Idän ihmeet

04.10.2024 | Terhi Ilosaari

Moni tietää, vaan harva tuntee Ruunaan.

Lieksan kohdalle on pudonnut roppakaupalla retkeilyhelmiä. Patvinsuon ja Kolin kansallispuistot ovat monelle tuttuja, vaan kuka tuntee vuonna 1976 kansallispuistoksi ehdotetun ja retkeilyalueeksi päätyneen Ruunaan? Koskissa viihtyvä kalastaja kyllä, lukuisat koskimelojatkin varmasti, vaan monikaan ei mainioksi luontokohteeksi tunnista.

Alue koostuu kahdesta osasta: osittain rajavyöhykkeellä olevasta Ruunaan luonnonsuojelualueesta sekä tunnetummasta, joskin puolet pienemmästä Ruunaan retkeilyalueesta, joka sijoittuu Lieksanjoen molemmin puolin.

Ruunaan retkeilyaluetta halkovalla Lieksanjoen osuudella on kuusi koskea, ja niiden läpi kulkeva venereitti on noin 30 kilometrin mittainen. Melojien luokituksessa kosket ovat vaativuudeltaan luokkaa I-III. Ohjatuilla retkillä kaikkien koskien pärskeet voi päästä kokemaan puisen koskiveneen tai kumilautan kyydissä.

Tunnetuin koskista on [01] Neitikoski, jonka äärellä ääripäät kohtaavat. Adrenaliininystävien temppuillessa aallokossa melat käsissään voivat esteetöntä reittiä arvostavat ihailla menoa rannan lankkupoluilta käsin ja siirtyä sitten lähistön tulipaikoille kuuntelemaan kosken kohinaa.
 

Patikkareittejä on yhteensä lähes 60 km: kahden kilometrin [02] Närelenkistä aina 31 kilometrin mittaiseen [03] Koskikierrokseen. Alueen eteläosissa ovat päiväpatikoijalle soveltuvat [04] Siikakosken pikkulenkit (3 km ja 5 km). Haastaviksi on luokiteltu Koskikierroksen lisäksi sekä [05] Vastuuniemen kierros (11 km) että [06] Neitijärven kierros (22 km).

Mikko ”Peltsi” Peltolankin ylistämä 133 kilometrin [07] Karhunpolku kulkee alueen halki. Se lähtee Patvinsuon kansallispuistosta ja saavuttaa Ruunaan 80 kilometrin kohdalla. Viimeistään vuonna 2025 avataan Ruunaalle 35 kilometrin pituinen gravel-pyöräilyyn tarkoitettu Karttulenkki, joka kiertää retkeilyaluetta osin teitä, osin polkuja pitkin. Kolme ylitysvenettä ja kaksi riippusiltaa tuovat patikkareiteille oman mausteensa.

Moni aloittaa retkensä [08] Ruunaan retkeilykeskukselta, läheltä Neitikoskea, missä kesäravintola, vuokramökit ja maksullinen leirintäalue luovat vaivattomat puitteet pienelle luontolomalle. Suoraan hiljaisemmille seuduille halajava suuntaa Miikkulanvaaran pysäköintialueelle ja sieltä Paasikoskea sekä Haapavitjaa ihailemaan. 

Vaikka leiriytyminen on alueella sallittua jokaisenoikeudella, on suositeltavaa keskittää yöpyminen tulenteko- ja laavupaikoille. Niitä on kymmenittäin toinen toistaan hienommilla rantapaikoilla.

Ruunaan retkeilyalueella on meneillään kolmevuotinen hanke, jonka aikana niin tulipaikkoja, laavuja kuin lankkupolkujakin kunnostetaan.

Seudun todellinen aarre, Ruunaan luonnonsuojelualue on tietön erämaa, joka piileskelee retkeilyalueen kyljessä. Todennäköisin retkeilijän reitti kulkee Ruunaanjärven läpi. Pitkulaisella järvellä on tapana vahvistaa etelästä tai pohjoisesta puhaltavaa tuulta, ja siksi seikkailua suunnitellessa on sääennuste syytä tutkia tarkkaan, ettei aallon korkeus ja kovuus yllätä.

Yksi Ruunaan alueen merkittävimmistä puuhamiehistä, Uuno Oinonen, syntyi Ruunaanvaaralla. Asuinpaikan merkit voi löytää maastosta. Vaaran juurella on mitä upein teltta- ja tulipaikka laavuineen ja käymälöineen. Tämä on yksi luonnonsuojelualueen viidestä sallitusta leiriytymispaikasta. Konkarit paljastavat, että Mätäsjoen ja Säynäsemän alue tulipaikkoineen on kaikista sykähdyttävin – retkikohde, jonne pääsystä on syytä haaveilla.

Alueen suojelun tarkoitus on säilyttää seutu mahdollisimman koskemattomana ja luonnonmukaisena sekä turvata mm. metsäpeuran, karhun ja kotkan elinympäristö. Retkeilijä liikkukoon nämä tarkoitusperät mielessään.