Kilpisjärveltä lähdetään yleensä vaellukselle koilliseen tai itään eli Haltille päin. Niin minäkin olen lukuisat kerrat tehnyt, ja nyt ihmettelen, miksen kymmeniin vuosiin ymmärtänyt lähteä länteen.
Kaikesta Lappiin liittyvästä kiinnostuneena silmiini osui artikkeli, jossa kerrottiin kahdesta nuoresta tutkijasta, jotka olivat tekemässä maastokartoituksia saksalaisten Lapinsodan aikaisella Sturmbock-puolustuslinjalla. Noilla tuntureilla en vielä ollutkaan vaeltanut.
Maaliskuussa 2018 hiihdin Pohjois-Karjalassa Majatalosta majataloon -vaelluksen. Ladulla pohdin, voiko jotain näin ylenpalttisen rentouttavaa kokea jossain muualla. Kuusi vuotta myöhemmin löysin vastaavan aarteen Saimaan Yöveden rannoilta. Sukset vaihtuivat sähköpyörään, ja retkestä innostuneena etsin vielä neljä muuta lähes lakanakriteerit täyttävää luksusreissua.
Comojärvi ei ole vain kaunis kuva postikortissa. Se on täydellinen kohde aktiivilomailijalle.
Kantahämäläistä Tammelan kuntaa on siunattu upeilla retkikohteilla. Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen lisäksi retkeillään Saaren kansanpuistossa ja Ruostejärven virkistysalueella. Järviylängön kohteita yhdistää Hämeen Ilvesreitti.
Tampereella retkeilyä on viime aikoina kehitetty pitkäjänteisen ryhdikkäästi. Eräs toimintaa herätelleistä avainhenkilöistä on kaupungin retkeilypalvelupäällikkö Petri Mäkelä, jonka johdolla lähdimme katsastamaan lähiseutujen tarjontaa.
Sata kilometriä Suomen kauneinta pikitietä ja sen varrella kolme Ailigasta, Utsjoen pyhää tunturia. Sopiva annos huipulle kiemurtelevia sorateitä.
Syyskuussa Itäkairan päättymättömät soratiet, kuulaat syystaivaat ja Korvatunturin maisemat hemmottelevat hiekkatiepyöräilijää. 300 kilometrin reitillä voi yöpyä sekä teltassa että syrjäisessä lomakylässä.
Päiväretket ovat Suomen suosituin tapa retkeillä. Lähikohteissa retkeily on ekologista ja hyvää harjoittelua pidemmille reissuille. Päiväretkistä halutaan myös lukea. Saamme toimitukseen jatkuvasti toiveita, että lehdessä olisi enemmän juttuja päiväretkikohteista. Nyt huutoon vastataan. Tässä jutussa Latu&Polku-lehden toimitus ja osa avustajista paljastavat omat suosikkikohteensa.
Ensimmäisen Lapin vaellukseni jälkeen Suomujoessa on virrannut vettä kolmen vuosikymmenen edestä. On välitilinpäätöksen aika.
Toisilla Ruotsin tuhansien kilometrien mittaisista merkityistä reiteistä väkeä on tungokseen asti, toisilla saa kulkea omassa rauhassa. Jotkut reitit palvelevat niin päiväretkeilijöitä kuin pitkän matkan vaeltajia. Tässä esitellään kolme erilaista vaihtoehtoa.
Moni meistä on snorklannut lapsena, ja vaikka ei olisikaan, niin aikuisena harrastus kannattaa aloittaa. Kokemus on parhaimmillaan meditatiivinen.
Koillismaa ja Kainuu ovat ikimetsien, sinisten vaarojen, kauniiden aapasoiden, vesiputousten, luonnonhiekkarantojen, pitkien ja korkeiden harjujen, vesimyllyjen, tervahautojen, rajakivien ja sotahistoriakohteiden temmellyskenttää. Moni näistä piirteistä vilahtaa seuraavilla sivuilla, mutta paljon jää maastoon katsojaansa odottamaan.
Reissu jossakin pohjoisessa Lapin perukoiden erämaissa saattaa aika monella lehden lukijallakin olla yksi kesän kohokohdista. Kuvakavalkadissa esittelemme joukon varteen otettavia kohteita ja ympäristöjä.
Patvinsuon kansallispuisto on alaltaan ja elämyksiltään suuri, mutta kävijämäärältään pieni.
Energiapatukoita, välipalapatukoita, proteiinipatukoita. Hintahaitari on yleensä noin puolestatoista eurosta kolmeen, useat maut makeista yltiömakeisiin. Omatekoisten patukoiden raaka-aineiden makeutta ja ravinteikkuutta voi säädellä tarpeidensa mukaan, ja samalla huomioida myös erityisruokavaliot.
Retki talviselle autiotuvalle on konkarille luksusloma ja aloittelijalle sopiva tapa kartuttaa retkeilytaitoja. Esittelyssä viisi itäsuomalaista, kohtuullisen hiihtoetäisyyden päässä sijaitsevaa kohdetta, joissa voi viettää mukavan pienen lumiloman mutta joista pääsee vaivatta pois, jos taidot tai varusteet osoittautuvat vajavaisiksi.
Kestävyyslajien tuottamassa endorfiinihuumassa lihaskunto jää usein tekemättä. Urheilufysioterapeutti Sampsa Kauton ohjeilla selätät salikammon ja teet kestävyysliikunnan ja terveyden kannalta järkevää voimaharjoittelua.
Mitä retkeilijä hakee erämaasta? Upeita luonnonmaisemia, irti arjesta olemista ja kiinni hetkessä elämistä, ja ehkä myös omilla taidoilla toimeen tulemista – mutta usein myös rauhaa.
Lapponia-hiihtoviikko vetää intohimoisia maastohiihtäjiä Tunturi-Lappiin vuosi vuoden jälkeen. Samat naamat kokoontuvat jälleen huhtikuussa lähtöviivalle. Iskimme peesiin ja jututimme neljä aktiivista karpaasia. Otimme selvää, mikä tapahtumassa viehättää.
Retkiluistelu näyttäytyy ulkopuolisille joko uhkarohkeana tai kiehtovana. Mediassa siitä kirjoitetaan enimmäkseen varoituksen sanoja.
Jää on monelle pelottava elementti. Näiden viiden vinkin avulla osaat ottaa oikeat askeleet kohti turvallisia, uusia kokemuksia.
Tunnetko Lapin upeimmat vesiputoukset? Moneen könkääseen voi tutustua päiväretkellä, mutta osan tavoittaa vain usean päivän vaelluksella.
Vuonojen ja vuorten syleilyssä sijaitseva Tromsø on pohjoisnorjalainen, vireä ja vilkas kansainvälinen korkeakoulukaupunki. Liike-elämän ja arktisen tutkimuksen lisäksi seutu vetää puoleensa intohimoisia vapaalaskijoita.
Savonlinnan kupeesta kuuluu kummia. Talvisilla urilla kulkee niin koiria kuin kuntohiihtäjiäkin, pyöräilijöitä ja pulkassa istuvia. Tassu nousee tervehdykseen ja poskilta paistaa hymy. Ilmassa on jotain uutta ja erikoista.
Tänä harvinaisen hyvänä vaellusvuonna tein kaksi hiihtovaellusta kahden viikon välein. Olipa erilaiset kelit! Ensimmäinen vaellus suuntautui Kaldoaivin erämaa-alueen poikki 26.3.–2.4. ja toinen 16.–25.4. Kilpisjärven kautta Pältsan tuvalle ja samaa reittiä takaisin.
Vaeltajan kasvisruoka on paljon muutakin kuin soijarouhetta. Pavut, kikherneet, murusteltu tofu ja linssit ovat kaikki suoraviivaisia kuivattavia. Samoin härkis, nyhtökaura ja vaikkapa vöner-lastut. Kun tekee itse, saa syödä mitä haluaa.
Napapiirillä Oulangan virtavedet vaihtuvat itäisen Lapin suuriin erämaihin. Karhunkierroksen jatkona harvalukuisia kulkijoita johdattaa Topsakantaival kohti Sallatunturin vasta perustettua kansallispuistoa.
Maastopyörä nojaa surkeana varaston seinään. Muiden lajien huumassa niin pyörä kuin pyöräilykin ovat unohtuneet. On aika palata perusasioiden pariin.
Rásttigáisá on jylhä ja korkea tunturi Finnmarkissa Pohjois-Norjassa. Kerrotaan, että siellä asuu tunturien mahtava kuningas Hiisi. Juhannuksen etelänpalossa rohkenimme lähteä reissuun toteamaan, onko satu totta vai tarua.
Tapio Lehtinen on purjehtinut kilpaa maapallon ympäri sekä etappikilpailun miehistössä että yksin pysähtymättä. Golden Globe Race 2022 yksinpurjehduskilpailu maailman ympäri keskeytyi viime marraskuussa veneen uppoamiseen ja pelastautumiseen keskellä valtamerta.
Kaldoaivin itälaidan vaellusreitti Sevettijärveltä ja Pulmankijärvelle ja toisin päin oli muutamaan kertaan kuljettu. Mutta eihän se ollut kuin kapea kaistale valtavaa erämaa-aluetta. Kartalla maastot näyttivät vaativilta, mutta etukäteen maltillisin päivämatkoin laadittu reittisuunnitelma Kaldoaivin halki mutkitteli pahimpia soita ja jokia vältellen.
Lähdimme poikain kanssa perinteiselle ruskavaellukselle syyskuun toisella viikolla Käsivarteen. Yllättäen saimme samalla kertaa sekä ruskan että ensilumen. Alavilla mailla saimme astella punaisilla matoilla, ylemmillä alueilla oli lunta puoleen saapasvarteen asti kahlattavaksi.
Norjan upea luonto tunnetaan kaikkialla maailmassa, mutta monet aivan Suomen rajalla sijaitsevat kansallispuistot ovat tuntemattomia täkäläisillekin retkeilijöille. Esittelyssä kymmenen pohjoisen kautta tavoitettavaa kansallispuistoa.
Kurkistaisitko tänä kesänä tuttuun luontokohteeseen erikoisesta perspektiivistä? Avovesissä uinti on oivaa luontoliikuntaa ja elämän ihmettelyä veden pinnan molemmin puolin. Iisalmelainen tietokirjailija, liikunnanohjaajaopiskelija ja luonnossa rauhoittuja Vuokko Nissinen listasi viisi ajatusta avovesiuinnista.
Oulujärvessä sijaitseva Ärjänsaari on kesäparatiisi vailla vertaa. Harjusaaren hiekalla rantaloma ja retkeily paiskaavat kättä.
Usein kalastus tunturissa voi olla haastavaa joko vallitsevasta säästä tai kalojen passiivisuudesta johtuen. Mahtavan Käsivarren erämaan koilliskulmassa virtaavat jylhien putouksien Valtijoki ja kohisevien koskien Poroeno tarjoavat vaeltajalle maisemien ja luonnonrauhan lisäksi myös oivallisia kalapaikkoja. Ja toisinaan myös onnistumisia.
Kesähiihdosta tulee ensimmäisenä mieleen Norjan Stryn heinäkuussa tai Ruotsin Riksgränsen kesäkuussa. Vapaalaskijan kesäkauden voi avata myös Suomessa Lapin tuntureilla toukokuussa
Viime kesän perhevaelluksella suuntasimme Norjaan, Kalottireitin eteläiseen lähtöpisteeseen. Napurimaamme osaa yllättää. Ei ainoastaan maisemillaan, vaan myös säällään
Antiikin mytologiassa Adonis oli villisian tappamana liian varhain kuollut rakkauden jumalatar Afroditen palavasti rakastama kaunis metsästäjänuorukainen. Anodikset puolestaan ovat Lapin kesän uudistuvan kasvun ja luonnon kukoistavan elpymisen nuoria jumalia.
Kevon luonnonpuistoa ympäröi kolmelta puolelta Paistunturien erämaa-alue. Tenon ja Kevon välisellä alueella liikkuu ehkä enemmän kalastajia kuin retkeilijöitä, mutta Kevon etelä- ja itäpuolella on hyvin hiljaista.
Vapun tienoon hankikannot huhti-toukokuun taitteessa ovat huiman hienoa hiihtoretkiaikaa. Suksilla voi saavuttaa melko vaivattomasti upeita paikkoja, joihin talven lumikeleillä on hyvin vaivalloista päästä. Aakenukselta Ylläkselle, yli tuntureiden, seikkailimme päiväseltään.
Suomen ainoa vuoristomaisema avautuu Kilpisjärveltä Ruotsin ja Norjan suuntaan. Pältsan ja Barraksen kierros on käsivarren klassikko.
Tekniikkaharjoitukset tuovat uutta potkua perinteisen hiihtoon. Suksiproffan neuvoilla meno muuttuu vaivattomammaksi ja monin verroin hauskemmaksi.
Kun Käsivarteen asti matkustaa, tekee mieli nähdä enemmän. Kaksi eri vaellusta suuntasivat Käsivarren välituntureille ja Haltin reitistä itään.
Vaikka retkeily on suositumpaa kuin koskaan, jopa keväthangilla on täysin hiljaisia kairoja. Sataan kilometriin Paistuntureilta Kaldoaiviin en nähnyt edes suksen jälkiä.
Eränkävijät on sohvaperunoille ja monille luonnossa liikkuville ulkoilmaihmisillekin tuttu tv-ohjelma. Eränkävijät on tehnyt alalla merkittävän kansainvälisen läpimurron. Entä millainen eränkävijä idean isä ja luova tuottaja Teemu Hostikka itse on, sen harvemmat yleisössä tietävät – vai onko hän erämies ensinkään?
Hetta-Pallas on klassinen reitti ja suomalaisten tunturivaeltajien oppikoulu. Kokosimme vinkit ensimmäiselle hiihtovaellukselle.
Virkistysalueyhdistykset tekevät loistavaa työtä pitämällä yllä hienoja retkipaikkoja Etelä-Suomessa, missä valtiolla on vähemmän tarjontaa.
Hyvänä lumitalvena Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen latuverkosto hakee vertaistaan. Tämän oppaan avulla löydät pääkaupunkiseudun parhaille laduille.
Moni kaipaa ulos oravanpyörästä. Aivan konkreettisesti. Kuusi naista kertoo, miten he toteuttivat elämänmuutoksen ja päätyivät töihin ulos.
Vietin ensimmäisen jouluni Lapissa vuonna 1979. Sen jälkeen olen pyhinä viihtynyt kotinurkissa ehkä viisi kertaa ja muualla lumimaisemissa muutaman kerran. Mikä sinne Lappiin joulun viettoon oikein vetää?
Hiihtäjän talvi alkaa ja loppuu kesällä. Monipuolisuutensa ansiosta hiihto lyö laudalta kaikki muut luontoliikunta- ja talviulkoilulajit. Laduilla, murtomaissa ja takarinteillä vain mielikuvituksen puute voi asettaa rajoja harrastamiselle. Hiihto on kuninkaiden laji.
Kotateltan reilut tilat ja kamiinan tarjoama lämpö tuovat luksusta vuodenvaihteen retkeilyyn.
Ulkoilmaihmisten almanakkaan voi kuulua teemoja, joita ei niin vain sivuuteta. Monelle eräkalastajalle sellainen seikka on vuotuinen rautupilkkireissu ylätuntureille. Punakylkinen saaliskala välkkyi silmissä, kun huhtikuun alussa matkasimme Pohjois-Norjaan Laksefjordin erämaan tunturijärviylängölle.
Miten saavuttaa harrastajien ylistämä avantohurmio? Mitä pitää mielessä, jotta kylmä kylpy ei olisi karmiva karaisukeikka, vaan todellista ihmisen huoltoa?
Ruska on upeaa, värikylläistä ja apeaa aikaa. Iloista ja loistavaa kuin viimeiset juhlapeijaiset ennen rospuuton kärsimyksiä, hidasta hiipumista ja kaamoksen kuolemaa. Lapissa sanotaan, että ruska on parhaimmillaan 10.9. kello 10.
Vaellus halki Urho Kekkosen kansallispuiston vie erämaan merkkipaikalta toiselle alkaen Lokan tekojärven itälaidalta ja päätyen Suomujoen rannalle.
Marraskuu houkuttelee takkatulen ääreen, ja mikäs sen mukavampaa onkaan – reippaan ulkoilupäivän jälkeen. Kolme kansallispuistoa ja kolme maastopyöräreittiä. Ylös, ulos ja rospuuttoretkelle.
Mitä olet aina halunnut tietää retkeilijöistä? Latu&Polku-lehden retkeilybarometri ja yli 1500 harrastajaa kertovat.
Mahtavan Inarijärven takana siintää yhtä mahtava erämaa, Vätsäri. Sen koillisnurkassa peruskallion halkaisee syvä viilto, Routasenkuru.
Melontaa voi harrastaa monella tavalla. Seikkailumelonnat tuntemattomissa pikkukohteissa tarjoavat elämyksiä, luonnon rauhaa ja tutkimusmatkailun riemua.
Huippu-urheilijoiden harjoitusmuoto vai koko kansan laji? Malminkartanon täyttömäeltä 1980-luvulta alkanut ilmiö on levinnyt lähes joka niemeen ja notkelmaan. Kyllä. Nyt puhutaan kuntoportaista.
Ristiin rastiin vesistöaluetta seikkaileva kirkkovene vei soutajat tällä kertaa Saimaa Geoparkin maisemiin, Käyhkään kanavalta Lohikoskelle ylävesille ja Pihlajaveden norppasokkeloihin.
Pitkän vaelluksen käsite saa uusia merkityksiä, kun Erno Saukko toteutti unelmansa koko vuoden kestävästä retkestä pohjolan syrjäisimmissä erämaissa. Omat rajat ja vaeltajan yksinkertainen elämäntapa kiinnostivat, mutta ennen kaikkea tavoitteena oli elää ulkona pohjolan luonnon koko vuoden kierto.
Yli puolet retkeilybarometrin vastaajista suuntaa vaellukselle. Heistä kolmannes myös talvella.
Vajaa 40 % retkeilybarometrin vastaajista harrastaa melontaa. Myös SUP-lautailun ja packraftin kaltaiset uudet alalajit nostavat päätään.
Vapailla luonnonjäillä tapahtuvaa retkiluistelua harrastaa 14 % kaikista vastaajista. Lajin suosio jatkaa kasvuaan.
Etelärannikon pikkukaupungit heräävät henkiin yhdessä luonnon kanssa. Raasepori on tosin suuri, ainakin pinta-alaltaan. Sen monipuolinen luonto tarjoaa tekemistä kesän jokaiselle kuukaudelle.
Rannikkoreitti vie eteläisen Suomen saaristomaisemiin, viehättäviin ruukki- ja rannikkokyliin. Nyt ajetaan kiireettömästi, ihan tavallisilla polkupyörillä, piipahdetaan sivuteille ja nautitaan reitin varrelle osuvista luonto- ja kulttuurikohteista.
Lyhytkin retki on juhlaa, mutta monen päivän vaellus on riemua potenssiin kaksi. Rengasreitit ovat monen mieleen, sillä niillä ei ole logistiikkapulmia. Edellisessä numerossa vaelsimme Etelä-Suomessa, nyt suuntana on pohjoinen.
Talven aikana kajakki on muuttunut kiikkeräksi kipoksi. Ensimmäiset vedot kauden avausretkellä muistuttavat lajin hienoudesta, mutta pian äänekäs lihas kyselee lepotaukoa. Jatkaisinko lajia keskinkertaisiksi taantuneilla taidoillani vai aloittaisinko kauden tuorein ajatuksin?
Latu&Polku-lehdessä on seurattu tyttäriemme Unnan ja Vienan vaelluksia jo kolmen kesän ajan. Viime kesän yksi kohokohdista oli jälleen koko perheen odottama vaellus – mutta tällä kertaa jakaannuimme kahtia. Paratiisikurussa odotti Vienaa kirje.
Tiiskerin majakka uhmaa meren mahtia Loviisan edustalla keskellä Suomenlahtea, vain kivenheiton päässä Suomen aluevesirajasta. Pieni kallioluoto on kokeneelle merimelojalle antoisa loppukesän kohde, etenkin kun majakassa on Suomen erämaisin autiotupa.
Lapin kesä kukkii nopeasti. Rytmi on kiihkeä ja tekemistä riittää – tapahtuu niin paljon lyhyessä ajassa. Hyppää kyytiin ja poimi vinkki jos toinenkin matkaasi.
Matka kirkkoveneellä halki Puruveden ja Pihlajaveden selkien ja labyrinttien on liikuntalomaa parhaimmillaan. Ahavan, auringon ja luontoelämysten lisäksi tarjolla on rautaisannokset kirkko- ja sotahistoriaa.
Tillikkajärven kansallispuiston sydämessä on pieni suloinen tupa. Juuri sopiva ensimmäisen oman talviretken tukikohdaksi.
On vain yksi Inari, Suomen suurin erämaajärvi, jonka jäällä avautuu erilainen Lappi. Iso järvi on arvaamaton, mutta palkitseva hiihtovaelluskohde.
Talvilintulaskennat ovat mielenkiintoisia päiväretkiä. Niiden aikana linnuista ja tutuistakin retkimaastoista oppii aina uutta. Markus Sirkan reitti vie Valkmusan kansallispuistoon.
Vapun tienoilla huhti-toukokuun taitteessa vapaalaskuolosuhteet Käsivarren erämaan suurtuntureilla ovat useimmiten parhaimmillaan. Kokeneiden hiihto-oppaiden johdolla hyvää lunta ja loistavia laskuja löytyy takuuvarmasti.
Vapaalasku- ja tunturihiihto-opas Mika Salovaara aloitti hiihto-opastuksen Kilpisjärvellä vuonna 2001.
Vapaalaskun suosion kasvaessa monen laskettelijan pää on pyörällä urheilukaupan suksiosastolla. Kysyimme apua oululaisen Lajikumppanit-liikkeen suksikauppias Miika Uusitalolta.
Vauvavuoden ja vaellusharrastuksen yhteensovittaminen voi kuulostaa vaikealta, mutta ei sen tarvitse olla. Susanna Ylinen pakkasi vaipat reppuun, lähti vauvan kanssa vaellukselle ja yllättyi itsekin kuinka luontevasti kaikki oikeastaan sujui. Tunturissa pieni oli tyytyväisempi kuin kotona.
Paistuntureiden karu erämaa Utsjoen kunnassa Suomen päälaella on upea talvivaelluskohde rauhaa ja väljyyttä arvostaville kokeneille hiihtoretkeilijöille. Alueen tuntureilla ei kohtaa porukkaa haitaksi asti edes pääsiäisen piinaviikolla.
Kaksiosaisessa artikkeliparissa tutustutaan parhaisiin vaeltajan rengasreitteihin: nyt suunnataan etelään ja seuraavassa numerossa pohjoiseen.
Koronarajoitukset veivät pohjan kahdelta vaellussuunnitelmalta, mutta polte hiihtovaellukselle oli kova. Siis minne? Ylläksen seudun tuvilla tuskin olisi tungosta yöaikaan. Ja sitä paitsi sillä suunnalla olisi tukikohta käytössä vaelluksen alussa ja lopussa.
Merten, vuoristojen ja ympäristön kunnioittaminen ja vastuullinen hyödyntäminen on norjalaisyritykselle ensiarvoisen tärkeää niin ulkona liikkumisen kuin resurssien kestävän käytön kannalta. Helly Hansenin kehittää tinkimätöntä ja vastuullista tuotesuunnitteluaan jatkuvasti, jotta sen tuotteet palvelevat kuluttajia tarpeineen parhaalla mahdollisella tavalla ja kuormittavat samalla mahdollisimman vähän ympäristöä.
Hiihto laskee tunnetusti verenpainetta, mutta se tuntuu myös nostavan sitä. Kysyimme laturaivosta, ja hiihdon harrastajat kertoivat.
Talviretkeily on vaativaa, mutta onneksi sen voi aloittaa vaikka omalta takapihalta.
Rospuuttoaika on hieno tuntureilla. Edellisestä rospuuttovaelluksesta oli kulunut jo yhdeksän vuotta, joten lokakuisten tunturien kutsu kävi jo vastustamattomaksi.
Syyskuun ruska ja retkeilysesongin ruuhkat ovat lokakuussa ohitse. Luonto vetäytyy pikkuhiljaa talviunia kohti, ja tuuli riisuu lehtipuut viimeisistä väreistä. Kansallispuistot sekä retkeilyalueet hiljenevät. Revontulet heijastuvat vielä sulana olevien vesistöjen pinnalta. Rauhaa rakastavan retkeilijän on aika pakata reppunsa ensilumen vaellusta varten.
Melontakausi ei lopu alkutalveen. Tällä kertaa retkeiltiin kajakilla Pellingin saaristossa.
Asutko kaupungissa, mutta inhoat ruuhkia, kiirettä, betonin harmautta, lumetonta talvea? Oletko miettinyt muuttamista maalle, ehkä etelästä pohjoiseen?
Eräopas Thomas Wikström taivalsi viime talvena upottavassa umpihangessa painavaa ahkiota vetäen halki Lapin pohjoisten erämaiden. Jotta miehen ei olisi tarvinnut avata latua koko matkaa omin voimin ihan yksinään, vaellus jaettiin viiteen eri etappiin, joiden välillä retkitoverit vaihtuivat.
Korvatunturinmaassa tontut liikkuvat punakuonoisilla poroilla, mutta joulupukkia ja muoria väkineen tervehtimään tulevat lapsenmieliset kulkevat yleensä jalkapatikassa tai talvella hiihtäen. Me veitikaiset lähdimme matkaan maastopyörillä ensilumien aikaan.
Metsästysonnettomuus päätti maastopyöräretken Korvatuntunturille. Onnettomuuden syitä ja seurauksia on turhaa lähteä liikaa spekuloimaan, toimittaja Sauli Herva muistuttaa.
Tässä jutussa ei keskustella unelmaliitosta perinteisessä mielessä, vaan otetaan selvää, mikä on kestävän ja hyvän suhteen perusta suomalaisen ulkoilujärjestön johdossa.
Syyskuun lopulla Salamajärven kansallispuistoa määrittävät ruskan värjäämät suot ja maalaukselliset erämaajärvet. Näihin maisemiin kätkeytyvät maan keskiosan pisimmät vaellusreitit.
Koiranpentu on hyvä totuttaa pienestä pitäen retkeilyelämään, vaikka telttailemalla kotipihassa ja tekemällä lyhyitä retkiä lähiluontoon. Sitten voikin suunnata pian jo pidemmille retkille. Vaikkapa Nuorttin kanjonia katsomaan.
Kun mietimme vaelluskohdetta ja -ajankohtaa viime kesänä, puntaroimme asiaa muun muassa retkeilybuumin ja tunturikasvien näkökulmista. Päädyimme Kaldoaiviin, jossa ei ollut tungosta ja kukkaloisto komea.
Perheen kanssa Suomen laajimpaan erämaahan? Vai maastopyöräillen sen halki? Kaksi tarinaa Kaldoaivista, olkaa hyvät.
Kaldoaivin erämaa on kaukainen syrjäkolkka Suomen kartan äärimmäisellä pohjoisreunalla. Ajatus maastopyörävaelluksesta ruskan väriloistossa halki laajan erämaan tiettömien kiveliöiden tuntui kutkuttavan houkuttelevalta, niinpä syyskuun puolivälissä nousimme satulaan.
Kirkkoveneellä matkaaminen halki aitosavolaisen järviseudun vesistömaisemien on huiman hieno ja mieleenpainuva kulttuuri- ja luontoelämys. Samalla se on vertaansa vailla oleva sukellus suomalaiseen sielunmaisemaan, ja lähes tulkoon pyhiinvaellus – totta tosiaan.
Hämeen järviylängöllä rönsyilee monitahoinen Ilvesreitistö useiden kuntien ja kaupunkien alueella. Siihen kuuluu kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita, yksityisten, kuntien ja valtion maita. Yli 200 kilometriin reittejä mahtuu monenlaisia polkuja.
Retkeilytoimittaja Raija Hentman tutustui Hämeen Ilvesreitistöön. Hieno reitti, mutta jotain huomautettavaakin aina löytyy...
Lomalla on mukava liikkua, kun on aikaa ja etenkin kun se tapahtuu uusissa maisemissa. Patikointi, pyöräily ja vaellus - tai näiden yhdistelmä - samanhenkisessä porukassa kohteeseen ja reitteihin perehtyneen matkanjohtajan innoittamana lisää liikunnan iloa.
Urho Kekkosen kansallispuistossa alkaa nykyhistorian neljäs maastopyöräilykesä. Puiston ulkopuolisilla Kiilopään lähireiteillä poljettiin jo 1990-luvulla.
Luontomatkailu on suositumpaa kuin koskaan, ja Suomineidon sulot tulevat tänä kesänä tutuksi entistä useammalle retkeilijälle. Jos kansallispuistot on jo koluttu, tai jos etsit hieman rauhallisempia kohteita, tutustu näihin iki-ihaniin luontonähtävyyksiin.
Tuntureille kiivetään ihastelemaan alhaalla levittäytyviä erämaita ja siellä täällä kimmeltäviä järvipeilejä. Liian usein unohdetaan, että järviltä avautuvat näköalat ovat vähintään yhtä huimia
Yli 300 kilometriä, noin 100 koskea ja nivaa, autioita saaria ja suloisia rantoja. Vapaana virtaava Ounasjoki on melojalle mieleenpainuva elämys, erityisesti yöttömässä suviyössä. Aloittelijalle turvallisen kyydin tarjoaa reppulautta, jolla uskaltautuu myös laskemaan villinä vaahtoavia koskia. Unohda siis kajakit, tänä kesänä reppulauttaillaan.
Enontekiö sijaitsee paitsi nimensä mukaisesti mahtijokien niin myös Lapin matkailun alkulähteillä. Eikä suotta, sillä upeaa luontoa ja huiman hienoja harrastusmahdollisuuksia piisaa moneen lajiin ja lähtöön, kuten vaikkapa maastopyöräilyyn ja melontaan.
Suomessa on satoja näkötorneja, etenkin, kun sellaisiksi voi usein lukea myös lintutornit, jopa vesitorni käy maisemien ihailuun. Torneja löytyy niin merenrannoilta, puistoista, kaupungeista kuin salomaiden aarteiden ääreltä. Torni on usein tae paitsi hienosta maisemasta, myös muuten mielenkiintoinen retkikohde.
Tietyt Suomen kunnat ovat erityisen kiinnostavia retkeilijän näkökulmasta, todellisia retkikohteiden runsaudensarvia. Kuhmo on niistä yksi.
Kun Suomi meni kiinni, ihmiset lähtivät ulos. Kaikkien aikojen retkeilyvuosi ja kuinka siitä selvittiin.
Koronan takia viime keväänä lento- ja sulkapalloharrastukseni loppuivat kuin seinään. Se havahdutti huomaamaan, että olosuhteet ulkoliikuntaan olivat oivalliset. Lopulta hankikanto oli paras miesmuistiin.
Tasan 06:00 soitti kello. Peipposet lauloivat kevätlauluaan ikkunan takana. Paksu hernerokkasumu oli kietonut Saaristomerta vahtivan Utön majakkassaaren itseensä. Huonetoveri nukkui vielä.
Häähninmäellä voi retkeillä fatbike-reiteillä, pujahtaa luolaan ja yöpyä näkötornin huipulle rakennetussa tuvassa.
Ajatuksena oli kiertää Outakkaa täysikuun ja revontulien valaisemassa taikapiirissä. Pyrypilven verhottua kaamosmaisemat sankkaan syleilyyn päivitettiin talvivaellussuunnitelma vastaamaan paremmin Ounastuntureissa vallitsevia sääolosuhteita.
Talvivaellukset kahdelta vuodelta tekemättä, koronan supistama elinpiiri; mitä tehdä, kun Latu&Polku-lehden deadline lähestyy? Talvi oli puolitoista viikkoa aiemmin rysähtänyt vauhdilla pääkaupunkiseudulle. Miten olisi lumikenkävaellus Sipoonkorvessa?
Kunnon lumitalvi voi tulevina aikoina olla kaikista vuodenajoista uhanalaisin. Fakta kuitenkin on, että nimenomaan talvi on meidän vahvuutemme – aarteemme, rikkautemme ja mahdollisuutemme.
Pohjoinen tunturiluonto peittyy lumeen yli puoleksi vuodeksi. Hiihtäjä kokee lajin ja pitkän lumisen ajan monipuolisuuden Saariselän ja Kiilopään hangilla.
Pohjoisen omavaraisuuden opiskelu luonnonmukaisen elämän kehdossa, Pohjois-Norjan Vesterålenissa sijaitsevalla Gisløyan saarella otti luulot pois ja antoi tilalle paljon enemmän kuin olisin koskaan uskaltanut toivoa.
Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi, jonka selkävedet jäätyvät myöhään. Hiljentynyt suurjärvi on mainio kohde talviselle souturetkelle.
Suomi on erä- ja luontomatkailun luvattumaa, näin ainakin väitetään. Kysyimme kolmelta alan huippuosaajalta, mitä he tekevät ja työstään ajattelevat.
Savukoskella UKK-puiston eteläosassa hiljalleen kohti Jäämerta soljuva Nuortti on paitsi Lapin komeimpia myös vähiten tunnettuja jokiretkeilykohteita. Packraft-lautta ja SUP-laudat ovat jännittävä, mielenkiintoinen ja kenties vaivattomin tapa tutustua jylhään erämaajokeen.
Uskallatko avata talven taikaoven ja lähteä ihailemaan maisemia, joista et osannut kuvitellakaan? Mitäpä jos opettelisit jäänlukutaidon ja mahdollistaisit näin turvallisen tutustumisen uusiin seikkailuihin?
Koronaepidemia on lähes lopettanut ulkomaanmatkailun. Onneksi vastuulliselle matkailijalle on tarjolla turvallisia luontokohteita ja elämyksiä kotimaassakin.
Latu&Polku-lehden pyöräilybarometri kysyi suomalaisten pyöräilyharrastuksesta. Yli 1 500 harrastajaa vastasi.
Vätsärin erämaassa sijaitseva upea Routasenkuru paljasti todellisen luonteensa vasta kolmannella vierailulla.
Vilkkain melontakausi on lokakuussa jo kaukana takana, mutta aivan turhaan. Tammisaaren saaristo tarjoaa tuulensuojaa ja ruskan sävyttämiä maisemia. Rauha on käsin kosketeltava, kun äänimaiseman muodostaa vain etelään suuntaavat hanhiaurat.
Tiesitkö, että yksi Pohjois-Norjan upeimmista maisemista ei suinkaan löydy Lofooteilta, vaan Vesterålenista, Støn leirintäalueen kupeesta alkavan luontopolun varrelta.
Mennyt talvi oli omituinen. Lumitalvea ei etelässä tullut oikeastaan lainkaan, samalla kun pohjoisessa lunta saatiin ennätyspaljon. Lapissa potunnostolomaa saatiin viettää tyypillisten lokakuun römppäkelien sijasta lähes täydellisissä talviolosuhteissa.
Keskuksien ja lentokenttien perusteella maantietoa jäsentäville voi olla hienoinen yllätys, että Lapissa elämä ei lopu vielä Leville Kittilään, eikä Saariselälle tai Inariinkaan. Harpattaessa erämaiden yli Tenojoelle ja edelleen pohjoiseen päästään Suomen ja EU:n ehkä monipuolisinta ulkoilmaelämää sykkivään ääripisteeseen, Nuorgamiin.
Tänä vuonna on Nuorgamin Lomakeskuksen 50. toimintavuosi. Juhlavuosi siis.
Moni ei miellä Japania retkeilykohteeksi, mutta nousevan auringon maa kätkee sisäänsä mitä monipuolisempia kesä-ja syyskauden vaelluskohteita, erinomaiset vaellus- ja retkeilypalvelut sekä vieraanvaraisen vaelluskulttuurin.
Hammastunturin erämaa-alue on laaja. Sen tunnetuin osa on Ivalojoki sivuhaaroineen ja kultahistorioineen, mutta siitä ei ole tällä kertaa kyse. Eikä liioin Kutturantien eteläpuolen aapa- ja metsäalueista. Tämä tarina kuljettaa erämaa-alueen pohjoisosissa ja pysähtyy kömmänöissä, joita ei esitellä Metsähallituksen sivuilla.
Hammastunturin monilla tuvilla on mielenkiintoinen historia, ja mitä erikoisempia tarinoita kerrottavanaan.
Onko tunturivaellus vain aikuisten huvia? Miten sujui 55 kilometrin vaellus lasten kanssa? Hetta–Pallas on koko perheen vaelluskohde.
Yöttömän yön auringossa telttailua, uusia retkikohteita ja kartan selailua. Kotimaan upeat retkikohteet tulevat tutuksi tänä kesänä entistä suuremmalle joukolle suomalaisia, mutta mistä itse löytäisi rauhallisen, upean ja samalla tuntemattomamman kohteen lomailuun?
Erinäisten sattumusten vuoksi pitkän viikonvaihteen mittaiseksi kaavailtu viipyily erämaisilla Ounastuntureilla typistyi pelkäksi iltapäiväpiipahdukseksi. Sähkömaastopyörällä sellainenkin onnistuu.
Sole mikhään ihme, että Tornionlaakso ja erityisesti Aavasaksa ovat kautta aikojen vetäneet meitä matkailijoita puoleensa, onhan Tornionjoki alusta asti ollut luontainen kulkuväylä syvälle Lapinmaahan ja sen tarjoamiin suuriin seikkailuihin. Tässä kolme kohdetta, jotka jokaisen kannattaa kerran elämässään kokea.
Norjassa ei vaeltajan tarvitse välttämättä kantaa painavia kantamuksia mukanaan. Pikkurinkka riittää, kun tuketuu kattavaan tunturihotelliverkostoon.
Etelä-Norja on vaeltajan Shangri-La. Korkeita vuoria, suuria jäätiköitä, vesiputouksia ja vehreitä laaksoja. Ja mikä parasta, Norja on lähellä.
Fiskarsin ja Mathildedalin ruukkikylät ovat trendikkäitä matkailukohteita. Niiden ympäriltä löytyy myös mainioita maastopyöräreittejä.
Varangin niemimaa työntyy Barentsinmereen Euroopan koillisella reunalla. Kivisten rantojen takana kohoaa tunturiylänkö, jossa ei kasva mitään eikä liiku juuri ketään.
Kaustisten kansanmusiikkijuhlien jälkeen olisi hyvin aikaa tutustua Kokkolan luontokohteisiin. Netin selailu yllätti, sillä reittejä oli paljon enemmän kuin aikaa.
Miten vaativalle löytöretkelle valmistaudutaan? Mitä on otettava huomioon suunnittelussa ja turvallisuudessa? Ja miten päästään takaisin kotiin? Löytöretkeilijä Pata Degerman kertoo mielipiteitään ja kokemuksiaan.
Kevätauringon lämmittäessä kasvoja mieli lähtee vaeltamaan erämaahan. Kelit ovat pian parhaimmillaan liikkumiselle avotunturissa ahkion ja kameran kanssa. Talven kiireiden jälkeen ajatus lumen päällä lipuvasta tunturisuksesta tuo hymyn retkeä suunnittelevan kasvoille.
Kuunpimennys on näyttävä luonnonilmiö ja hyvä syy lähteä etsimään pilvetöntä taivasta. Kahdesta viimeisimmästä täydellisestä kuunpimennyksestä muodostui mieleen painuvat retket Suomen ääripäihin: merimelontaretki Suomenlahdelle ja hiihtovaellus pakkasen kurittamaan Muotkatunturin erämaahan.
Maastopyöräily puhuttaa lähimetsissä ja kansallispuistoissa. Siihen kohdistuu ennakkoluuloja, sitkeästi eläviä myyttejä ja avoimia kysymyksiä. Uhka vai mahdollisuus?
Pallas on yksi maamme ensimmäisistä tunturikeskuksista ja Elämyshiihtokoulu Pallaksen Pöllöt valittiin Vuoden hiihtokouluksi 2019. On sopiva hetki tavata Pöllöt lumilla ja nähdä, kuinka ainutlaatuinen tunturihiihto-, latu- ja laskutarina sekä vuosikymmeniä pitkä tunturiperinne ja sen suomat mahdollisuudet hyödynnetään nykyajassa.
Jo viisikymppisenä moni voi kuvitella, että elämän parhaat retket ja suurimmat seikkailut ovat taakse jäänyttä elämää. Eivät ole. Eero Oura, 70, todistaa omalla esimerkillään, että vaellusharrastuksen voi aloittaa vasta keski-ikäisenä ja päästä silti vielä pitkälle, maailman ääriin saakka.
Kertomus huikeasta kevättalven päivästä, jolloin ihastuin Kiilopään ja Ahopään rinteisiin. Tähän asti olin pitänyt Kiilopäätä lähinnä lähtöpaikkana syvemmälle erämaahan, mutta viimeistään nyt tajusin, kuinka aivan lähiympäristökin tarjoaa upeita tutkimusretkiä.
Moottorikelkkareiteillä pyöräily ei ole sallittua, mutta tilanne on muuttumassa ensi vuonna lakimuutoksen takia. Vilkkaimmilla reiteillä ei turvallisuussyistä kannata tulevaisuudessakaan pyöräillä.
Ilmastonmuutoksen pysäyttämisellä on kiire. Niin kiire, että sen rinnalla on pakko puhua myös sopeutumisesta. Hiihto on liittymässä uhanalaisten lajien listalle.
Matkustimme kisaturisteina Levin delegaatiossa Interski 2019 -tapahtumaan Bulgariaan. Vieraanvarainen maa Balkanilla hurmasi ja osoittautui mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi aktiivilomareissua ulkomaille suunnitteleville.
Moni jättää retkeilyharrastuksen jo siinä vaiheessa, kun polvi tai lonkka alkaa kipuilla, ”ettei olisi joukon hidasteena”. Suotta. Varaosavaeltajalle aukeavat uudet mahdollisuudet, kunhan on ensin päässyt tekonivelleikkaukseen ja kuntoutunut sen jälkeen. Molemmat polveni leikattiin 22.2.2019. Miten siihen tultiin ja miten siinä kävi?
Läskirenkaiden ilmestyttyä maastopyörämarkkinoille on talvipyöräilyn harrastus levinnyt taigametsissä ja lumituntureilla räjähdysmäisesti kuin kuloliekit huhtikaskessa. Katsastimme tilannetta ja rakensimme kattauksen ihan parasta, mitä Lappi, lumen ihmemaa, talvipyöräilijälle tarjoaa.
Adventtisohjon keskellä joulurauha löytyy tutuista vaelluskohteista.
Heti itärajan takana on mahtavia luontokohteita, mutta onko retkeily Venäjällä hankalaa?
Ruskaretki ilman ruskaa, jääkaappilämpötiloja ja sadetta, mutta toisaalta myös erityisen paljon unohtumattomia, hienoja hetkiä. Pöyrisjärvi antoi parastaan.
Vaeltaja seisoo vuoren päällä ja painaa silmänsä kiinni. Hengittää syvään, jättää ajatukset taakseen ja avaa silmät uudelleen. Edessä avautuu yksi maailman kauneimmista maisemista, Euroopan suurin erämaa.
Packraftilla voi yhdistää patikoinnin ja melonnan. Isojärven kansallispuisto tarjoaa retkelle hyvät puitteet.
Kahdeksan päivän mittainen Langtangin-vaellus ei alkanut vahvasti, mutta kouli minusta rohkeamman kuin yksikään aiemmista reissuistani.
Rovaniemen yläpuolella Kemijoki virtaa muutaman kymmenen kilometriä villinä ja vapaana. Sieriniemen vesivoimalaitospato uhkaa kuitenkin tärvellä poikkeuksellisen komean suurjokiluonnon ja Kemijoen keskijuoksulla vielä säilyneet kutusorakoiden vertaansa vailla olevat vaelluskalojen poikastuotantoalueet.
Finnmarkin erämaa käsittää kuta kuinkin idässä Tenojoen, lännessä ja etelässä Enontekiön ja pohjoisessa Jäämeren väliin jäävät tunturiylängön kiveliöt sekä niitä pilkkovat vehreät jokilaaksot. Eräretkeilyyn, maastopyöräilyyn ja vapakalastukseen mahdollisuuksia piisaa – tai sitten koko kakun voi haukata samalla reissulla.
Retkeilyn suosio lisääntyy pääkaupunkiseudulla, erityisesti Nuuksion kansallispuiston kävijämäärät kasvavat. Onneksi palvelut ja reitit kohenevat myös muissa kohteissa. Tätä kuuluu Sipoonkorven kansallispuistolle, Porkkalanniemen virkistysalueille, Meikon luonnonsuojelualueelle ja Kopparnäs-Strösvikin virkistysalueelle.
Ulkoilulajien harrastajat tuntuvat jakautuvan kahteen ryhmään. Jotkut löytävät valtavasta tarjonnasta yhden lajin, jolle omistautuvat täysin, kun taas toisille tuntuvat kasautuvan kaikki mahdolliset harrastukset. Oletko vannoutunut lajityyppi vai ulkoilmalajien sekakäyttäjä?
Lasten kanssa on helppo tehdä päiväretkiä. Useamman päivän vaellus on jo haastavampi ponnistus, mutta ei ollenkaan mahdoton!
Pohjois-Euroopan kaukainen äärireuna Nordkapp on kiehtonut monenlaisia tiedemiehiä ja diletantteja halki vuosisatojen, eikä kohteen vetovoima näytä oleva hiipumassa. Entisaikoina matkustus maailman ääreen saattoi kestää viikkoja tai jopa kuukausia, mutta nyt sinne hujautetaan parissa päivässä. Uteliaina liityimme letkan jatkoksi.
Kansallispuistojen avauduttua pari vuotta sitten maastopyöräilylle on Lapin kesämatkailuun tullut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Ylläksen ja Levin välille merkitty maastopyöräreitti on erinomainen esimerkki vielä aika vähän hyödynnetystä potentiaalista.
Talvella Inarijärvi on paksussa jäässä, mutta Korkia-Mauran jääluolasta jäätä löytyy kesälläkin. Luolan ikijään suojassa on aikanaan säilötty niin veden kuin metsän viljaa, mutta nykyisin luola on suosittu vierailukohde. Veskoniemestä on saareen kahdeksan kilometrin melontamatka.
Kurkien yöllinen mekastus sai kirjoittajan rakastumaan Torronsuon kansallispuistoon.
Avara maisema koukuttaa: meri, järvenselkä, tunturipaljakka, peltolakeus, aapasuo. Suomessa, Euroopan runsassoisimmassa valtiossa, sijaitsevat euraasialaisen esiintymisalueensa monimuotoisimmat aapasuot.
Islanti on kiehtova, erilainen maa, yhdistelmä tuliperäisyyttä ja arktisuutta.
Grönlanti on monen ulkoilmaihmisen unelmien matkakohde, mutta onko reissu sinne siitä aiheutuvien kasvihuonepäästöjen arvoinen?
Viime talvena eri medioissa sanottiin, että tykkylumen rasittamissa metsissä on vaarallista liikkua. Kuitenkin moni retkeilijä on hiihdellyt paljon tykkymetsissä kohtaamatta vaaranpaikkoja. | Teksti & kuvat Jouni Laaksonen
Vainon ja ympäristömyrkkyjen runtelema merikotka oli jo kadota Suomen luonnosta, mutta suojelutoimien ansiosta merikotka pelastui ja runsastui. Lokan tekojärvellä merikotka on pesinyt jo 1970-luvulta lähtien. Piilokojusta mahtilintuja voi tarkkailla lähietäisyydeltä. | Teksti & kuvat Markus Sirkka
Luoteis-Mongolian erämaassa voi vaeltaja kohdata paimentolaisen tai pelokkaan susiemon. Tai sitten saa kulkea päiväkausia itsekseen. | Teksti & kuvat Milja Fromholtz
Juuri nyt on hiihtokausi parhaimmillaan. Sen sijaan, että lentää halpalomalle etelän aurinkorannikoille tai ostoksille maailman metropoleihin, kannattaa kokka kääntää kohti pohjoista ja matkustaa Lapin aurinkotuntureille tai maakuntien maaseudun rauhaan hiihtämään. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Hossan poluilla on pyöräilyperinteitä. Niinpä kansallispuistoa perustettaessa maastopyöräily valittiin yhdeksi tärkeimmistä painopistealueista. Uuden kansallispuiston reiteillä on alkamassa kolmas sesonki. | Teksti & kuvat Tapani Leppänen
Pohjois-Grönlanti sijaitsee kauempana maailman ääressä kuin yksikään toinen alun perin asutettu maankolkka. Thule ja napaeskimot syöpyivät arktisen retkeilijän Pentti Kronqvistin sydämeen 1970-luvulla, ja tänä kesänä koitti aika hyvästellä rakkaat ystävät – maa ja sen vilpittömät asukkaat. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Avanersuaqin alueen vaakuna kuvaa polaarieskimoiden äärimmäisyyksien luonnehtimaa kotiseutua – napayön pimeyttä ja yöttömän yön valoa tai kylmää maata ja yltäkylläistä merta. Eritoten se kuitenkin symboloi nöyrää kunnioitusta elämää ja koko luomakuntaa kohtaan. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Kaikki kunnia merkityille retkeilyreiteille, mutta vanhalla kulkukeinolla on vielä oivallisempi tunnelma. | Teksti & kuvat Jouni Laaksonen
Andalusia on paljon muutakin kuin suomalaisten suosima Aurinkorannikko. Malagasta on muutamassa tunnissa kapuamassa Manner-Espanjan korkeimmalle vuorelle tai ihailemassa lintujen paljoutta yhdellä Euroopan tunnetuimmista kosteikoista. Kohteista voi punoa monipuolisen kiertomatkan tai viettää koko loman yhdessä paikassa – näkemistä ja kokemista riittää varmasti. | Teksti & kuvat Markus Sirkka
Talviretkeily voi tuntua ensikertalaiselta pelottavalta. Mutta kun varustautuu oikein, niin luvassa on elämyksiä, joita voi kokea vain pakkasen paukkuessa. Teksti & kuvat Eeva Mäkinen
Minne mennä vaeltamaan, kun kaipaa hiljaisia hankia, mutta tupien lämpöä ei panisi pahakseen? Kohteeksi valikoitui Pöyrisjärven erämaa-alue. | Teksti ja kuvat Raija Hentman
Kuudes sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutos ovat täällä. Pohjoinen maisema, Lappi, sellaisena kuin sen tunnemme katoaa ja monet pohjoisten eläinlajien kannat surkastuvat. Tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Haataja on nähnyt sen omin silmin. Lappi on surullinen laboratorio ilmastonmuutoksen ja lajien katoamisen havainnoinnille. | Teksti & kuvat Antti Haataja
Latu ja Polku -lehden hiihtobarometri piirtää kuvaa suomalaisista hiihdon harrastajista.
Minulla on kaksi sielunmaisemaa – yksi koto-Suomessa aavan tunturin laella, toinen Bosniassa Sutjeskan kansallispuiston huipulla. | Teksti & kuvat Marinella Himari
Ruskaa rakastavien retkeilijöiden ykkössuosikki on vuodesta toiseen Lemmenjoen kansallispuisto. | Teksti & kuvat Eeva Mäkinen
Luoteis-Venäjällä sijaitseva Kuolan niemimaa on outo ja kummallinen maanääri. Omituisella tavalla alue on samanaikaisesti sekä suurenmoisten luonnonrikkauksien luvattumaa että lohduton teollisuushelvetti. Kuola avartaa ja hämmentää luontoretkeilijää.
Maankamaran nähtävyyksistä, luonnosta ja maiseman kehityksestä kiinnostunut luontomatkailija ennättää Itä-Lapista, Etelä-Varankiin ja Kuolan niemimaalle ulottuvalla rengasreitillä viikossa tai parissa koluamaan koko joukon Fennoskandian toinen toistaan mielenkiintoisempia maa- ja kallioperäkohteita. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Iran on ristiriitainen maa, jonka luonto ja ihmiset lumoavat. Vaellusmatka sinne antaa kyytiä ennakkoluuloille.
Polkujuoksuvillityksen nosteessa NUTS Pallas on kasvanut yhdeksi lajin suosituimmaksi kotimaiseksi kilpailutapahtumaksi. Eikä ihme, sillä Ylläs-Pallas kansallispuiston halki päästä päähän juostava luontourheilupähkinä järjestetään isänmaan ehkä komeimmissa kansallismaisemissa. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Saanatunturin takarinteellä kisataan tänä vuonna jo 73. Kilpisjärven Juhannushiihdoissa, jotka käynnistävät nykyään jo useasta eri lajista koostuvan upean kolmipäiväisen tunturiliikuntatapahtuman. Elämyksellinen liikuntajuhannus on Lapin ja koko Suomen yksi legendaarisimmista luontoliikuntatapahtumista. Teksti ja kuvat Sauli Herva
Melontaretken keskellä kuvankauniita keskisuomalaismaisemia voi päättää Jämsänkoskelle tai jatkaa aina Päijänteelle asti. Wanhan Witosen melontareitin varrelle jää myös Unescon maailmanperintökohde. Teksti & kuvat Markus Sirkka
Monella helsinkiläisten suosimalla ulkoilukohteella on mielenkiintoinen historiallinen tausta. 1880-luvulta 1950-luvulle Helsinkiin perustettiin työväen tarpeisiin yksitoista kansanpuistoa, ja ne toimivat edelleen kaupunkilaisten henkireikinä. | Teksti ja kuvat Raija Hentman
Kesä on huikeaa aikaa lasten kanssa retkeilyyn. Päiväretkeily patikoiden on ylivoimaisesti suosituinta ja helpointa, mutta kannattaa muistaa myös muut retkeilymuodot. Etenkin lasten kanssa lähiretki on usein paras retki. Mitä lyhyempi matka kohteeseen, sitä vähemmän kitinää pitkästä matkasta – ja vähemmän saastutustakin. Tässä muutama poiminta meidän perheemme viime kesän retkistä kotikunnassamme Kuhmossa. | Teksti & kuvat Jouni Laaksonen
Kaikista maailman vuoristoista Pohjois-Italian mahtipontisissa maisemissa on sitä jotain – rosoisuutta, rauhaa ja rakkautta. Teksti & kuvat Marinella Himari
Viisi pyöräilevää naista kertoo, miksi naisen paikka on satulassa.
Syötteen kansallispuisto ja sen kupeessa sijaitseva matkailukeskus ovat maastopyöräilyn edelläkävijöitä. Vaaramaiden valttina on laadukas polku. Tunturin huipulla palvelee Suomen ensimmäinen pyöräilyhotelli. | Teksti ja kuvat Tapani Leppänen
Pitkät metsäsukset ovat retkeilijän paras kulkuväline suurimman osan talvea suurimmassa osassa Suomea. Kuitenkin, jos tutkii retkeilyvälineliikkeiden valikoimia tai lukee retkeilyyn liittyviä medioita, tuntuu että metsäsukset olisivat marginaalilaji ja valtavirtaa olisi valita parimetriset teräskanttiset vaellussukset, karvapohjaiset liukulumikengät tai lumikengät. | Teksti & kuvat Jouni Laaksonen
Sanonta ”Suksi suolle” saa kymenlaaksolaisessa kansallispuistossa uuden merkityksen. Valkmusa on keidas suoksi. | Teksti & Kuvat Markus Sirkka
Moottorikelkkaura vie läskipyöräilijän halki Tunturi-Lapin mahtavimpien seutujen. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Valkoinen erämaa on odottanut kulkijaa. Ehkä päivän, ehkä viikon tai jopa kuukauden. Muita ihmisiä ei näy missään, eikä todennäköisesti tule myöskään näkymään. Tervetuloa Huippuvuorille. | Teksti & kuvat Eeva Mäkinen
Ruotsissa, aivan Norjan rajan tuntumassa, Keski-Suomen korkeudella, kohoaa taivaisiin yli 1500-metrisiä suurtuntureita. ”Vaiska Ladunavaajan” joukoissa vaelsimme karoliinien reitillä Jämtlannin henkeä salpaavissa tunturimaisemissa. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Norjan rajaa vasten kohoava Sylarnan tunturialue on hiihtoretkeilijän mekka. Sylarnankin huippujen yläpuolella maisemaa hallitsee majesteettinen Helags. | Teksti ja kuvat Tapani Leppänen
Kivenheiton päästä Eilatista sijaitsee Negevin autiomaa, josta löytyy merkittyjä polkuja kaikentasoisille vaeltajille. Yö nukutaan kirkkaan tähtitaivaan alla.
Salpalinja on Suomen ja Euroopan suurimpia linnoitustyömaita, jolla toisen maailmansodan aikana valmistauduttiin pysäyttämään Neuvostoliiton mahdollinen hyökkäys. Suomenlahdelta Sallaan ja edelleen Jäämerelle yltävään puolustusasemaan voi tutustua monin paikoin, mutta parhaiten se onnistuu patikoimalla Virolahdelta Lappeenrantaan yltävän Salpapolun retkeilyreitin. | Teksti & kuvat Markus Sirkka
Paistuntureilla kulkija näkee Tenon laaksoa vartioivan Rásttigáisá-tunturin siluetin taivaan laidalla milloin mistäkin suunnasta. Noitatunturin ja sen korkeiden kumppaneiden kutsuun täytyy vastata. | Teksti & kuvat Raija Hentman
Dinaariset Alpit ovat kuin uinuvan pedon särmikäs selkäranka, jonka huiput kulkevat halki Albanian, Bosnian, Kroatian, Kosovon, Montenegron, Serbian ja Slovenian kantaen yhteisnimeä Via Dinarica. | Teksti & kuvat Marinella Himari
Lemmenjoki on Suomen laajin kansallispuisto, mutta moni tuntee sen nimenomaan kullankaivuun vuoksi. Oma näkökulmani oli pitkään päinvastainen: olin vaeltanut Lemmenjoella reilut puolen tusinaa kertaa parin vuosikymmenen aikana hiihtäen ja patikoiden, mutta en ollut koskaan nähnyt keskeisiä kulta-alueita kesäaikaan. | Teksti & kuvat Jouni Laaksonen
Kota on monien alkuperäiskansojen tuntema tilapäismajoite. Varhaiset saamelaiset rakensivat omansa porontaljoista tai tuohesta, mutta nykymateriaaleista valmistettu vaelluskota sopii mainiosti myös meille turhankävelijöille. Suuntasimme syksyiseen Hammastunturiin. | Teksti ja kuvat Tapani Leppänen
Lofootteja on sanottu maailman kauneimmaksi saaristoksi. Lyijynharmaat vuoret, aavansininen valtameri, vehreänvihreät niityt ja pittoreskinpunaiset kalastajakylät tekevät alueesta poikkeuksellisen monipuolisen matkailukohteen. Perheen yhteisellä autolomalla alueesta saa hyvän läpileikkauksen. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Pohjois-Norjan rannikko on upea. Se kiemurtelee pitkänä, vuonojen ja saarien muodostamana ja kerroksellisena mosaiikkiteoksena Atlantin valtameren äärellä. Vuorien ketju seuraa Pohjois-Norjan rannikkoa Lyngenin niemimaalta aina napapiirin eteläpuolelle. Rannikolla sijaitsevien vuorten ja vuonojen välissä kulkevat rantakaistaleet muodostavat unohtamattoman vaellusympäristön. Rannikkoreitit kulkevat hiekkarannoilla, tuulessa heiluvien niittyjen läpi, vuorenrinteitä ylöspäin sahaten ja välillä laskuveden esiin tuomaa merenpohjaa pitkin. Teksti ja kuvat Harri Ahonen
Suuret korkeuserot ja avokätiset valtamerinäköalat takaavat automatkailijalle huimia maisemaelämyksiä. Norjassa molempia riittää vähintään kotitarpeiksi. Kansallisiksi matkailumaanteiksi valikoituneet 18 reittiä ovat maanteiden ehdotonta aatelia. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Orkideat ovat kasvimaailman kaunottaria kautta maailman. Suomessa orkideoita edustavat kämmekät. Harvinaisen kukan näkeminen voi olla ikimuistoinen elämys. | Teksti & kuvat Jouni Laaksonen
Kansallismaisemia, erämaan petoja ja kuohuvia koskia. Niistä on luontoloma Itä-Suomessa tehty. Teksi ja kuvat Eeva Mäkinen
Toukokuussa 2016 haastoin itseni viettämään sata yötä ulkona. Aloitin lähes nollakokemuksella: ulkona yöpymiset rajoittuivat lapsuuden takapihatelttailuihin, nuoruuden festareihin ja muutamiin kokeiluihin viime vuosina. Olin tottunut pitäytymään lyhyissä päiväretkissä. Halusin ottaa selvää siitä, mikä saa niin monet viettämään vapaa-aikansa luonnossa ympäri vuoden ja vuorokauden. Teksti & kuvat Liisa Louhela
Tunturin valloitus on vaelluksen kohokohta. Kokosimme faktat ja vinkit Skandinavian näköalapaikoille. | Teksti Tapani Leppänen
Suomessa riittää metsiä, järviä ja tuntureita, joita koluta patikoiden, hiihtäen, meloen. Retkikohteiden maisemat avautuivat minulle uudella tavalla, kun hankin pari vuotta sitten ensimmäisen droneni, kuvauskopterin. Ilmasta järvien poikki mutkittelevat harjut, tunturien huiput ja kuohuvat kosket näyttävät mahtavilta. Vesistöjen runsaus on Suomessa silmiin pistävää, vesi näkyy muodossa tai toisessa lähes jokaisessa kuvassa. | Teksi & kuvat Markus Sirkka
Luovalle ja retkeilevälle kuvaajalle Islanti on enemmän kuin perinteinen valokuvaajan paratiisi. Teksti & kuvat Eeva Mäkinen
Raittijärvi on monelle Käsivarren kulkijalle tuttu nimi kartoista, mutta muuten tuiki tuntematon. Jyrki Kallio-Koski on tallentanut ”Kaijukan kylän” elämää 1970-luvulta lähtien. Mestariluontokuvaajan työn ansiosta kairankävijöillä on nyt hieno mahdollisuus kurkistaa pintaa syvemmälle Yliperän poronhoitokulttuuriin. Teksti Sauli Herva Kuvat Jyrki Kallio-Koski
Terveysvaikutteiset eli funktionaaliset elintarvikkeet ovat ruokatuotteita, joilla on kliinisin kokein osoitettu olevan terveydelle edullisia vaikutuksia. Ne sijoittuvat niin sanottujen terveysruokien ja lääkevalmisteiden välimaastoon. | Teksti Pauliina Toivanen
Luonnonpuistot ovat vähintään yhtä hienoja luontokohteita kuin kansallispuistot, usein jopa komeampia. Silti ne ovat hämmästyttävän vähän tunnettuja, ja osin syystäkin. Luonnonpuistot on perustettu suojelemaan luontoa sekä tieteellisen tutkimuksen tarkoituksiin. Luonnonpuistoista yhdeksässä saa retkeillä merkittyjä reittejä pitkin. Kymmenessä luonnonpuistossa ei saa retkeillä lainkaan. Säännöt ovat muutenkin tiukat: esimerkiksi marjoja, sieniä ja kukkia ei luonnonpuistoissa saa poimia. | Teksti & kuvat Jouni Laaksonen
Keski-Suomi on monipuolinen kudelma luontoa ja kulttuuria, korpikuusikoita ja valoisia mäntykankaita, järvenselkiä ja niitä yhdistäviä jokia ja kuohuvia koskia, historian ja lintujen siipien havinaa. Keski-Suomella on retkeilijälle paljon tarjottavaa, tässä muutamia vinkkejä parhaista paloista. | Teksti & kuvat Markus Sirkka
Suomenlahden saaria ovat linnoittaneet niin ruotsalaiset, venäläiset kuin suomalaiset. Monet näistä siviileiltä suljetuista saarista ovat viime vuosina siirtyneet pois puolustusvoimilta ja avautuneet meille kaikille. Mitä näillä ainutlaatuisilla kohteilla on tarjota? | Teksti ja kuvat Raija Hentman
”Utsjoki-Kevo – ohutta yläpilveä”. Säätieto maa-asemilta on syöpynyt alitajuntaan kaikille menneitten vuosikymmenten analogisten radiolähetysten kuuntelijoille. Ihmettelimme, ettei koskaan aikaisemmin ole tullut tarkistettua itse tilannetta, vaikka Kevon kanjoni on yksi Suomen kuuluisimmista vaellusklassikoista. | Teksti ja kuvat Sauli Herva
Pitkät kesäpäivät, pimeä talvi. Maailman paras koulutus. Ihmiset, jotka puhuvat vain, kun on jotain sanottavaa. Ja sauna – kaikilla on sauna. Nämä stereotypiat tulivat tutuiksi ennen kuin muutin vuodeksi Jyväskylään opiskelemaan. Vuoden aikana opin, että Suomi on muutakin kuin koulutus ja sauna. Suomi, sinä olet yksi maailman kauneimmista maista, täynnä seikkailuja ja kauniita maisemia. Teksti & kuvat Ingmar Wein , käännös Panu Könönen
Vehreän Chiang Main ympäristössä riittää sekä vuoristoista että viidakkoista patikkareittiä. Vastaan voi tulla myös metsäpalo. Teksti Ninarose Maoz Kuvat Susanna Alatalo
Helsinkiläisen päiväkodin metsäryhmässä ulkoillaan joka päivä – säällä kuin säällä. Teksti Katarina Malmberg Kuvat Sampsa Sulonen
Viirupöllön huhuillessa ikimetsän tumma syli täyttyy tunnelmasta. | Teksti ja kuvat Markus Sirkka
Keväthanget houkuttelivat vaellukselle halki Enontekiön. Tällä kertaa läskipyörän selässä. | Teksti ja kuvat Sauli Herva
Talvivaellusten harrastajissa Sarek herättää kunnioitusta. Helmikuun lopulla lähdin Korpijaakon hiihtoretkikunnan matkassa selvittämään liekö Skandinavian suurin erämaa maineensa veroinen.
Vaellusta Abiskosta Kilpisjärvelle mainostettiin 1980-luvulla mahtavien maisemien vaativana reissuna. Olin kävellyt Kalottireitin pohjoispuoliskon heti sen avajaisvuonna 1993, mutta talvivaelluksilla olin närkkinyt vain Torniojärven puolta sekä Kilpisjärveltä Dividaliin. Pätkä puuttui. Nyt jos koska koko reitti pitäisi suksia – ennen kuin olisi liian myöhäistä. | Teksti ja kuvat Raija Hentman
Käsivarren maastot ja maisemat ovat Suomen Lapissa ainutlaatuiset, vaellusmuistojen kerrokset vuosien varrelta moninaiset. Teksti ja kuvat Raija Hentman
Karhunkierros on Suomen tunnetuin vaellusreitti. Talvella vilske vaihtuu rauhaan ja sineen, mutta tarjoaa kulkijalle myös haasteita. Miltä näyttää kierros sesongin ulkopuolella? | Teksti & kuvat Markus Sirkka
Esihistoriallisista kalliomaalauksistaan tunnettu Hossa on Suomen uusin kansallispuisto. Ja syystä. Teksti & kuvat Eeva Mäkinen
Olen asunut neljä vuosikymmentä Lapin syrjäkylillä. Minulle, kuten muillekin näiden kylien asukkaille, vuoden kierto on hallitseva elämän säätelijä ja puheenaihe. Luonnossa liikkuminen ja luonnon hyödyntäminen eri tavoin ovat keskeisiä toimintoja. Ne voivat olla satunnaista ja hyvin hellävaraista, mutta silti aina läsnä. Itse en muista juuri koskaan astuneeni ovesta ulos ilman kameraa. Teksti & kuvat Matti Mela
Pääkaupunkiseudun luontokohteiden kirjo on ällistyttävän laaja. Perille pääsyyn ei tarvitse omaa autoa, sillä joka puolelle ulottuva julkinen liikenne, mahdollisuus kuljettaa polkupyöriä metrossa ja lähijunissa sekä kaupunkipyörät Helsingissä ja Espoossa pitävät siitä huolen. Kesälomien koittaessa on hyvä muistaa, että pääkaupunkiseudulle voi suunnistaa muualtakin Suomesta luontoretkille. | Teksti & kuvat Raija Hentman
Slovenian ainoan kansallispuiston korkein huippu tarjoaa hikisten nousumetrien lisäksi upeita luontoelämyksiä. | Teksti & kuvat Eeva Mäkinen
Kilpisjärvi on omituinen kylä ja erikoinen piste Suomen kartalla. Siellä etelän eläjä luulee tulevansa Lapin äärimmäiselle rajaseudulle ja sinne erämaan asuja arvelee menevänsä maalikylille. Etelässä kevätaskareet alkavat monilla samaan aikaan, kun Kilpisjärvellä hiihtokelit ja pilkkikausi ovat parhaimmillaan. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Lasten kanssa retkeily on mukavaa, mutta joskus aikuiset tarvitsevat omaa aikaa. Mummi tuli kylään eli lastenhoito oli taatuissa käsissä. Lähdimme vaimon kanssa viikonloppuretkelle hohtaville hangille Tiilikkajärvelle. | Teksti & kuvat Jouni Laaksonen
Ahvenanmaa tunnetaan kesäisenä pyöräilykohteena. Omenatilojen, tuhansien saarien ja maukkaiden pannukakkujen lisäksi Suomen pienimmästä maakunnasta löytyy myös mainioita kiipeilykohteita. | Teksti Heidi Kaarnattu Kuvat Sampsa Sulonen
Näinä aikoina saattaa Salamajärven kansallispuistossa liikkuva retkeilijä hieraista silmiään. Harvalla mäntykankaalla harmaa, pitkäkoipinen, poronnäköinen eläin kuopaisee koparalla lumenrippeitä sivuun ja hamuaa turvallaan lumen alta paljastunutta jäkälää. | Teksi & kuvat Markus Sirkka
