06.09.2023 | Terhi Ilosaari
Tapaan liikunnanopettaja ja reittiasiantuntija Lauri Kontkasen, jonka käsialaa ovat monet Pohjois-Karjalan tuoreimmista maastopyöräreiteistä.
”Pyöräillessä elinpiiri laajenee, ehtii näkemään juoksulenkkiä enemmän ja tylsätkin osuudet ohittuvat nopeasti. Pyöräily on hauska tapa käydä bongailemassa uusia paikkoja”, Lauri listaa syitä pyörän esiin kaivamiseen ja jatkaa: ”Kunto kohoaa ja nivelet säästyvät. Maastossa ajo haastaa koko kropan lihakset, ja siinä sivussa tasapaino kehittyy. Lisäksi harjoituksen tehoa on vaivatonta säädellä, sillä polkien moni pystyy tekemään niin tehokkaan kuin hyvin pitkänkin harjoituksen.”
Into tarttuu ja utelen, mistä aloittaa ja miten rohkenisi poiketa pyörän kanssa tieltä myös polulle. Lauri suosittelee vahvasti etsiytymistä kurssille, mutta listaa ensinälkään viisi ajatusta, jotka mielessä voi lähteä polulle jo tänään.
”Usein tärkeimmän eli kypärän näkee roikkuvan takaraivolla, vaikka otsa on todennäköisin osuman ottaja. Satulan voi säätää aavistuksen maantiepyöräilyä alemmaksi. Näin kropan painopistettä on helpompaa siirrellä satulan päällä. Renkaiden ilmanpaine kannattaa jättää tiellä totuttua alhaisemmaksi, jotta renkaiden kuviot saavat mahdollisimman hyvän otteen maastosta. Ennen satulaan hyppäämistä tarkista vielä jarrut sekä vaihteet, ja sitten voikin polkaista nauttimaan. Harrastuksen vakavoituessa voi investoida kenkiin ja vaatteisiin.”
”Käy tutkimassa jalkaisin lähistön polut, ideoi omaan taitotasoosi hieman liian helppo reitti ja aloita. Kun nälkä kasvaa, löytää netistä helposti muiden testaamia ja jakamia reittejä. Trailmap-palvelu on yksi maastopyöräilijöiden suosikeista.”
”Peruspyöräilytaidoilla pärjää hyvin, ja polkemalla maastossa oppii nopeasti pyöränhallintaa. Jotta oman kehityksen pistäisi paremmin merkille, voi käydä pyörähtämässä toistuvasti itselleen tutun reitin, huomata edistysaskeleet ja kehua hieman itseään.”
”Ajoasento on kokonaisuudessaan joustava. Kyynärpäät ovat hieman koukussa. Juurakoiden ja kivien kohdalla takapuoli nousee satulasta ja jalat myötäilevät menoa. Etusormet ovat ajaessa jarrukahvoilla aina valmiina jarruttamaan kevyesti. Jyrkissä alamäissä lantio siirtyy satulassa taakse ja painopiste takapyörälle, jotta esteiden ylitys sujuu vaivatta. Ylämäessä lantio siirtyy kohti ohjaustankoa, ja näin eturenkaan pito varmistuu. Myös ajatuksen voi laittaa joustavaan asentoon: jo lähtiessä voi päättää, että leikkiähän tämä vain on. Näin koko olemus säilyy letkeänä ja meno on mukavaa.”
”Ajaessa pidä katse aina 10–15 metrin päässä, sillä pian olet siellä. Opettele ennakoimaan jarrutukset, vaihteiden vaihdot ja ajoasennon muutokset. Vaihda pieni vaihde ennen ylämäkeä ja jarruta hyvissä ajoin ennen hankalaa paikkaa. Leveät renkaat kuljettavat pienimpien esteiden yli, ja ennakointi auttaa pitämään menon tasaisena.”
Kommentointi