Kilpisjärveltä lähdetään yleensä vaellukselle koilliseen tai itään eli Haltille päin. Niin minäkin olen lukuisat kerrat tehnyt, ja nyt ihmettelen, miksen kymmeniin vuosiin ymmärtänyt lähteä länteen.
Kuntien tulee tunnistaa virkistysalueiden arvo asukkailleen, kirjoittaa Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson.
Hämärässä tutut paikat, kuten piha tai lähimetsä, muuttuvat kiehtoviksi ja arvoituksellisiksi. Pimeys myös tuo esille asioita, joita valoisassa ei voi kokea. Tasku- tai otsalamppu ja heijastinliivi tai heijastimet tekevät ulkoilusta kaikille turvallista. Heittäytykää mielikuvituksen vietäväksi ja löytäkää jotain uutta ja kiehtovaa!
Seuraava ohjaajatapaaminen vie 15.–16.11.2025 Kouvolan Ankkapurhaan, Kymijoen upeisiin maisemiin.
Pohjois-Grönlanti sijaitsee kauempana maailman ääressä kuin yksikään toinen alun perin asutettu maankolkka. Thule ja napaeskimot syöpyivät arktisen retkeilijän Pentti Kronqvistin sydämeen 1970-luvulla, ja tänä kesänä koitti aika hyvästellä rakkaat ystävät – maa ja sen vilpittömät asukkaat. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Avanersuaqin alueen vaakuna kuvaa polaarieskimoiden äärimmäisyyksien luonnehtimaa kotiseutua – napayön pimeyttä ja yöttömän yön valoa tai kylmää maata ja yltäkylläistä merta. Eritoten se kuitenkin symboloi nöyrää kunnioitusta elämää ja koko luomakuntaa kohtaan. | Teksti & kuvat Sauli Herva
Kaikki kunnia merkityille retkeilyreiteille, mutta vanhalla kulkukeinolla on vielä oivallisempi tunnelma. | Teksti & kuvat Jouni Laaksonen