Hiihtäjän kerrokset

29.11.2023 | Tapani Leppänen

Liikunta tuo haasteita talvipukeutumiseen. Oikeat kerrokset ratkaisevat.

Pakkanen on talvipukeutumisen murheista pienin. Kylmällä ilmalla haasteita aiheuttaa liikunnan intensiteetin vaihtelu. Liikkuessa tulee lämmin tai pahimmassa tapauksessa hiki, mutta liikkeen lakatessa kylmä hiipii puseroon.

Lajista riippumatta iholle puetaan tekokuidusta tai merinovillasta valmistettu kerrasto. Molemmat materiaalit toimivat hyvin, mutta hieman eri tavalla. Tekokuituinen siirtää kosteutta tehokkaammin ja pitää ihon kuivana. Villa taas sitoo kosteutta, mutta lämmittää ja tuntuu miellyttävältä myös kosteana.

Merinovillaan lisätään melkein aina tekokuituja. Ne parantavat vaatteen kestävyyttä ja toisinaan myös teknisiä ominaisuuksia.

Villa on lämpimämpi, mutta toimii hyvin reippaammassakin talviliikunnassa. Pidempiaikaisessa käytössä sen etuna on antibakteerisuus. Villa ei kerää hajuja ja raikastuu tuulettamalla.

Hiihtoladulla olosuhde ja liikunnan intensiteetti pysyvät yleensä samana. Lenkin jälkeen voi pukea päälle lämmintä tai siirtyä sisätiloihin. Pukeutuminen on helppoa, kun tuntee muutamat perusperiaatteet. Yleisin virhe on pukeutua liikaa.

Hyvä hiihtopuku pitää tuulta edestä ja hengittää selkäpuolelta. Noin kymmenen asteen pakkaselle pärjää hyvin säätelemällä kerraston paksuutta. Reippaassa liikunnassa ei tarvita muuta.

Kireämmällä pakkasella lisäkerros kannattaa pukea hiihtotakin päälle. Hiihtoliivi lämmittää kehon tärkeimpiä osia, mutta hengittää hyvin varsinkin selkäpuolelta. Välikerroksia tarvitaan vasta todella kovalla pakkasella.

Tässä jutussa kerrospukeutumiselle esitetään myös vaihtoehto. Maastohiihdossa niin sanottua hybriditakkia voisi kuvata hiihtotakin ja liivin yhdistelmänä. Tällainen takki on topattu lämmön kannalta kriittisistä paikoista ilman, että asun hengittävyys kärsii. Hybridi sopii hyvin rauhallista vauhtia etenevälle hiihtäjälle.

Vaellus- ja retkihiihto tuovat pukeutumiseen uuden haasteen: tauot. Hiihto itsessään on tässäkin tapauksessa liikuntaa. Kone ei käy yhtä kovilla kierroksilla kuin kuntohiihtäjällä, mutta lainalaisuudet ovat samoja kuin ladulla. Hengittävyyden ja säänkestävyyden suhde kääntyy jälkimmäisen suuntaan, mutta hikoilua tulisi vältellä.

Hiihtoretkellä softshell-takki tai perinteinen puuvilla-anorakki ovat vedenpitävää kuoritakkia hengittävämpiä vaihtoehtoja. Huppu, taskut ja tuulenpitävät materiaalit ovat tärkeämpiä kuin latuhiihdossa.

Vaelluksellakaan välikerrosta ei yleensä tarvita, sillä liike pitää lämpöä yllä. Hiihtoretkeilijän tärkein lämpökerros onkin taukotakki, joka puetaan muiden vaatteiden päälle, kun liike pysähtyy. Untuva on painoltaan ja pakattavuudeltaan ylivoimainen eriste. Tekokuitutäyte taas kestää paremmin kosteutta.

Kylmän kelin liikuntaan suunniteltu hengittävä toppatakki on tämän kategorian hybridi. Maailmalla yleistyvälle Active Insulation -termille ei ole vakiintunutta käännöstä. Kevyesti topattu softshell-takki ei korvaa taukotakkia leirikäytössä, mutta soveltuu vaihtelevalla intensiteetillä tapahtuvaan tai paljon pysähtelyä sisältävään liikuntaan, jossa vaatekerrosten jatkuva lisääminen ja vähentäminen tuntuu työläältä.

Laskettelurinteessä asetelma kääntyy, kun työ tehdään alamäessä ja kylmyys hiipii hississä. Mitä kovempi pakkanen ja pidempi nousu, sitä varmemmin. Toisaalta tuuli käy armotta myös avoimeen rinteeseen. Laskettelutakki onkin lähes aina kovaa keliä kestävä kuoritakki.

Kevätlumilla kuoritakki ja kerrasto riittävät sinällään, mutta talvella väliin puetaan lämpökerros, yleisimmin fleece.

Perinteinen fleecepusero toimii hyvin, mutta uudet tekniset vohveli- ja verkkokankaat tasaavat lämpöä paremmin. Nousut ja laskut tehdään samoissa vaatteissa ja välillä seisoskellaan rinteessä. Mitä enemmän liikunnan intensiteetti vaihtelee, sitä tärkeämpään rooliin hengittävyys nousee.

Laskettelussa kerrospukeutumisen ideaa haastavat hybridit ovat yleisempiä kuin muissa hiihtolajeissa. Kun koko päivä ollaan samoissa vaatteissa, toppatakki ei ole hullumpi vaihtoehto. Yhtä monikäyttöinen se ei tietenkään ole, mutta useita päällekkäisiä vaatekerroksia helpompi ja kenties mukavampi vaihtoehto.

Hyvässä laskettelutakissa vanueriste on suunniteltu hengittämään ja suojaamaan oikeista paikoista. Lämmönsäätelyssä auttavat myös tuuletukseen tarkoitetut kainalovetoketjut.