kuuluu kaikille”

Luonto on monille arvokas. Toiminta, joka nähdään luontoa tai omaa yksityisyyttä, omaa reviiriä loukkaavana, koetaan uhkana.

Kaupallisessa toiminnassa mietityttää toiminnan laajuus, kuluttavuus ja hallitsemattomuus. Samaan aikaan pienimuotoisella toiminnalla nähdään hyötyjä yhteiskunnalle, paikallisille toimijoille ja ihmisille, jotka tarvitsevat erilaista apua tai välineitä päästäkseen tai uskaltaakseen luontoon. Kokeakseen jotain enemmän. Jokamiehenoikeuteen kuuluu aina vastuullisuus olla aiheuttamatta haittaa.

Kiitokset työpajalaisille mainioista keskusteluista!

Kirjoittajista: Anne Rautiainen on yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Suomen Ladussa, Tuulikki Halla taas Metsähallituksen viestintäpäällikkö (vastuullisuus).