Sjunkhatten nasjonalpark

Sjunkhatten nasjonalpark sijaitsee Bodøn kaupungin lähistöllä. Kansallispuistoa perustettaessa vuonna 2010 oli pääajatuksena lapset, päämääränä kehittää lasten ja nuorten luontosuhdetta. Noin 417 neliökilometrin kokoinen kansallis­puisto on omistettu lapsille ja se on saanut lempinimen Barnas nasjonalpark.

Kansallispuiston eteläreunalla kohoaa Heggmotinden-vuori (798 m), jonne noustaan vuoren etelärinnettä. Polunmerkit huipulle ovat osin kuluneita mutta hyvällä säällä rinne on helposti noustavaa kerroksellista vinokalliota. Huippua lähestyttäessä reitti muuttuu kivikkoisemmaksi ja tyrmäävän komeaksi. Reitti ylös ja takaisin alas parkkialueelle on noin 8 kilometriä pitkä.

Lovund

Lovundin saarella kohoava kalteva tunturinlaki on vertaansa vailla. Saaren keskellä nousee Lovundfjellet (623 m), jonka pohjoisseinämän äkkijyrkän seinämän kivikossa pesii tuhansia lunneja. Ne suhahtelevat retkeilijöiden päiden ylitse hurjaa vauhtia. Lunnit ovat vekkuleita lintuja, jotka saapuvat joka huhtikuu pesimään Lovundin saarelle.

Tunturin ylle pääsee myös retkeilemään, matkaa Lovundin kylältä merkittyä reittiä pitkin tulee noin 4,5 kilometriä suuntaansa. Maisema huipulta käsittää näkymän Lofooteilta Nordlandin rannikkoa pitkin aina Svartisen-jäätikölle (369 km2). Länteen levittäytyy Atlantin valtameri ja sen toisella puolen Islannin pohjoisrannikko. Saarelta on lisäksi mielen herkistävä näkymä auringonlaskun aikaan Selværin ja Trænan saarille.

Lovundin saarelle pääsee useamman kerran päivässä pikavenevuorolla ja autolautalla Sandnessjøenin ja Bodøn satamakaupungeista sekä Stokkvågenin satamasta. Saarella ei tarvitse autoa ja satamissa on paikat pitkäaikaispysäköinnille. Lyhin merireitti Lovundin saarelle käy Stokkvågenista.

Værøya

Lofoottien eteläpuolella sijaitsee Værøyan saari. Se kohoaa elegantisti illansuussa, kun sinne matkustaa esimerkiksi Bodøn suunnasta lautalla. Lofoottien eteläkärjestä, Moskenesin kylältä on lisäksi lauttayhteys saarelle. Laivayhteys Bodøsta kulkee avomeren poikki ja kulku voi kovalla tuulella olla melko hurjaa. Lautalla voi matkustaa jalan, pyörällä tai moottoriajoneuvolla. Elokuussa kannattaa huomioida, että liikkeellä on myös muita automatkaajia. Lautoille on mahdollista tehdä etukäteisvaraus lisämaksua vastaan.

Værøyn kunnan keskustaajaman alueella on muutamia yöpymispaikkoja. Teltan kanssa on mahdollista majoittua keskustaajaman ulkopuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa saaren Atlantin puoleista rantaa. Telttailijoiden ja retkeilijöiden kannattaa kiinnittää huomiota juomavesihuoltoon.

Værøyan maamerkkejä ovat vaikuttava Måhornetin (439 m) vuori, saaren Atlantin puolelta löytyvä lunnikolonia sekä sen lähistöllä, suojaisessa lahdessa oleva hylätty Måstadin kalastajakylä. Kaikkiin kolmeen päiväretkikohteeseen on mahdollista käydä tutustumassa samalla retkellä.

Ensimmäisenä, noin 5 kilometrin taipaleen päässä tulee vastaan Kalkolman lunnikolonia. Hieman etäämmällä sijaitseva Måstadin kylä on vaikuttava ja maalauksellinen, paikka missä aika näyttää seisahtuneen. Kylän viimeinen vakituinen asukas muutti pois vuonna 1974. Päiväretken viimeinen kohde näkyy Måstadista. Rinne voi aluksi vaikuttaa liian jyrkältä mutta lähemmäksi kuljettua huomaa että kivastihan siitä pääsee siksak-kuviota ylöspäin. Måhornetin huipulta samoin kuin viereiseltä Måstadheialta (407 m) on upeat näkymät alas kylään ja Måstadviken-lahden poikki kohti Håheia-vuorta (438 m).

Måstadin kalastajakylä ja sitä ympäröivät alueet kuuluvat maisemansuojelualueeseen.

varoy.kommune.no

Ylvingen

Norjan miehittäneet saksalaisjoukot rakennuttivat orjatyövoimalla Ylvingenin saarelle rannikkobunkkerin vuonna 1943. Linnoitus hylättiin kaksi vuotta myöhemmin toisen maailmansodan päätyttyä.

Vielä nykyäänkin bunkkeri levittäytyy kasvillisuuden keskellä sekä monta kerrosta maan alle, minne kulkiessa ollaan ehdottomasti omalla vastuulla ja otsalampun varassa. Maan alla liikkuessa kannattaa varoa, ettei lyö päätään betonirakenteisiin tai rautakaiteisiin.

Ylvingenin saarelle pääsee lautan kyydillä Igerøyn (Vega) ja Hornin lauttasatamista. Pysähtyminen tulee ilmoittaa lautan kapteenille ennen lautan liikkeellelähtöä puhelinnumerosta +47 9573 7052.

Dronningruta

Norjan kuningatar Sonjan titteliä kantava päiväreitti kulkee Langøyan saaren pohjoisrannalla. Hän kulki reitin vuonna 1994, minkä jälkeen reittiä on kutsuttu nimellä Dronningruta. Reitin voi aloittaa joko Nyksundin taiteilijakylästä tai Støn kalastajakylästä. Støn kylältä voi lisäksi tilata paikan valassafarille. Päiväretki ja valassafari kannattaa suunnitella eri päiville, sillä molempien retkien jälkeen matkaaja on varmasti raukea ja onnellinen.

Kuningatarreitin varrella on erittäin kaunis hiekkaranta, missä kannattaa käydä ihailemassa rannalla lojuvia aaltojen huuhtomia kiviä. Rannalla on hieman edempänä rantalaavu. Reitti saapuu rannan jälkeen polunristeykseen, josta voi poiketa vaikkapa lounastamaan Nyksundiin. Polunristeyksen jälkeen reitti nousee tiukasti ylös ja ryhtyy kiertämään Finngamheia- (448 m), Sørkulen- (518 m) ja Kjølen-tuntureita (456 m), joiden ylitys on reitin parhainta ja hikisintä antia. Reitin jyrkimmissä kohdissa on köysi­kaide varmistamassa. Näköala etelään, kohti Hinnøyan saarella kohoavia vuoria, pohjoiseen merelle ja alas kohti Langvaddalen-laaksoa on kerrassaan upea.

Matkan varrella on myös muutama meditaatiopaikka, joiden kohdalla voi levähtää ja nauttia maisemista ennen kuin reitti kääntyy aluksi laskuun ja lopuksi takaisin Støn kylänraitille.

visitvestralen.com

Hamarøy

Päiväretkimahdollisuudet ovat mitä parhaimmat Hamarøyn niemimaalla, joka sijaitsee noin sata kilometriä Narvikin kaupungista etelään. Hamarøylla pääsee helposti tutustumaan kiharaisiin ja erikoisiin vuorenmuotoihin, voimakkaan vuoroveden vaihtelualueisiin ja viikinkiaikaisiin hautalöytöihin. Parasta antia on näkymä kohti Lofoottien vuoriseinää, joka levittäytyy kymmenien kilometrien levyisenä seinämänä Vestfjorden-vuonon vastarannalla.

Retkeilyviikon päätteeksi kannattaa vielä vierailla Tranøyn majakan ravintolassa. Näkymä kohti Lofoottien saaristoa on panoraama. Vuodelta 1864 peräisin olevalla majakalla on myös yöpymismahdollisuus.

Hamarøyn niemimaalla on apetta myös kulttuurinnälkäisille, sillä ristiriitainen kirjailijahahmo Knut Hamsun (1859-1952) oli kotoisin täältä.

hamsuns-rike.no

Senja/Tungeneset (esteetön)

Senja-saari on Norja pienoiskoossa. Jos ei ehdi käydä koko maata läpi voi sen kokea huomattavasti helpommin kiertämällä Senjan ympäri. Vaikuttavimmat maisemat löytyvät saaren pohjoisosista, joista erityisesti Tungeneset on komea paikka. Parkkialue ja sanitaatiorakennus sijaitsevat aivan tien vieressä, ja sieltä on taidokkaasti tehty liuska lähemmäksi kivilaattojen koristamaa rantaa. Näkymä ulottuu Ersfjorden-vuonon poikki, kohti sen toisella puolella kohoavaa vuorijonoa. Kyseessä on lohikäärmeen selkäevät, jotka kohoavat suoraan merestä äkkisuorina ja ulappaan katoavina.

visitsenja.no

Tromssa

Mutkittelevien vuonojen, järeärinteisten vuorten ja vellovan meren keskeltä kohoava Pohjoisen Pariisi eli Tromssan kaupunki on ympäristöineen mainio tukikohta päiväretkeilyyn. Kaupunkia ympäröivien saarien ja mantereen päiväretkikohteisiin pääsee matkustamaan mutkattomasti ja ne ovat helposti saavutettavissa. Esimerkiksi julkisen liikenteen käyttö avaa uusia mahdollisuuksia päiväretkien toteuttamiseen (www.tromskortet.no).

Mantereen puolella sijaitsee Troms fastland -ylänköalue. Se kohoaa useita satoja korkeusmetrejä Tromsøysundet-salmen ja Ullsfjord-vuonon välisellä niemimaalla. Troms Turlag (TT) ylläpitää neljää tupaa ja useita kymmeniä kilometrejä merkittyjä reittejä ylänköalueella. Hyviä aloituskohtia ovat esimerkiksi Oldervikin, Tønsvikin tai Tromsdalenin parkkialueet. Lähtöpaikoille pääsee mukavasti myös linja-auton kyydillä.

Ylänköalueen ehdoton retkeilykokemus on komeasti Tromssan ylle kohoava Tromsdalstinden (1 238 m). Reitti huipulle ja takaisin Tromsdalen-laaksossa sijaitsevalle parkkialueelle on noin 15 kilometriä pitkä. Linja-autolla saapuvat patikoivat muutaman kilometrin enemmän. Reitti kannattaa aloittaa aamulla, sillä viimeiset sadat korkeusmetrit kuljetaan hikeä nostattavassa kivikossa. Huipulta on unohtumattoman hienot näköalat esimerkiksi Tromssan kaupunkiin, Lyngenin niemimaalle sekä kauas saarien täplittämälle merelle. Hieman helpommalla pääsee, kun ottaa ensin gondolihissin Fløya-tunturin (671 m) keskirinteillä sijaitsevalle Fjellstuan kahvilalle. Huipulle pääsee vuoren molempia rinteitä pitkin.

Huipulta voi jatkaa syvemmälle ylänköalueelle, kohti Skarvassbu-tupaa. Mukaan tarvitset Den Norske Turistforeningin (DNT) standardiavaimen, jonka saa käyttöönsä jokainen pohjoismaisen ulkoilujärjestön jäsen (esimerkiksi Suomen Latu). Skarvassbu sijaitsee osin kivikkoisessa maastossa, kaukana kaupungin kiireistä. Tuvalta pääsee merkittyjä reittejä pidemmälle Nonsbu ja Trollvassbu-tuville sekä Oldervikin ja Tønsvikin parkkialueille ja linja-autopysäkeille.

troms.dnt.no