Fiksu treenikaveri

07.09.2020 | Pauliina Toivanen

Sekä aloitteleva liikkuja että kokenut konkari voivat saada uutta puhtia treeniinsä älylaitteista.

Sykemittareita on käytetty sydänterveyden, rasituksen ja palautumisen seurantaan jo lähes puoli vuosisataa, mutta vasta nyt markkinat ovat toden teolla avautuneet erilaisille aktiivisuusmittareille ja älysormuksille.

Älylaitteita käytetään yleensä yhdessä puhelimeen ladattavien sovelluksien kanssa. Applikaatiot vievät treenin astetta pidemmälle analysoimalla harjoituksia – ja auttavat myös treeniohjelmien teossa.

Älylaitteiden sovellukset auttavat myös treeniohjelmien teossa.

Älylaitteiden tarkkuudessa on valtavia eroja, joten niitä tulisi käyttää ennen kaikkea oman kunnon ja hyvinvoinnin kehittymisen seuraamiseen sekä liikunnan ja levon tarpeiden havaitsemiseen. Puhelimiin on saatavilla nykyisin runsaasti erilaisia, ilman erillistä mittauslaitetta toimivia applikaatioita, joiden avulla pystytään arvioimaan omaa aktiivisuutta ja pitämään treenipäiväkirjaa.

Urheilukellojen avulla voi seurata suorituksen aikana omaa sykettään, jolloin harjoitustehoa pystyy joko nostamaan tai laskemaan toivotulle tasolle – riippuen harjoituksen päämäärästä.

Kun maksimisykkeellä harjoitellessa kehitetään maksimisuorituskykyä ja maitohapon sietokykyä, 50–70 prosentilla maksimisyykkeestä treenatessa edistetään palautumista tai pidetään yllä peruskuntoa ja poltetaan rasvaa.

Lisäksi urheilukellojen tärkeä ominaisuus on GPS-paikannin, joka laskee kuljetun matkan ja antaa reittitietojen lisäksi dataa vauhdista ja etäisyydestä. Nykyisin urheilukelloissa on sisäänrakennettu sykemittari. Etenkin vanhemmat sykemittarit vaativat erillisen rinnan ympärille kiinnitettävän vyön.

Älysormuksiin mahtuu pienestä koostaan huolimatta valtava määrä teknologiaa ja dataa. Niitä käytetään sykkeen lisäksi muun muassa unen, liikunnan ja stressitason mittaamiseen.

Esimerkiksi suomalaisen Oura-sormuksen avulla mitataan unen eri vaiheita, laatua ja määrää, hengitystiheyden ja kehon lämpötilan vaihtelua sekä liikunnan intensiteettiä, ajoitusta ja kestoa – ja myös liikkumattomuutta.

Riittävästi dataa kerättyään älysormus alkaa tuottamaan räätälöityjä ehdotuksia esimerkiksi päivittäiseen liikkumiseen ja unen ajoitukseen.

Aktiivisuusranneke on hieman huokeampi vaihtoehto oman hyvinvoinnin tarkkailuun.

Aktiivisuusrannekkeilla seurataan nimensä mukaisesti päivittäistä aktiivisuutta sykkeen ja verenpaineen mittauksen sekä askel- ja matkamittareiden avulla. Kehittyneemmillä versioilla pystytään analysoimaan myös stressitasoja ja unta sekä optimoida päivän aktiivisuus- ja lepoaikoja älysormuksen tapaan.

On kuitenkin hyvä muistaa, että älylaitteet eivät sovi kaikille. Kun toiset saavat iloa ja motivaatiota omaan hyvinvointiinsa liittyvistä numeroista ja käyristä, toisilla sovelluksien kanssa värkkääminen voi häiritä harjoitukseen keskittymistä.