80 vuotta kaikkien aikojen maaottelusta

04.02.2021 | Maija Raasakka

Maaottelumarssi oli ensimmäinen koko kansalle suunnattu kuntoliikuntatapahtuma.

”Lieneeköhän tässä maassa tapahtunut mitään, mikä olisi lähentänyt meitä toisimme niin hupaisessa hyväntahdon mielessä kuin tämä marssi talkoitten säestyksenä? Ankeasta ajasta ja pelottavan koleista säistä huolimatta on huhkittu, hymyilty ja huiskuteltu hyvää päivää maanteiden täydeltä niin, että puhelinpylväätkin ovat kyselleet toisiltaan: mitä tämä on?”

Sanat lausui Lauri ”Tahko” Pihkala radiopakinassaan 14. toukokuuta vuonna 1941. Oltiin ”puolimatkan krouvissa” kaikkien aikojen kuntoliikuntatapahtumaa. Suomen ja Ruotsin välinen maaottelumarssi sai yli puolitoista miljoonaa suomalaista liikkeelle, eikä vastaavaa ole sen jälkeen nähty.

Maaottelumarssi oli ensimmäinen aidosti koko väestölle suunnattu kuntoliikuntatapahtuma, ja sille oli valtavaa tilausta talvisodasta toipuvassa Suomessa.

Aloite marssiin tuli Ruotsilta. Tammikuussa 1941 Suomen Urheiluliittoon saapui Ruotsin Kävelyliitosta (Svenska Gångförbundet) haaste: kutsu osallistua kilpaan siitä, kumpi kansa saa suuremman määrän kävelijöitä liikkeelle.

Heti helmikuun lopulla oli koolla Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkosen johtama maaottelumarssin päätoimikunta, ja säännöt lyötiin lukkoon. Kävelymatkat olisivat 10 ja 15 km, ja osallistua saisi jokainen yli 10-vuotias. Yksi henkilö toisi maalleen yhden pisteen kävelemällä matkan määräajassa – 1h 40 min ja 2 h 20 min. Aikaa suoritusten keräämiseen oli 4.–25. toukokuuta.

Syynä saattoi olla vaikeiden aikojen luoma yhteisöllisyyden tunne, tehokas tiedotustoiminta tai kaikkien järjestöjen yhteistoiminta, mutta osallistujien määrä ylitti lopulta kaikki odotukset. Alun perin pistelaskuun suunnattua tasoitusta puolta pienemmän Suomen hyväksi ei tarvittu, sillä noin 3,6-miljoonaisesta kansasta marssimaan lähti jopa 42 prosenttia.

Suomen 1,5 miljoonaa marssijaa voittivat Ruotsin 943 000 kirkkaasti.

Maaottelumarssi on edelleen suurin koskaan Suomessa järjestetty kuntotapahtuma. Osallistujien kirjo oli värikäs ja kattava: maatalon emännistä koululaisiin, sotainvalideista kansanedustajiin, huippu-urheilijoista äiteihin lapsineen.

Kävelyä suoritettiin tuhansilla eri puolille Suomea viitoitetuilla marssiradoilla, ja erityisesti maaseudulla osallistumisprosentit olivat huimat. Useammassa etenkin Lapin pitäjässä osallistujien määrä oli täydet sata prosenttia.

Suomen Latu oli muiden kuntojärjestöjen rinnalla hyvin aktiivinen suurkävelyn toimija. Silloinen järjestön lehti Massaurheilu innosti ihmisiä marssille, ja Ladun aktiivit Tahko Pihkala, T.I. Sorjonen, Frans Saastamoinen sekä Akseli Kaskela olivat osaltaan mukana järjestelyjoukoissa.

Tärkeä tekijä oli se, että Latu oli ennen marssia lisännyt sääntöihinsä hiihdon rinnalle kesätoiminnan. ”Latu” ei tarkoittanut vain talven suksimista, vaan laajemmin uusien urien avaamista.

Vaikka kuntoliikunta on kukoistanut jo vuosikymmenet, ei vastaavan kokoista määrää suomalaisia ole sittemmin koskaan saatu liikkeelle.

Tasavuosikymmeninä on järjestetty erilaisia suurempia ja pienempiä muistotapahtumia eri teemoilla, kuten vuoden 1971 kuntomaaottelu sekä vuoden 1991 ”Liikkeelle luonnon puolesta” -haaste. Jälkimmäiseen osallistui kunnioitettavat 785 000 suomalaista, ja kunnat kilpailivat keskenään Aktiivisen Luontokunnan arvonimestä. Vuoden 2001 ”Yhdessä” -teemaiseen marssiin saatiin niin ikään 400 000 osallistujaa presidentti Tarja Halosta myöten.
 

Vuonna 2021 tulee kuluneeksi 80 vuotta kaikkien aikojen kävelytapahtumasta, joten aika on jälleen uudelle. Tahko Pihkala -seura kutsuu kaikki latuyhdistykset, urheiluseurat, terveysjärjestöt, kunnat ja liikeyritykset juhlistamaan kävelyn iloa ja Maaottelumarssin muistoa toukokuun Kävelykipinän merkeissä.

”Vaikka emme saisi aivan 42 prosenttia kansasta, mikä tänä päivänä tarkoittaisi 2,3 miljoonaa suomalaista (!) liikkeelle, toivokaamme silti, että mahdollisimman moni löytäisi tänäkin päivänä kävelystä tavan liikkua”, yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Jantunen sanoo.

suomenlatu.fi/kavelykipina

Lähteet: Sulo Kolkka (1978): Maaottelumarssi. Muistelmia ja kuvia vuodelta 1941; Maria Rantala (2019): Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1974-2010; Latu ja Polku -lehden arkisto.