Hitaita ja nopeita muutoksia

29.11.2023 | Matti Mela

Inarijärven laitaosissa kaamoksen alkaminen ja järven jäätyminen sattuvat suunnilleen samoihin aikoihin.

Marraskuun loppupuolella Inarin maisemissa tapahtuu muutoksia. Kaamoksen lähestyessä keskipäivän pastellinkeltainen valaistus vaihtuu punertaviin sävyihin. Kuun lopulla horisonttiin katoava aurinko yltää enää vaarojen huipuille. Jäätyvän Inarijärven tasolla kaamos on jo alkanut.

Tämän vuosittain samaan aikaan toistuvan arktisen syklin aiheuttaa maapallon akselin kallistuskulma. Pohjoinen napa-alue jää myös keskipäivällä auringon säteilyn ulottumattomiin.

Napapiirillä tämä kestää teoriassa yhden vuorokauden, Inarissa noin 1,5 kuukautta ja pohjoisnavalla 6 kuukautta.

Ilmiö ei kuitenkaan ole täysin vakaa, koska maapallon akseli heiluu hieman eri syistä. Siksi pohjoinen napapiiri liikkuu pohjoiseen noin 15 metriä vuodessa. Ihmisen elämän aikana se tekee kilometrin. Käytännössä sitä tuskin kukaan huomaa.

Kun syklin kesto on noin 41 000 vuotta, vaihtelevat napapiirin ääripäät Muonion eteläosien ja Oulun pohjoisosien välillä – eli melkein 300 km. Se on jo aika paljon. Inarin tasalla kaamos ja yötön yö eivät kuitenkaan lopu, mutta lyhenevät jonkin verran seuraavan 10 000 vuoden aikana. Mutta sitten taas 30 000 vuoden kuluttua saamme nauttia superkaamoksesta.

Kaamoksen alkamisen aikoihin tapahtuu myös Inarijärven jäätyminen. Sekin sykli on muutoksessa. Kun vuosina 1960–1999 keskimääräinen jäätymisaika oli 22.11., on tämän vuosituhannen keskiarvo 2.12.

Tällaisen parin viikon muutosvauhti muutamassa vuosikymmenessä tuntuu jo ihmisen arkipäivän askareissa. Jään alta kalastamisen aloittamisajankohta on paljon merkityksellisempi paikalliselle ihmiselle kuin auringon katoamishetki muutenkin hämärinä talvipäivinä.