Osa 3: Jokamiehenoikeudet ja Unescon lista – miten asia etenee seuraavaksi?

07.12.2018 | Anne Rautiainen

Kolmiosainen kirjoitussarja kertoo, mistä Unescon elävän kulttuuriperinnön listassa on kysymys.

Suomen Latu on esittänyt, että jokamiehenoikeudet, tai oikeastaan jokamiehenoikeuksien mahdollistama perinteinen suomalainen tapa olla ja liikkua metsässä, voisi sopia Unescon aineettoman perinnön luetteloon.

Latu&Polku on julkaissut aiheesta kirjoitussarjan, jonka ensimmäisessä osassa tutustuimme Unescon aineettoman, elävän kulttuuriperinnön yleissopimukseen. Kansainvälinen sopimus ohjaa ja auttaa valtioita oman elävän kulttuuriperinteen tunnistamisessa ja vaalimisessa, mutta ei määrää esimerkiksi perinteen turvaamisesta tai turvaamisen keinoista.

Elävän perinnön sopimuksen tavoitteena on siis edistää perinnön vaalimista, sen tiedostamista ja perinteen kunnioittamista. Unescon luetteloon kuuluminen ei jäädytä tai betonoi elävää perinnettä nykyisen kaltaiseksi, eikä se tarkoita, etteikö perinne voisi muuttua. Elävä perinne elää ja muuttuu ajassa.

Toisessa osassa selvitimme, mitä elävä perinne tarkoittaa jokamiehenoikeuksien kohdalla. Ulkoilu on monille suomalaisille elämäntapa, sillä peräti 96 % suomalaisista ulkoilee. Jokamiehenoikeuksissa ja elävässä perinnössä on kyse luonnossa olemiseen ja sinne menemiseen liittyvistä tiedoista, taidoista ja tavoista ja niiden vaalimisesta.

Jokamiehenoikeuksien mahdollinen kuuluminen Unescon kansainväliseen elävän perinnön luetteloon ei vaikuttaisi jokamiehenoikeuden laajuuteen, sen rajoihin, lainsäädäntöön, maanomistajan omistusoikeuteen tai metsän käsittelyyn mitenkään.

 

Kirjoitussarjan kolmannessa osassa esitellään tulevia askelia. Mitä Suomen Latu tekee seuraavaksi?

Unescon luetteloihin hakemiseen tähtäävää hanketta ei vielä varsinaisesti ole olemassa, olemme vasta esittäneet asian julkisuteen. Se saattaa ihmetyttää niitä, jotka ovat tarmokkaasti teilanneet hankkeen lehtien mielipidepalstoilla.

Nyt on mielenkiintoista rauhassa seurata, miten ja millaisella työllä saunominen ja kaustislainen viulunsoitto etenevät kohti Unescon luetteloa.

2019 Suomen Latu tulee kutsumaan avoimesti kaikki asiaan liittyvät ja siitä kiinnostuneet tahot mukaan keskusteluun siitä, mitä Unescon sopimus tarkoittaa ja mitä erilaisia arvoja, tietoja ja taitoja jokamiehenoikeuden mahdollistamaan luonnossa olemiseen meillä liittyy, kenelle se on tärkeää, ja mikä merkitys sillä meille suomalaisille oikein on.

Sen jälkeen mietitään, sopisiko asia Unescon luetteloon ja mitä hyötyjä ja haittoja siitä mahdollisesti seuraisi. Luettelooon ei sopimuksen perusperiaatteiden mukaisesti voi hakea millään kampanjalla vaan yhteistyöllä.

Vasta tämän jälkeen voidaan miettiä, mitä seuraavaksi tehdään ja miten edetään. Asiaan liittyviä yhteisöjä ja toimijoita on valtavasti aina maanomistajista sieniseuroihin ja luontokasvattajista eräoppaisiin. Jos yhteisöt yhdessä päättävät hakea Unescon kansainvälisiin luetteloihin, on hakemus Suomen valtion ja yhteisöjen yhteinen. Luetteloon pääsystä päättää Unescon 24 jäseninen komissio.

 

Jokamiehenoikeudet kuuluvat yksiselitteisesti kaikille suomalaisille ja Suomessa oleskeleville. Kyse on siitä, että oikeusvaltiossa sama lainsäädäntö koskee kaikkia. Esimerkiksi mahdollisuus marjastaa pohjautuu Suomen rikoslakiin, joka koskee yleisesti kaikkia maassa asuvia ja oleskelevia.

Suomalaisten tehtävä on pohtia mikä merkitys jokamiehenoikeuksilla ja luonnossa olemisella meille on, miten perinne ilmenee ja mitä kaikkea siihen liittyy. Perinteen on elettävä ihmisissä ja yhteisöissä, sitä ei voi määrätä ulkopuolelta.

Mitään kiirettä ei ole. Suomi voi ehdottaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin korkeintaan yhtä elävän perinnön ilmiötä vuodessa.

Joka tapauksessa perinteen säilymisen kannalta on keskeistä, miten vaalimme vastuullista luonnossa olemisen ja sinne menemisen perinnettä, miten sitä siirretään sukupolvelta toiselle, miten lapset ja nuoret opetetaan menemään metsään, kuinka asiasta tiedotetaan, kuinka sitä koulutetaan ja keille tämä työ kuuluu.

Emme kilpaile minkään muun aineettoman elävän perinnön kanssa ajasta emmekä paikasta. Julkisuudessa esitetty vastakkainasettelu on keinotekoista ja toivomme sen laantuvan.

Lue kirjoitussarjan muut osat täältä: Osa 1, osa 2 ja osa 3.