Terveyttä ja voimaa metsäkuntoilusta

25.04.2025 | Mia Lamberg & Anne Valtonen

Oletko tullut ajatelleeksi, kuinka hyvän voimaharjoitteluympäristön lähimetsäsi tarjoaa? Siinä missä monet suuntaavat kuntosalille, odottaa aivan vieressäsi vihreä kuntosali – täysin ilmainen ja aina avoinna.

Vaikka usein ajatellaan kesän ja syksyn olevan parasta aikaa metsässä liikkumiselle, metsäkuntoilu toimii mainiosti ympäri vuoden. Säännöllisyys onkin avain liikunnan terveysvaikutusten saavuttamiseen, joten harjoittelun ei pitäisi olla kausiluonteista.

Talvi ei ole este metsässä kuntoilulle – päinvastoin, se tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia. Lumi toimii luonnollisena lisäpainona, jota voi hyödyntää harjoittelussa. Hangessa tarpominen puolestaan tehostaa alaraajojen harjoittelua huomattavasti verrattuna tasaisella alustalla liikkumiseen. Kylmä ilma virkistää ja tuo treenaamiseen oman, raikkaan ulottuvuutensa.

Keväällä heräävä luonto innostaa liikkumaan, kesällä voi nauttia varjosta ja lämmöstä, syksyllä ruskan värit tarjoavat visuaalista iloa harjoittelun lomassa. Jokaisella vuodenajalla on omat erityispiirteensä, jotka tekevät metsäkuntoilusta vaihtelevaa ja mielenkiintoista.

Lähes jokaisen suomalaisen lähellä on metsää. Aivan tavallinen pieni, muutaman puun lähiömetsikkökin riittää mainiosti harjoitteluympäristöksi.

Kaupunkiluontomme tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kuntoiluun – puistot, viheralueet ja pienetkin metsäkaistaleet sopivat erinomaisesti kehonpainoharjoitteluun. Puut toimivat tukipisteinä, juurakot tasapainoharjoittelun alustoina ja kannot luonnollisina penkkeinä.

Metsäliikuntaa varten ei tarvitse hankkia kalliita liikuntavälineitä – helpoimmillaan sopiva säänmukainen vaatetus riittää. Tämä tekee siitä poikkeuksellisen helppoa ja edullista verrattuna moniin muihin liikuntamuotoihin.

Kehonpainoharjoittelussa hyödynnetään omaa kehoa vastuksena, ja luonnonmateriaaleilla voi helposti lisätä haastetta. Kivi tai pieni puunrunko toimii lisäpainona kyykyssä, puu tukena punnerruksissa tai puunoksa vetopisteenä. Harjoittelu on helposti sovellettavissa oman kuntotason mukaan.

Metsä tarjoaa harjoitteluympäristön, joka soveltuu myös niille, jotka eivät kaipaa hälinää ympärilleen.

Metsän rauhassa voi keskittyä omaan suoritukseen ja kehon tuntemuksiin ilman ulkoisia häiriötekijöitä. Ympäristö itsessään rauhoittaa, mikä mahdollistaa myös tietoisemman harjoittelun.

Luonnon äänet – tuulen humina, lintujen laulu, puron solina – luovat rentouttavan taustaäänimaiseman kuntoilulle.

Metsäkuntoilu yhdistää sekä luonnossa olemisen että liikunnan terveyshyödyt. Tutkimukset osoittavat, että luonnossa liikkuminen laskee stressitasoja, parantaa mielialaa ja edistää palautumista tehokkaammin kuin sisätiloissa tapahtuva harjoittelu. Metsän tuoksut, näkymät ja äänet vaikuttavat mielialaan myönteisesti, mikä tukee henkistä hyvinvointia.

Kehonpainoharjoittelu metsässä kehittää erityisen tehokkaasti kehonhallintaa ja tasapainoa epätasaisen maaston ansiosta. Liikkeet, kuten puuhun nojaten tehdyt punnerrukset, askellukset kannoilla tai kiven nostot, aktivoivat kehon tukilihaksia monipuolisemmin kuin vastaavat liikkeet tasaisella alustalla.

Metsäkuntoilun viehätys piilee sen muuntautumiskyvyssä – sama harjoitus voi olla helppo aloittelijalle ja haastava kokeneelle kuntoilijalle pieniä muutoksia tekemällä. Aloittaminen on helppo pitää yksinkertaisena: kokeile muutamaa perusliikettä, kuten puuhun nojaten tehtyjä punnerruksia, kannon päällä istuen tehtäviä dippejä tai maasta nostettavan kiven avulla tehtäviä kyykky-nostoja.

Näistä yksinkertaisista aloituksista voi löytyä kipinä säännölliseen voimaharjoitteluun. Metsäkuntoilu voi toimia siltana muuhun liikuntaan tai itsenäisenä harjoittelumuotona.

On tärkeää muistaa, että säännöllisyys on terveyshyötyjen kannalta olennaisinta. Kaksi voimaharjoittelukertaa viikossa riittää ylläpitämään lihaskuntoa, ja metsä tarjoaa tähän erinomaisen, vaihtelevan ympäristön ympäri vuoden.

Kirjoittajat ovat Turun Ammattikorkeakoulu fysioterapeuttiopiskelijoita, jotka ovat tuottaneet Suomen Ladulle Metsäliikuntaoppaan. Opas löytyy Suomen Ladun sivuilta.